Joulun ajan kohokohta monelle pirkanmaalaiselle moottoripyöräharrastajalle on tamperelaisen Sons of Abraham MCC -prätkäkerhon järjestämä Bikerien Joulukirkko -tapahtuma.
Tampereen Keskustorin kupeessa seisovassa kirkossa järjestettävä iltatilaisuus keräsi jälleen viime keskiviikkona noin 300 vierasta eli penkit olivat käytännössä täynnä.
– Väkimäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Ohjelmasta vastasi taas tasokas sotilassoittokunta, ja veteraanijärjestön tuotemyyntipöytä sekä lipaskeräys toivat sotiemme veteraanien hyväksi sievoisen summan, kristillisestä arvomaailmasta ponnistavan Sons of Abrahamin riveissä vaikuttava Mika Alakoski iloitsee.
Kangasalalaisen Alakosken lisäksi kerhoon kuuluu kymmenkunta muuta pyöräfanaatikkoa, enimmäkseen Tampereen seudulta.
Klubin edustustila sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa, ja erikseen on prätkien ruuvailuun soveltuva tallihuoneisto Kalevankankaan hautausmaan takana.
Sons of Abrahamin toiminnan keskiössä on luonnollisesti moottoripyöräily siihen liittyvine kerhoaktiviteetteineen. Koko ajan mukana kulkee kuitenkin myös hyväntekeväisyys. Auttamishaluja tuntuu piisaavan.
– Haluamme tehdä hyvää kaiken sen pahan keskellä, mitä maailmasta löytyy. Bikerien Joulukirkosta tuotto menee veteraaneille, ja usein olemme jumalanpalveluksissa keräämässä kolehtia vaikkapa vähävaraisten hyväksi. Kerhomme presidentti Ari Santaharju tekee seurakunnan palveluksessa ammatikseen nuorisotyötä, ja me muut lähdemme toisinaan projekteihin avustamaan. Arihan on myös Motoristit koulukiusaamista vastaan -hankkeen puuhamies.
Biljardista tulot vammaisille
Kesäisin Abrahamin pojat viihtyvät kaksipyöräisten päällä ja järjestävät ohessa muun muassa Biker Church -tapahtuman Tampereen Laukontorilla. Talvisin huolletaan prätkiä pajalla ja ideoidaan yhteisiä tempauksia.
Seuraava klubin voimainkoitos on bikerien jokatalvinen biljarditurnaus. Se järjestetään yhdessä nokialaisen Kumi MC -kerhon kanssa.
– Kisa pidetään Rautatienkadulla Galaxie Centerissä tammikuun 2. päivänä. Sen tapahtuman tuotto ohjataan Nokialla toimivan kehitysvammaisten hoivakodin Sofiakylän hyväksi, Alakoski kertoo.
41-vuotias Alakoski on melko tuore kangasalalainen. Hän muutti paikkakunnalle länsirannikolta kaksi ja puoli vuotta sitten. Miehen elämä oli 31-vuotiaaksi saakka kaikkea muuta kuin ruusuista.
– 11-vuotiaana aloitin päihdekokeilut, ja sillä tiellä oltiin 20 vuotta. Pyörin enimmäkseen Turun huumeporukoissa, ja tutuksi tulivat omakohtaisesti niin vankilat kuin monenlaiset hoitolat ja laitokset. Yritin aineista irti monesti mutta en onnistunut ennen kuin lopulta lähdin NA/AA:n pyörittämään 12 askeleen raitistumisohjelmaan. Siinä neljäs askel on itseä suuremman voiman löytäminen, Alakoski selittää.
– Minulle se voima löytyi uskosta. En nähnyt valoja vilkahtelevan tai muutakaan sellaista, mutta jotenkin tunsin saavani vihdoinkin tukea päihteistä irtautumiseen. Myöhemmin erään sanaharkan yhteydessä minua ammuttiin kasvoihin. Oli ihme, että jäin henkiin. Silloin ajattelin, että jonkinlainen armo minulle vielä annettiin. Tuo vahvisti kamppailuani huumeita vastaan, ja nyt olen ollut 11 vuotta täysin raitis.
Moni raitistuu vasta haudassa
Kun Alakoski oli saanut elämänsä kaikin puolin reilaan, hän rupesi harrastamaan moottoripyöräilyä. Nykyisin mies sanoo saavansa prätkällä ajelemisesta paremmat fiilikset kuin yhdestäkään huumausaineesta ikinä.
– Ei tule krapulaa eikä sellaisia velkoja, joita joku tulee perimään ampuma-aseen kanssa. Yhdenkään nuoren ei kannattaisi lähteä päihdekokeiluihin. Miedosta aineesta siirrytään helposti vahvempiin. Pohjalta ei sitten moni enää nouse. Suurimman osan raitistaa vasta viikatemies. Voisin helposti luetella 30 sellaista vanhaa kaveriani, jotka huumeiden takia ovat jo haudassa, nyt viitisen vuotta biker-elämäntapaa vaalinut mies heittää.
Ennen Sons of Abraham MCC -kerhoon liittymistään Alakoski liikkui hetken aikaa toisen uskonnollissävytteisen pyöräryhmän Gospel Ridersin kanssa. Siellä ei hänen mukaansa kuitenkaan tunnettu samanlaista hengenheimolaisuutta kuin miehen nykyisessä kerhossa.
Nykyisen klubinsa toiminnoista hän tiesi jotain jo ennestään ja Pirkanmaalle muuttaessaan hakeutui heti Abrahamin pojaksi.
– Meillä Sonsissa ei niin sanotusti lyödä Raamatulla päähän jatkuvasti. Olemme rento ryhmä, ja ymmärrämme, että ihminen on vajavainen ja tarvitsee armoa. Toki jäsenen täytyy kuulua valtionkirkkoon ja sopia porukkaan luonteeltaankin. Joku saattaa joskus ottaa drinkin tai oluen, mutta minkäänlaista juopottelukulttuuria ryhmässämme ei sinänsä harrasteta. Ja esimerkiksi itsellänihän ei ole muita vaihtoehtoja kuin täysi päihteettömyys.
Korvaushoidosta ei hyötyä
Ensi kesää silmällä pitäen Alakosken Harley-Davidson Dyna on jo paloiteltu osiksi ja koneremonttia tehty sen verran kuin on tarpeen. Vielä pitäisi maalauttaa bensatankki ja lokasuojat.
– Sitten taas mennään kerhoveljien kanssa muun muassa yhteiselle viikonloppureissulle Raatteentien suunnalle, vaimonsa ja kahden koiransa kanssa elelevä prätkäilijä visioi.
Alakoski valmistui vuonna 2012 lähihoitajaksi ja on erikoistunut mielenterveys- sekä päihdepuolelle. Hän työskentelee Tampereen kaupungilla Kotikatko-toiminnassa. Siinä autetaan pääosin yli 65-vuotiaita päihdekuntoutujia, jotka eivät pääse varsinaisiin hoitolaitoksiin.
Voimailua aktiivisesti harrastava mies ottaa sosiaalisessa mediassa vahvasti kantaa muun muassa hallitsematonta maahanmuuttoa vastaan. Myös huumausainepolitiikasta hänellä on vankkoja mielipiteitä.
– Tiedän vain kaksi ihmistä, jotka ovat selvinneet huumehelvetistä niin sanotun korvaushoidon avulla. Se on järjestelmänä mielestäni surkea. Huumausainetilanne esimerkiksi nuorten keskuudessa on todella hälyttävä. Kannabista saa hankittua jo helpommin kuin alkoholia, ja huumeporukoissa ei ihmishenki ole nykyisin juuri minkään arvoinen.
