Manga: Japanilaista sarjakuvaa esiteltiin Kangasalla

Lopusta alkuun on alusta loppuun

Siina Vierin mangaharrastus alkoi 2000–luvun alussa.

Siina Vierin mangaharrastus alkoi 2000–luvun alussa.

Siina Vieri tutustui mangaan ensimmäisen kerran 1990–luvun lopussa, kun nainen sai käsiinsä englanninkielisen mangan. Kyseessä oli jatkuvajuonisen sarjakuvan hajanumero, joten Vieri ei vielä vakuuttunut. Uusi yritys koitti muutaman vuoden päästä.

– Tajusin, että manga on mahtavaa ja hauskaa. Alkuaikoina mangakirjoja ei oikein saanut kaupoista, mutta kirjastoista niitä sentään löytyi. Nykyisin mangaa löytää ihan suhteellisen hyvin kauppojenkin hyllyiltä, koko ikänsä aasialaisesta kulttuurista kiinnostunut ollut Vieri toteaa.

Manga – sananmukaisesti ”sutaistut kuvat” – on japaninkielinen ilmaisu sarjakuvalle. Nykyisin käsite on vakiintunut tarkoittamaan Japanissa tehtyä sarjakuvaa. Miksi ”manga” on sitten ”mangaa” eikä pelkkää sarjakuvaa?

– Selkein tai ainakin kouriintuntuvin ero on se, että mangaa luetaan takakannesta etukanteen päin eli ikään kuin lopusta alkuun. Tarinat myös muodostavat kronologisia tarinakaaria. Mangaa luetaan pokkarimuotoisena, ei albumeina kuten länsimaissa tavataan tehdä, Vieri tietää.

Mangan asema Japanissa on paljon vahvempi kuin sarjakuvien asema Euroopassa: mangaa myydään miljoonapainoksina. Lukijakunta on laaja, ja mangaa luetaan kaikissa ikäryhmissä. Pojille suunnattu shounen-manga on eniten ostettua. Vieri kertoo, että manga jakautuu neljään alagenreen: naisille ja miehille sekä tytöille ja pojille suunnattuun tuotantoon.

– Kulttuurierot näkyvät varsin voimakkaina siinä, millaisia tarinoita millekin lukijaryhmälle tehdään. Japanissa tarinat, joissa tytöt syövät kakkua ja söpöilevät, keräävät lukijoikseen eniten aikuisia miehiä. Meillä Suomessa ja Euroopassa enemmistö tällaisten tarinoiden lukijoista lienee nuoria naisia itsekin, Vieri mainitsee.

Koska lukijakuntakin on Japanissa laaja, myös mangan aihepiiri on laaja. Tyylisuuntia ovat esimerkiksi romanttiset mangat, fantasiamangat, toimintaa sisältävät mechasarjat ja itämaisia taistelulajeja sisältävät seikkailutarinat.

 

Kirjastoon oli kokoontunut mukava määrä yleisöä kuuntelemaan Siina Vieriä.

Kirjastoon oli kokoontunut mukava määrä yleisöä kuuntelemaan Siina Vieriä.

Aukeama Michiyo Kikutan ja Miyoko Ikedan kirjoittamasta mangasta Navi Luna.

Aukeama Michiyo Kikutan ja Miyoko Ikedan kirjoittamasta mangasta Navi Luna.

Yhteisöllinen harrastus

Japanissa ilmestyy viitisensataa mangalehteä. Suosituimpia ovat viikoittain ilmestyvä Weekly Shonen Jump, Shonen Magazine ja Weekly Shonen Sunday. Tarinat painetaan useimmiten mustavalkoisina. Monesti sarjakuvan yhteydessä on myös taiteilijan kommentteja sekä tarinan keksimiseen liittyviä kuvailuja. Mangassa käytetään erilaisia tehokeinoja tilanteen ja tapahtuman korostamiseksi, niinpä mangatarinoiden ruuduissa nähdään esimerkiksi säihke-efektejä, kukkasia ja salamoita.

Mangakirjoja saa nykyisin Suomessakin paitsi kirjastoista myös kaupoista.

Mangakirjoja saa nykyisin Suomessakin paitsi kirjastoista myös kaupoista.

Siina Vieri on myös asunut ja työskennellyt Japanissa.

– Tuolloin huomasin, että mangaa luetaan kaikkialla, kotien lisäksi junissa, metroissa ja kahviloissa. Kyseessä ei ole todellakaan mikään luksustuote, vaan jokapäiväiseen elämään kuuluva kulttuurimuoto, oman gradunsakin Tampereen yliopistoon mangasta tehnyt Vieri huomauttaa.

Ensimmäinen Euroopassa laajempaa huomiota saanut manga oli Keiji Nazakawan Hiroshiman poika vuosina 1984–1985. Suomessa seuraava käännetty manga oli Katsuhiro Otomon Akira vuonna 1996. Tällä hetkellä Suomen luetuin manga on Titaanien sota. Suomessa myös julkaistaan kahta alan lehteä. Maailmalla suosiossa taas on One Piece –niminen manga.

– Manga on hyvin yhteisöllinen harrastus. Anime- ja mangatapahtumia järjestetään Suomessa kymmeniä vuodessa, ja niihin kokoontuu aina tuhansia harrastajia. Suurin tapahtumista on syksyisin järjestettävä Tracon Tampere-talossa, Vieri kertoo.

Fanit ovat valmiita matkustamaan tapahtumiin pitkienkin matkojen päästä.

– Minäkin kierrän aktiivisesti tapahtumia paitsi fanina myös työni puolesta, Vieri lisää.

 

Linkkejä muihin kulttuurimuotoihin

Manga linkittyy tiiviisti animeen eli japanilaiseen piirrosanimaatioon. Suosituista mangasarjoista tehdään televisiosarjoja tai anime-elokuvia, ja suosituista televisiosarjoista ja elokuvista puolestaan sarjakuvia.

– Myös cosplay, jossa ihmiset pukeutuvat itse tekemiinsä, tarinoista tuttujen hahmojen asuihin, linkittyy jossain määrin mangaan, Vieri sanoo.

 

Siina Vieri esitteli ja vinkkasi mangaa cosplay- ja mangatapahtumassa Kangasalan pääkirjastossa marraskuun loppupuolella.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?