– Se oli vaikuttava, jopa liikuttava hetki, kun väkeä lappasi sisään huoneen täydeltä, Marketta Vaismaa sanoo.
Pieni kunta oli hieman aiemmin päättänyt osallistua pakolaiskriisin hoitoon ottamalla turvapaikanhakijaperheitä tyhjiin vuokra-asuntoihin. Tehtävään ei ollut varattu resursseja ja kunnan viranhaltijoilla oli loppuvuodesta muutenkin kädet täynnä töitä.
Kun erilaiset toimijat kutsuttiin koolle miettimään, miten turvapaikanhakijoita käytännössä asutetaan, opetetaan ja kotiutetaan, kaikki huomasivat, että tällaista poikkeustilannetta varten on olemassa valmiit organisaatiot. Kenenkään ei tarvitse touhuta yksin, vaan järjestöt saavat vapaaehtoisvoimat liikkeelle, kun apua tarvitaan.
– Minusta on tullut SPR-fani, Vaismaa myöntää.
Punaisen Ristin lisäksi MLL:n paikallisyhdistykset, martat ja monet muut järjestöt olivat saman tien mukana. Urheiluseura ehti jo aloittaa käytännön kotoutuksen: Kaivannon afganistanilaistulokas on pelannut pari ensimmäistä otteluaan Luja-Lukon koripallojoukkueessa.
Koululla varaudutaan 30 uuteen oppilaaseen
Pälkäneeltä löytyi vajaat parikymmentä vuokra-asuntoa, joihin turvapaikanhakijoita voidaan ottaa. Asunnoista kymmenen on Onkkaalassa ja kahdeksan Aitoossa. Onkkaalan asunnot ovat Pälkäneentien varressa sijaitsevia kaksioita, Aitoosta löytyy myös isompia perheasuntoja.
Turvapaikanhakijoita on Euroopassa ja Suomessa niin paljon, ettei kaikille enää pystytä tarjoamaan kattoa pään päälle. Siksi Pälkäneelläkin tullaan asumaan tiiviisti. Kaksioon saatetaan asuttaa neljä henkeä, joten kaikkiaan turvapaikanhakijoita tulee 70–80.
Kunta toivoo asuntoihin perheitä, joiden lapset olisivat mielellään alakouluikäisiä. Heidän opetuksensa hoidetaan Aitoon koululla, johon perustetaan kaksi valmistavan opetuksen ryhmää. Niihin voidaan ottaa yhteensä 30 lasta.
Kahden opettajan ja avustajan haku on jo käynnissä. Valinnat tehdään joulukuun alussa, kun varmistuu, onko Pälkäneelle tulossa peruskouluikäisiä lapsia ja voidaanko opetus käynnistää vuodenvaihteen jälkeen.
Opetus aloitetaan kevätlukukauden alusta eli 7. tammikuuta. Ennen sitä koululla tehdään pieniä muutostöitä.
Valmistavan opetuksen suunnitelmat hyväksytään joulukuussa sivistyslautakunnassa. Muut käytännön järjestelyt tehdään loppuvuoden aikana, kun tiedetään tulijoiden kansallisuus ja ikäjakauma. On esimerkiksi todennäköistä, että tulijat ovat muslimeja, jotka eivät syö sianlihaa eivätkä ole tottuneet myöskään maitoon.
Alustavat koulukyytisuunnitelmat on jo tehty: Onkkaalassa asuvien perheiden lapset kuljetetaan aamuisin Aitooseen ja iltapäivisin kotiin.
Sivistystoimen edustajat ovat käyneet Ruovedellä tutustumassa, miten valmistavaa opetusta käytännössä annetaan.
– Opetus kestää maksimissaan vuoden. Oppilaat voidaan siirtää yleisopetukseen myös nopeammin, jos koulumenestys sen mahdollistaa, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo.
Asunnot täyttynevät heti joulukuun alussa
Turvapaikanhakijoiden saapumiseen on reilut pari viikkoa. On aika tarkistaa, että kaikki on valmista ja tulijat pääsevät Pälkäneellä nopeasti uuden elämän alkuun.
Nuijantalon pitkä pöytä täyttyy eri alojen viranhaltijoista ja vapaaehtoisista. Mukana on muun muassa SPR:n, MLL:n, seurakunnan, koulun ja ruokahuollon edustajia. Paikalla on myös Kangasalan väkeä, sillä sosiaali- ja terveystoimi on Kangasalan hoidossa. Kangasalan kiinteistöhuolto puolestaan isännöi kunnan vuokra-asuntoja.
Valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Tulijoille on kerätty kalusteita ja vaatteita. Tällä viikolla vapaaehtoiset kiertävät kiinteistöhuollon kanssa asunnot ja tarkistavat siivoustarpeen sekä valaisinten kiinnitysmekanismit: toimitaanko ”sokeripaloilla” vai onko katossa pistoke valaisinta varten. Kalustukseen ja moneen muuhun asiaan saadaan avuksi Kaivannon vastaanottokeskuksen asukkaita.
Pälkäneellä ei vielä tiedetä, minkämaalaisia ja -ikäisiä tulijat ovat, koska yliruuhkautunut maahanmuuttovirasto ei pysty suunnittelemaan turvapaikanhakijoiden siirtoja kovin pitkälle eteenpäin. Tornion hätämajoituksessa on kuitenkin paljon lapsiperheitä, joten Pälkäneen asunnot täyttyvät todennäköisesti heti joulukuun alussa.
Alkuperäissuunnitelman mukaan Pälkäneen tulijat oli tarkoitus hoitaa Kaivannosta käsin. Käytännön järjestelyitä suunniteltaessa huomattiin, että se aiheuttaisi melkoista liikennettä. Siksi on helpompaa, kun yksi Pälkäneen asunnoista varataan ”kioskiksi”, josta käsin SPR:n sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja vapaaehtoiset auttavat asukkaita. Pälkäneelle tulee kaikkiaan kuusi SPR:n työntekijää.
Kummit auttavat elämän alkuun
Käytännön järjestelyiden rinnalla Pälkäneen kunta laatii virallista kotouttamisohjelmaa. Neljän vuoden välein päivitettävä ohjelma on jäänyt monessa kunnassa varsin teoreettiseksi, koska ennen tätä syksyä tuntui kaukaiselta ajatukselta, että sillä olisi käyttöä.
Pälkäne laatii ohjelmaa jälkijunassa, mutta varsin motivoituneella porukalla, sillä ohjelmaan kirjattavat asiat viedään täytäntöön saman tien tai jopa etukäteen.
Hallintojohtaja Jarno Moisalan johdolla tehtävä työ on hyvässä vauhdissa. Mukaan saatiin tärkeitä yhteistyökumppaneita, kuten SPR, MLL ja muita järjestöjä.
Moisala on yllättynyt ja vaikuttunut Pälkäneeltä kumpuavasta auttamishengestä.
– Kunnantalolla alkoi soida puhelin heti kun olimme päättäneet tarjota asuntoja turvapaikanhakijaperheille.
Kaikki eivät ole mukana auttamistyötä tekevissä järjestöissä. Kummitoiminnan avulla jokaiselle järjestyy sopiva tekemisen paikka.
– Tulija ei tiedä, mikä tämä Pälkäne on. Siitä saa nopeammin käsityksen, jos ovikello soi ja kummi pyytää mukaan kirjastoon ja näyttää miten kauppa-asiat tai terveyskeskuskäynti hoituvat, Marketta Vaismaa mainitsee esimerkkinä.
Kummit saivat maanantaina infotilaisuudessa opastusta toimintaansa.
Pälkäne tunnetaan auttamiskyvystään
Marketta Vaismaa uskoo, että Pälkäneen kokoisessa yhteisössä suomalainen yhteiskunta aukeaa tulijalle nopeammin kuin isossa kaupungissa, johon hän saattaa hukkua. Paikallisten toimintamallien luomista helpottaa se, että viranhaltijat ovat tuttuja ja samat ihmiset monessa mukana.
Pälkäneen 70–80 turvapaikanhakijasta lähes puolet asettuu muutaman sadan asukkaan Aitooseen. Se tarkoittaa sitä, että joulukuun alusta alkaen kymmenkunta prosenttia kylän asukkaista on tulokkaita.
Aitoolaiset suhtautuvat asiaan palokunta-asenteella: kylässä on hoidettu isompiakin asioita yhdessä. Marketta Vaismaa uskoo, että koko kunnasta löytyy vastaavanlaista asennetta, sillä Pälkäne tunnetaan auttamishalustaan ja kyvystä tarttua toimeen.
– Paikallinen SPR-aktiivi Mailis Korhonen perusti Nälkäpäiväkeräyksen reilut 30 vuotta sitten. Punaisen Ristin katastrofirahastoa kartuttavasta keräyksestä on muodostunut SPR:n tärkein vuosittainen keräys. Pälkäneellä toimitaan edelleen toimia Mailis Korhosen hengessä: ihmiset ryhtyvät toimimaan, kun apua tarvitaan.
Mitä kummit tekevät?
Kummit auttavat turvapaikanhakijoita asettumaan Suomeen ja Pälkäneelle. Tuki on tärkeintä alussa, kun kaikki on uutta.
Kummitoiminta ei vaadi kielitaitoa tai erityistaitoja, sillä tarkoituksena on että tulijat oppivat suomea. Se on tehokkainta ensimmäisten kuukausien aikana. Alussa voi turvautua elekieleen.
Kummi voi tutustuttaa vaikka kävelyretkellä lähiympäristöön ja -palveluihin. Apua tarvitaan aivan perusteissa: koska kaupat ovat auki, miten niissä asioidaan ja miten julkinen liikenne toimii.
Monenlaiset kerhot ja kahvilat toimivat kulttuurien välisenä sillanrakentajana. Sukupolvien kohtaamispaikka Terhokerho voi toimia myös kulttuurien kohtaamispaikkana. Kieli- ja keskustelukerhoissa voidaan hyödyntää esimerkiksi lastenkirjoja.
Kuusivuotiaat ja sitä vanhemmat lapset saavat valmistavaa opetusta koulussa. Lapsille voi järjestää läksyapua, sillä kotona sitä ei ole saatavissa, koska vanhemmat eivät osaa suomea. Pienet lapset ja heidän äitinsä voi kutsua perhekerhoon tai -kahvilaan, jossa hekin pääsevät tutustumaan suomen kieleen ja kulttuuriin.
Tulijoita voi pyytää mukaan erilaisiin harrastuksiin. Naisilla yhteisenä kielenä voi toimia vaikka neulonta, sillä monet tulijat ovat taitavia erilaisissa käsitöissä.
Tulijoita kannattaa kannustaa alusta alkaen toimijoiksi: he voivat pian olla auttamassa esimerkiksi seuraavia tulijoita.
Miten pääsee kummiksi?
- Liity Facebookin Pälkäneen kummit -ryhmään, jonka kautta tiedotetaan, miten turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa voi olla avuksi.
- Liity Facebookin Autamme ja toivotamme tervetulleeksi Pälkäneelle -ryhmään, jonka kautta kerätään vapaaehtoisapua ja tarvikkeita Onkkaalan ja Pälkäneen turvapaikanhakijaperheille.
- Ilmoittaudu kulttuurituottaja Marketta Vaismaalle 0400 931 005, marketta.vaismaa@palkane.fi.
- Lähde mukaan auttamaan. Aitoon kummitoimintaa käynnistellään ma 23.11. klo 18 Pysäkin muuttoinfossa. Pälkäneen vapaaehtoiset aloittavat turvapaikanhakijoille kerättyjen vaatteiden lajittelun Pälkäneen Putki & Puhaltimen myymälässä (Yrittäjäntie 18, Kankaanmaa) ti 24.11. klo 17.
Auttajat käärivät hihansa
– Saimme muutamassa päivässä kokoon uskomattoman määrän huonekaluja, vaatteita ja muita tarvikkeita. Ihmiset yli yhdistys- ja kylärajojen ovat lähteneet todella lämpimästi mukaan, SPR:n Aitoon osaston sihteeri Riitta Rantanen kiittelee.
Aitoossa turvapaikanhakijoiden tuloon valmistautuminen aloitetaan Pysäkillä maanantaina 23.11. kello 18 järjestettävässä muuttoinfossa. Samalla käynnistellään käytännön kummitoimintaa.
Kummit auttavat arkisissa asioissa ja helpottavat kotoutumista maahan ja kylään, jossa kaikki on tulijoille uutta. Kummina ja vapaaehtoisapuna voi toimia, vaikkei kuuluisi Punaiseen ristiin tai muuhunkaan yhdistykseen.
Pälkäneellä toimii kolme SPR:n osastoa. Vaikka turvapaikanhakijoita tulee Onkkaalaan ja Aitooseen, myös Luopioisten SPR on mukana auttamassa turvapaikanhakijoita.
– Paikallisyhdistykset saavat liikkeelle paikalliset toimijat, mutta taustalla on koko järjestön kokemus ja osaaminen. SPR:n vahvuus tulee myös sukupolvien kohtaamisesta: vanhemmat auttavat elämänkokemuksellaan nuorempia, joista puolestaan löytyy monen alan osaajia, Rantanen sanoo.
