Timo Ailio toivoi, että ainakin osa liikuntahallin urakoista tulisi paikallisten rakentajien hoidettavaksi.
– Tehdäänkö liikuntahallin rakentamisesta vielä erillinen päätös vai lyödäänkö asia budjetin mukana läpi, vapaa-aikalautakunnassa istuva kunnanvaltuutettu Jani Luukkonen (ps) varmisti Pälkäneen kunnanvaltuuston budjettikeskustelun yhteydessä.
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä muistutti, että valtuusto päätti aikanaan käynnistää hankkeen sillä ehdolla, että liikuntahallille saadaan merkittävä valtionosuus.
– Nyt on saatu maksimi. Kyllä tällä päätöksellä päätetään samalla rakentaa halli, Laesterä vastasi.
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kostia-areenan rakentamiseen 750 000 euron valtionosuuden vuodelle 2017. Kunta varasi hallin suunnitteluun ensi vuodelle 200 000 euroa ja rakentamiseen seuraavalle vuodelle lähes neljä miljoonaa euroa.
Hallin vuosittaisiksi käyttökuluiksi on arvioitu 100 000 euroa ja käyttötuotoiksi 50 000 euroa. Lisäksi Rego-hallin vuokratulot kasvavat 10 000 eurolla vuodessa, kun nykyinen salibandyareena voidaan vuokrata yritystilaksi.
Hyvä aika rakentaa
Rainer Zeitlin piti liikuntahallia terveyttä ja hyvinvointia edistävänä hankkeena.
Pälkäneen päättäjät pitivät liikuntahallia satsauksena elinvoimaan. Se lisää kuntalaisten tyytyväisyyttä ja tuo uusia asukkaita. Monessa puheenvuorossa toivottiin, että liikuntahalli ja muut investoinnit pistäisivät vauhtia tonttikauppaan ja kääntäisivät muuttovirran kohti Pälkänettä tärkeä.
– Pälkäne tulee tutuksi, kun täällä käydään pelireissuilla. Samalla lisääntyy kiinnostus asettua tänne asumaan, Rainer Zeitlin (kok) uskoi.
Hän huomautti, että halli säästää aikaa ja vaivaa, kun pälkäneläisten ei enää tarvitse käydä muualla liikkumassa. Zeitlin toivoi sellaista maksupolitiikkaa, että työikäiset osallistuisivat hallin käyttökulujen maksamiseen. Nykykäytännön mukaan salivuorot ovat maksuttomia kunnan avustusta saaville järjestöille, kun ohjattu toiminta on suunnattu alle 18-vuotiaille.
Zeitlin piti liikuntahallia terveyttä ja hyvinvointia edistävänä hankkeena. Perttu Pohjanperän (vas) mielestä puolta pienempikin areena riittäisi terveyden edistämiseen. Hän ehdotti, että halli rakennettaisiin hiiltä sitovasta puusta, joka takaisi myös hyvän akustiikan.
Zeitlin piti ajankohtaa otollisena rakentamiselle.
– Työttömyys on korkealla ja lainankorot alhaalla.
Työpaikoista huolta kantava Timo Ailio (sd) toivoi, että edes osa miljoonahankkeen urakoista jäisi paikallisille yrittäjille.
Vaakakupissa kylien palvelut
Olavi Seppälä sanoi, ettei kuuden miljoonan euron liikuntahallihankkeen rahoja voida ottaa kylien palveluista.
Perussuomalaiset latasivat liikuntahallikeskustelussa vaakakuppiin kylien palvelut.
– Meille on vakuuteltu, että liikuntahallin rakentamiseen on varaa. Jos meillä on rahaa tällaiseen investointiin, niin sitten on oltava varaa säilyttää nykyinen palvelutaso vanhus- ja terveyspalveluissa sekä nykyinen koulu- ja kirjastoverkko, Tero Ahlqvist (ps) sanoi.
Muutkin perussuomalaiset edellyttivät, ettei palvelurakennetta heikennetä vuosina 2016–2018, jos halli rakennetaan. Ehdotus sai kannatusta joiltain muidenkin ryhmien luopioislaispäättäjiltä.
– Liikuntahalli on tämänkokoisen pitäjän voimavaroihin nähden ylisuuri investointi. Myös käyttömenot tulevat nousemaan. Rahoja ei voi raapia muista sivistyspalveluista, vaan koulut ja kirjastot on pidettävä nykyisellään, Perttu Pohjanperä säesti.
Myös Olavi Seppälä (kok) oli sitä mieltä, ettei hallin rakentamisrahoja saa ottaa kylistä ja niiden palveluista.
Menoja ei voi lukita vuosiksi etukäteen
– Jos nyt päätettäisiin, ettei palveluverkkoon puututa, niin loppuvaltuustokausi kinattaisiin joka päätöksen kohdalla siitä, heikentääkö se palveluverkkoa tai -tasoa, Petri Urkko ennusti.
Jarkko Pihkala (kok) piti perussuomalaisten ehdotusta erikoisena.
– Palvelutasoon ei saisi puuttua kolmeen vuoteen, jos teemme hallin? Yrittäjänä en koskaan voisi lyödä menoja lukkoon kolmeksi vuodeksi etukäteen, sillä maailma voi muuttua.
Valtuuston puheenjohtaja Petri Urkko (kesk) oli Pihkalan kanssa samoilla linjoilla.
– Vuosi 2018 ei ole enää edes tätä valtuustokautta. Kyllä pelisäännöt ovat sellaiset, että jokainen valtuusto päättää oman kautensa aluksi, mitä valtuustokaudella tehdään.
Palveluverkon puolustuspuheenvuoroissa ei mainittu ääneen kyläkouluja, joista ensimmäisenä liipaisimella olisi Rautajärven koulu.
– Palveluverkkoa on pohdittu, ja tiettyjä asioita on lykätty valtuustokauden lopulle. Voi hyvin olla, ettemme tee palveluverkkoon liittyviä ratkaisuja. Mutta emme voi sitoa käsiämme. Jos nyt päätettäisiin, ettei palveluverkkoon puututa, niin loppuvaltuustokausi kinattaisiin joka päätöksen kohdalla siitä, heikentääkö se palveluverkkoa tai -tasoa, Petri Urkko sanoi.
Eero Laesterä tulkitsi niin, että perussuomalaiset vastustavat liikuntahallia, jos palveluverkkoa ei lukita nykytasolle kolmeksi vuodeksi.
– Nyt ei voi saada sekä laatu- että liikuntapisteitä kuntalaisilta.
Tero Ahlqvist piti ehdotustaan perusteltuna, sillä koulujen oppilasmäärät eivät ole laskussa. Hänen mukaansa lakkautettavilta kouluilta siirrettäville oppilaille ei edes olisi tilaa, kun Aitoossa alkaa vuodenvaihteen jälkeen turvapaikanhakijalasten valmistava opetus.
Budjettipäätös ja sen myötä liikuntahallin rakentamispäätös syntyi yksimielisesti. Ehdotus palveluverkon kolmen vuoden rauhoitusajasta kaatui äänin 19–7. Perussuomalaisten ehdotuksen taakse tulivat muista ryhmistä Juha Soukkio (kesk), Olavi Seppälä ja Perttu Pohjanperä.
Viimeisimmät kommentit