Mielenterveysviikko: Avohoito on arkipäivää

Monipuolista kuntoutusta avohoidossa

Väsymystä, unihäiriöitä, riippuvuuksia, pelkotiloja, muistihäiriöitä, ahdistuneisuutta, yksinäisyyttä tai harhoja – oireita, joita mielenterveyden häiriöitä sairastavat saattavat kokea. Oireita helpotetaan paitsi lääkityksellä myös erilaisilla psykososiaalisilla hoitomuodoilla, kuten terapialla, kotikäynneillä, kuntouttavilla ja hoitavilla ryhmäkokoontumisilla, työpajatoiminnalla tai kuntoutuskursseilla. Kuntoutujan toimintakyvystä riippuen tarjotaan tarvittaessa myös sosiaalitoimen palveluja, kuten kotiapua. Osa kuntoutujista asuu kokopäivä- tai osapäivähoidossa, mutta suuri osa elää sairautensa ohella täysin omatoimista elämää.

Kuntoutumiskeskus Pälkäneen Haapis-kahvion ryhmäläiset tekivät Seitsyeen suuntautuneella syysretkellään taidetta yhden ryhmäläisen johdolla. Jokainen osallistuja kastoi langan värimukiin ja maalasi sitten langalla haluamiaan kuvioita.

Kuntoutumiskeskus Pälkäneen Haapis-kahvion ryhmäläiset tekivät Seitsyeen suuntautuneella syysretkellään taidetta yhden ryhmäläisen johdolla. Jokainen osallistuja kastoi langan värimukiin ja maalasi sitten langalla haluamiaan kuvioita.

Avohoidon lisääminen mielenterveyden häiriöiden hoidossa on ollut suuntauksena jo pitkään. Suurelle osalle mielenterveyskuntoutujista avohoito on arkipäivää joka tapauksessa, sillä sairaalahoito ei kosketa kaikkia asiakkaita missään sairauden vaiheessa.

Seitsyen syyspäivässä syntyneen taideteoksen väritys alkoi heti työn kuivuttua ja ryhmäläiset jatkoivat sitä seuraavalla kokoontumiskerrallaan Pirtissä. Valmis taideteos on ripustettu Pirtin seinälle.

Seitsyen syyspäivässä syntyneen taideteoksen väritys alkoi heti työn kuivuttua ja ryhmäläiset jatkoivat sitä seuraavalla kokoontumiskerrallaan Pirtissä. Valmis taideteos on ripustettu Pirtin seinälle.

Haapis-kahvilan syysretkellä ja ryhmäkokoontumisessa haastateltujen erikoissairaanhoidon avoasiakkaiden mukaan jotkut saavat avun lääkkeistä paremmin, toiset huonommin, sillä ne vaikuttavat hyvin yksilöllisesti.

– Minulle löytyi sopiva lääke ensi yrittämällä ja olen pärjännyt sen avulla hyvin jo vuosikymmeniä, kertoo yksi kuntoutujista.

Lääkitys saattaa joillakin helpottaa oireita, mutta aiheuttaa vastaavasti niin hankalia sivuoireita, ettei lääkkeen ottamista voi jatkaa.

– Nyt on ollut pahoinvointia jo pitkään ja olen alkanut epäillä, että se johtuisi lääkkeestä, kuvailee yksi miehistä.

Lääkitys on kuitenkin välttämätön osa joidenkin sairauksien hoidossa, sen sopivan lääkityksen löytyminen saattaa vaan olla pitkän työn takana.

– Olikohan se järjestyksessä ehkä kymmenes lääkeyhdistelmä, joka sopi minulle, toimii hyvin ja toi taas kyvyn nukkua, kuvailee eräs kuntoutuja taivaltaan lääkkeiden kanssa.

 

Hoitoon pääsee eri väylien kautta

Hoitoon hakeutuminen on välttämätöntä hoidon saamiseksi. Hoito tapahtuu pääsääntöisesti vapaaehtoiselta pohjalta, ja tahdonvastaiseen hoitoon voidaan ohjata vain erikoistapauksissa. Ensin täytyy siis tunnustaa itselleen, ettei voi hyvin. Terveyskeskuksen omalääkäri tekee ensin arvion ja laatii tarvittaessa lähetteen Kangasalan psykiatrian poliklinikalle tai erikoissairaanhoidon piiriin. Lievää ja keskivaikeaa masennusta sairastavat hoidetaan yleensä perus- tai työterveyshuollon piirissä. Akuuteissa tilanteissa hoitoon voi hakeutua päivystyksen kautta.

– Meillä erikoislääkäri tekee tarkemman diagnoosin tai ohjaa tarvittaessa psykologisiin tutkimuksiin, kertoo Kangasalan psykososiaalisten palveluiden ylilääkäri Anna-Leena Kirkkola.

Kangasalan terveyskeskuksen yhteyteen on myös avattu matalan kynnyksen yksikkö Pilke, jonne pääsee ilman lähetettä keskustelemaan mahdollisimman nopeasti. Pilke on avoinna arkisin kello 8–16 ,ja siellä työskentelee psykiatrinen sairaanhoitaja, kaksi päihdesairaanhoitajaa, terveyskeskuspsykologi ja sosiaalityöntekijä.

– Pilke avautui syyskuussa, mutta jo nyt voimme sanoa, että kysyntää palvelulle on olemassa, Kirkkola sanoo.

Kirkkolan mukaan Pilke myös tukee terveyskeskuksen päivystystä ja vuodeosastoja, mikäli niillä tarvitaan apua psykiatrisessa hoidossa.

 

Avotyön monet muodot

Kangasalan psykososiaalisiin palveluihin kuuluu Pilkkeen lisäksi psykiatrian poliklinikka, jossa työskentelee moniammatillisia tiimejä, joihin kuuluu lääkäreitä, sairaanhoitajia, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä. Psykososiaalisiin palveluihin kuuluu myös kuntoutumisyksikkö Kajaste Kangasalla ja kuntoutumiskeskus Pälkäne. Kuntoutumisyksiköiden asiakkailla on toimintakykyä merkittävästi heikentävä psyykkinen sairaus. Osa psykiatrian poliklinikan asiakkaista sen sijaan tarvitsee vain erikoislääkärin ja hoitotyöntekijän tapaamisia muutaman kerran vuodessa tai psykologin käyntejä lyhyen jakson verran.

Kajasteen ja kuntoutumiskeskus Pälkäneen asiakkaiksi tullaan lääkärin lähetteellä. Tarjolla on useita erilaisia hoidollisia ryhmiä arjen hallinnasta sählyyn ja musiikin kuunteluun. Ohjaajat tekevät myös kotikäyntejä ja osallistuvat tarvittaessa asiakkaiden verkostopalavereihin, joissa kuntoutumista käsitellään yhteistyössä lääkärin, hoitajien ja mahdollisten muiden kuntoutujan apuna olevien ihmisten kesken. Kajasteen asiakkaana on vajaa sata kangasalalaista ja kuntoutumiskeskus Pälkäneen asiakkaina noin 60 pälkäneläistä kuntoutujaa.

– Kuntoutuksen tavoitteet ovat yksilöllisiä ja riippuvat henkilön tilanteesta. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tukea omatoimisuutta tai lievittää henkilön ahdistuneisuutta, kertoo kuntoutuskeskus Pälkäneen mielenterveyshoitaja Ari ”Arppa” Korkka.

 

Terapiat, ryhmät ja kurssit

Psykiatrisessa kuntoutuksessa kuntoutujilla on yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jota päivitetään vähintään vuosittain. Suunnitelmaan kirjataan hoitomuodot ja kuntoutuksen tavoite yhdessä kuntoutujan kanssa.

MT_ArppaKorppa Kuntoutusmuotoja on paljon ja sitä tarjoavat psykiatrisen poliklinikan lisäksi esimerkiksi Kansaneläkelaitos ja työeläkeyhtiöt, jotka ostavat terapian tai kuntoutuskurssit yksityisiltä palveluntarjoajilta tai kuntoutuskeskuksilta. Sopivat kuntoutusmuodot valitaan yhteistyössä potilaan ja hoitoon osallistuvan työryhmän kanssa. Kuntoutukseen haetaan, ja hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin lausunto. Kelan ja työeläkelaitoksen lääkärit sitten valitsevat kuntoutukseen osallistuvat hakemusten ja lausuntojen pohjalta.

– Aktiivista kuntoutusta tarjotaan pitkään, sillä työelämään palaaminen tai koulutuksen kautta uuden työn löytäminen on tavoitteena, Kirkkola sanoo.

Myös eläkkeelle jääneitä kuntoutetaan, mikäli asiakkaan toimintakyvyn ylläpito tarvitsee toimenpiteitä. Tarjolla on kursseja, mutta pääosa eläkkeellä olevien kuntoutuksesta on avotyön varassa.

– Minulla tavoitteena on muuttaa yksin asumaan ja kuntoutua, kertoo yksi Haapis-kahvion osallistujista.

– Haluaisin normaalin toimeliaisuuteni takaisin, unelmoi toinen.

Muita keskustelussa esiin kuntoutujien tavoitteita ovat kirjan kirjoittaminen, arjen sujuvuuden vakauttaminen ja osittaisen työkyvyn palautuminen.

 

Häiriöitä joka lähtöön

Psykiatrian oppikirja tarjoaa melkoisen kirjon eri häiriöitä skitsofreniasta Alzheimerin tautiin ja työuupumuksesta unettomuuteen.

– Selvästi yleisintä on masennus. Sen hoito on päätyötämme, kertoo Anna-Leena Kirkkola.

Masennuksen yleisyys ei välttämättä kerro sairauden lisääntymisestä vaan siitä, että ihmiset osaavat hakea apua jo tunnettuihin oireisiin. Julkinen keskustelu ja hyväksyvä ilmapiiri masennusta kohtaan ovat näin auttaneet monia. Esimerkiksi Mielenterveyden keskusliiton vuosittaisen Mielenterveysviikon yhtenä tavoitteena on vaikuttaa asenteisiin.

– Ihmiset osaavat hakeutua nykyisin hoitoon varhaisemmassa vaiheessa, mikä helpottaa myös hoitoa ja nopeuttaa paranemista, Kirkkola sanoo.

Samaa tilannetta ei monen muun psyykkisen sairauden kohdalla ole. Ihmiset kärsivät sairautensa varsinaisten oireiden lisäksi häpeää ja pelkoa sairauden paljastumisesta muille. Muutamat julkisuuden henkilöt ovat tulleet esille kaksisuuntaisen mielialahäiriönsä kanssa, joten ehkä tämänkin häiriön osalta asenneilmapiiri on hiljalleen helpottumassa.

Monet psyykkisten sairauksien oireet saattavat voimistua ikävien elämäntilanteiden tai -tapahtumien seurauksena. Sairauden voimistuminen puolestaan lisää ikävien tapahtumien todennäköisyyttä, kuten työttömyyttä, ongelmia ihmissuhteissa ja talousvaikeuksia – ja taas sairaus saattaa pahentua. Helposti muodostuu noidankehä, josta on hyvin vaikeaa päästä irti.

– Hiljalleen ymmärrys psyykkisiä sairauksia kohtaan kasvaa, mikä helpottaa sairastuneiden tukiverkkojen pysyvyyttä ja sillä tavoin sairastuneen tilannetta, Kirkkola kuvaa laajempaa kehitystä.

– Läheisten rooli on erittäin tärkeää asiakkaan kuntoutuksessa, painottaa Korkka ja lisää, että sairauden hyväksyminen osaksi arkea helpottaa kaikkien oloa.

Läheisten jaksaminen on tärkeää ja tueksi on tarjolla muun muassa yhdistystoimintaa. Pälkäneellä toimii Tuike ry ja Kangasalla Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry.

 

Terveen ja sairaan raja on häilyvä

Kuka sitten on mieleltään sairas ja kuka terve? Eri sairauksilla on erilaisia kriteerejä, joista riittävän monen täyttyessä samanaikaisesti voidaan häiriölle antaa tietty nimi eli diagnoosi.

Masennus on yleisimmin diagnosoitu mielenterveyden häiriö, kun taas esimerkiksi erilaiset persoonallisuushäiriöt jäävät helposti löytämättä, jos henkilön mielenterveyttä ei muusta syystä tutkita perusteellisesti. Ihminen saattaa vaan olla vähän hankalan maineessa, mutta lähipiiri ja ihminen itse ovat oppineet sietämään ja elämään tilanteen kanssa.

Hoitoa on saatavilla kaikille sitä tarvitseville, mutta osa ihmisistä on tuen ulottumattomissa.

– Osa on estyneitä tai epäluuloisia tai lapsuuden ikävät kokemukset ovat aiheuttaneet voimakasta luottamuspulaa, Korkka kuvaa hoidon ulkopuolella olevien tyypillistä tilannetta.

Hoitamatta jäävät ongelmat saattavat ajan mittaan pahentua ja aiheuttaa vakavia seurauksia, siksi ennalta ehkäisevään työhön halutaan panostaa.

– Esimerkiksi yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa on hyvää, Korkka kiittelee.

Mielenterveyden häiriöitä sairastavia on yhteiskuntamme jäsenillä laidasta laitaan, sillä sairaus ei valikoi kohdettaan. Toki suojaavia tekijöitä on joillain ihmisillä enemmän kuin toisilla.

Lähteet: Kangasalan psykiatrian poliklinikan ylilääkärin Anna-Leena Kirkkolan, Kuntoutuskeskus Pälkäneen mielenterveyshoitaja Ari ”Arppa” Korkan ja Haapis-kahvion asiakkaiden haastattelut, Kuntoutuskeskus Kajasteen esite, Suomen Mielenterveyden keskusliiton www-sivut mtkl.fi, Lönnqvist, Jouko ym. (toim.) 2014: Psykiatria, Duodecim.

Mielenterveysviikko

 

Mielenterveysviikon teemana on tänä vuonna ”Jokaisella on oikeus mielen hyvinvointiin”. Viikkoa on vietetty vuosittain jo neljänkymmenen vuoden ajan. Vuosittain vaihtuvilla teemoilla puututaan epäkohtiin, muokataan asenteita ja nostetaan keskusteluun ajankohtaisia teemoja. Tänä vuonna viikkoa vietetään 16.–22. marraskuuta.

Haapis-kahvion ryhmässä on hyvä henki

 

Kuntoutuskeskus Pälkäne tarjoaa avotyön asiakkaille kotikäyntejä ja ryhmätoimintaa. Asiakkaaksi pääsee mielenterveyspoliklinikan kautta, jos Kuntoutuskeskuksen palvelut katsotaan tarkoituksenmukaiseksi kuntoutusmuodoksi.

Osa toiminnasta sijoittuu Luopioisiin, osa Onkkaalaan. Luopioisissa järjestetään sählyryhmä, ”Pernaa ja puutöitä” -ryhmä, Haapisduuni sekä päihderyhmä. Onkkaalassa kokoontuvat Haapiskahvio ja miesten ryhmä. Ohjaajina toimivat mielenterveyshoitajat Ari ”Arppa” Korkka ja Pirke Rauhala.

Haapiskahviossa käy kaikkiaan noin 15–20 mielenterveyskuntoutujaa, yleensä paikalla on reilut kymmenen ryhmäläistä. Ryhmä kokoontuu Pirtillä viikottain ja ohjelmassa on keskustelua, musiikin kuuntelua, rentoutusta, leivontaa tai ulkoilua. Ryhmä viettää myös virkistyspäiviä Rajalansaaressa, Vohlisaaressa ja Seitsyen leirikeskuksessa.

Kokoontumiset ovat ryhmäläisille tärkeitä, kullekin tavallaan. Toisille lähteminen kotoa ja sosiaaliset tilanteet ovat haasteellisia ja ryhmä tarjoaa turvallisen ympäristön tulla ja kokeilla uusia asioita. Toisille hoitajan ja ryhmäläisten tapaaminen tuo mahdollisuuden jakaa asioitaan ja luotettavan vertaistuen. Ryhmäläisten kesken on hyvä henki. Jokainen saa olla oma itsensä eikä kenenkään tarvitse esittää kokoontumisissa terveempää tai jaksavampaa kuin on. Ryhmässä puhuttuja asioita ei jaeta ulkopuolisten kanssa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?