Kitaristi Erkka Korhonen tunnustaa, ettei ollut kuullutkaan Tulkoon joulu -kappaletta ennen kuin kosketinsoittaja Vili Ollila ehdotti laulun ottamista Raskasta joulua -projektin ohjelmistoon.
– Kappaleita on valittu monella tapaa. Vuonna 2006 etsin paljon biisejä ja tein demoja, lisäksi laulajat laittoivat raakattavaksi biisilistoja, ja joitain kappaleita on sitten tullut projektin sisältä. Tulkoon joulu oli nimenomaan tällainen.
Raskasta joulua -idean isä Korhonen lämpeni kappaleen isolle dynamiikalle ja monipuolisuudelle.
– Sävellajit elävät, laulurekisteri nousee koko ajan ja sitä myöten myös intensiteetti. Kappale on tosi monipuolinen ja meillä sieltä viihteellisimmästä päästä.
Pekka Simojoen kappale on saanut myös yleisön lämpenemään.
– Soitimme sitä pari vuotta keikoilla ennen levyttämistä. Se aiheuttaa aina aikamoisen reaktion ja on varmaan sellainen biisi, jota yleisö ehkä eniten odottaa. Siinä on joku sellainen hyvänolon juttu, josta tulee hyvä fiilis. Siinä on myös se juttu, kun kaikki laulajat ovat siinä mukana – vahva yhteisöllisyyden tunne.
Edetessään kasvava kappale pakottaa keikoilla Korhosen kitaranvaihtoon kesken biisin. Sovituksessa ja tuotannon toteutuksessa onkin nähty vaivaa, mutta Raskasta joulua -versioissa se on poikkeuksen sijaan sääntö.
– Olen lähtenyt siitä ajatuksesta, miten tehtynä haluan kappaleet itse kuulla. Minun onkin tavallaan vaikea mieltää niitä joululauluiksi. Minulle ne ovat biisejä.
Klubeista konserttisaleihin
Korhonen sanoo raskaan joulun perusajatuksen olleen paitsi kitaristin itsensä työllistäminen myös uuden hengen puhaltaminen väljähtyneeseen genreen. Idea lähti Korhosen joululahjaksi saamasta kotipolttoisesta cd-levystä, joka sisälsi amerikkalaisen Trans-Siberian Orchestran version Tshaikovskin Pähkinänsärkijä-joulubaletista.
– Mietin, että ei hemmetti tämä on aika hienoa – ja saisikohan tällaista toimimaan Suomessa. Meillä olisi kuitenkin osaaminen, laulajat, oma jouluperinne ja paljon hyviä biisejä.
Tutulta keikkamyyjältä Korhonen tiedusteli varovasti mahdollisuutta kiertueeseen ja ehkä yhden singlen tekemistä, ja vastaehdotuksena tuli esitys kokonaisen pitkäsoiton tekemisestä. Korhonen ehti kuitenkin jo hiljaa mielessään haudata koko projektin vuonna 2004 tehdyn keikan jälkeen.
– Se oli aika fiasko. Olimme varamiehisenä liikkeellä, laulajat unohtelivat sanoja ja ajattelin, että tämä oli nyt tässä.
Seuraavana vuonna tilanne kuitenkin muuttui oleellisesti. Korhosta pyydettiin kokoamaan samalla periaatteella bändi joulun alla kolmelle keikalle, joille oli tulossa myös kovassa nosteessa ollut Teräsbetoni-laulaja Jarkko Ahola. Näiden esiintymisten jälkeen pöytään lävähti levytyssopimustarjous Warner-yhtiöltä.
Sittemmin Raskasta joulua on kiertänyt Suomea marras- ja joulukuussa joka vuosi. Vaikka tarkoituksena ei ole ollut rakentaa raskaasta joulusta isoa bisnestä, rockin ja joululaulujen yhdistelmälle ollut tilaus on paisuttanut konseptin käsitteeksi, joka täyttää konserttisalit ja jonka levymyynti nousee jalometallilukemiin.
– En osannut haaveillakaan, että tämän projektin kanssa oikeasti päästäisiin tekemään jäähallituotantoa. Kyllä minä niistä silti unelmoin.
Vaikka joillekin faneille keikkojen siirtyminen pois klubeista on ollut pettymys, ovat uudet areenat tuoneet projektille uutta kuulijakuntaa lapsista eläkeläisiin.
– Ei minulla ole itselläni mitään klubikeikkoja vastaan, mutta näen tämän projektin ihan eri tavalla. Kenties joskus tehdään joitain klubikeikkojakin, mutta se vaatii ihan erilaisen suunnittelun ja pitää miettiä, miten se on sitten järkevää.
