Tampereen yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaosto toimii Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n alueen jätehuoltoviranomaisena. Koko toimintansa ajan Jätehuoltojaosto on toiminut niin sanottuna kumileimasinviranomaisena Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n hyväksi. Esittelijöinä toimivilla jätehuoltojaoston virkailijoilla on ollut poikkeuksellinen asema päätöksiin vaikuttamisessa ja päätösten ohjailussa. Jätelakia on heidän toimesta tulkittu asenteellisesti ja puolueellisesti.
Jo jätehuoltojaostoa perustettaessa sen jäsenmäärä painottui Tampere-keskeiseksi. Selkeä enemmistö, seitsemän edustajaa, on Tampereelta, muista alueen kunnista on vain viisi yhteistä edustajaa. Useilla Pirkanmaan kunnilla ei ole lainkaan omaa edustajaa jaostossa. Edustus ei perustu edes asukasluvun suhteeseen, jonka mukaan suhde olisi 6–6 Tampereen ja muiden kuntien kesken. Kiinteistöjen määrän suhteessa Tampereen edustus olisi jäänyt vähemmistöön
Jätehuoltojaostoissa on yleisesti yksi edustaja kuntaa kohden, isäntäkunnasta vain kaksi. Tampereen seitsemän edustajaa perustui kaupungin poliittisten voimasuhteiden jakoon. Kuulostaa aika itsekkäältä ja erikoiseltakin perusteelta alueellisen toimielimen toiminnassa. Jätehuoltojaoston perustamisen yhteydessä on tehty lupaus sopimuksen ja kokoonpanon muuttamisesta myöhemmin, jos sopimus hyväksytään aluksi kaikissa kunnissa. Tämä taisi olla vain keino saada sopimus hyväksytyksi, paikkajaon muutosesityksestä ei ole sen koommin kuulunut mitään.
Politiikka on muutenkin sekoittanut jaoston toimintaa. Tampereen pormestarikoalitio teki vuonna 2013 Pekka Salmen johdolla sako- ja umpikaivolietteiden kunnallistamisesta pormestarikysymyksen. Tämä tarkoitti sitä että kaikki Tampereen pormestarikoalition puolueet äänestivät toiminnan kunnallistamisen puolesta, vastasi se yksittäisen puolueen tai edustajan mielipidettä tai ei.
Viime vuodenvaihteeseen mennessä kymmenen alueen kuntaa haki jätehuoltojaostolta kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen jatkumista sako- ja umpikaivolietteissä. Poikkeusta hakivat Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Parkano, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala (Sastamalan Mouhijärven ja Suodenniemen osalta), Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Helmikuun kokouksessa jätehuoltojaosto pyysi vielä kunnista lisäselvityksiä. Erikoinen pyyntö, kun kuntien toimittamat hakemukset olivat jo valmiiksi perusteellisia.
Jokainen kunta teki kuten pyydettiin: täydensi hakemusta mahdollisimman tarkaksi. Jätehuoltojaoston virkailijat väänsivät lähes kaikki hakemusten asiakohdat virheellisin perustein riittämättömiksi jatkaa nykyistä kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Vain Nokian hakemus hyväksyttiin, vaikka jätelain ehdot täyttyvät muissakin alueen kunnissa.
Jätehuoltojaoston virkailijoiden toiminta ei vastaa tämän päivän normaalia menettelyä Suomen kunnallisessa päätöksenteossa. Jätehuoltojaoston jäseniä on uhkaillen vaadittu, päättäjien vastuuseen vedoten, esittelijän esityksen taakse virheellisin perusteluin. Jaoston päätös perustui epämääräisiin huhuihin ja tarkoitushakuiseen lain tulkintaan.
Tällaista perustuslain vastaista kuntien tahtotilan polkemista ei ole viime aikoina tapahtunut kunnallisessa päätöksenteossa. Aiemmin kunnat ovat pystyneet suvereenisesti päättämään jätteenkuljetusjärjestelmästä kunnassaan. Tämän vuoksi on kohtuutonta, että alueellinen, muutaman hengen toimielin tekee päätöksiä kuntien tahtotilaa huomioimatta.
Kuntien oikeusturvan kannalta olisi nyt tärkeää, että kaikki kielteisen päätöksen saaneet kunnat valittaisivat päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle viimeistään 5.11.2015 mennessä. Myös alan yritysten, työntekijöiden ja asiakkaiden oikeutena on tehdä valitus jätehuoltojaoston virheellisestä päätöksestä.
Koko Pirkanmaan alueen lailliset kaivontyhjentäjät
