Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen: Kunta on nyt yhtä historiallisen mahdollisuuden edessä kuin ensimmäisen kunnallisasetuksen antohetkellä vuonna 1865

Jokaisella kunnalla on aito mahdollisuus luoda mallinsa

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo, että vääntäminen kuntien lukumäärästä on tarpeetonta. – Nyt kunnissa on keskusteltava siitä, millaisen toimintamallin ne omaksuvat lähitulevaisuudessa. Jokaisella kunnalla on oikeasti mahdollisuus luoda yksilöllinen toimintakulttuuri, hän painottaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoo, että vääntäminen kuntien lukumäärästä on tarpeetonta. – Nyt kunnissa on keskusteltava siitä, millaisen toimintamallin ne omaksuvat lähitulevaisuudessa. Jokaisella kunnalla on oikeasti mahdollisuus luoda yksilöllinen toimintakulttuuri, hän painottaa. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Suomessa voi olla vaikka 313 eri mallia rakentaa tulevaisuuden kunta. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen herättelee, että kunnat ovat tällä hetkellä yhtä neitseellisen uuden tilanteen edessä kuin ne olivat 251 vuotta sitten, jolloin maa sai ensimmäisen kunnallisasetuksensa ja kunnat alkoivat toden teolla kehittyä. 

 

Suomalaisen kuntakentän uudistajat ovat viime vuosina hymähdelleet ironisesti hankkeidensa valuessa hiekkaan, että suomalainen yhteiskunta on valmis modernisoimaan muut osa-alueensa mutta että kunnallishallinto halutaan säilyttää kynsin ja hampain 1800-luvun mallissa.

Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen löytää asiasta sekä tilanteesta valoisan puolen.

– Sote- ja itsehallintoalueuudistuksien Suomessa virittäydytään parhaillaan niin 313 kunnassa, niiden edunvalvontajärjestössä Suomen Kuntaliitossa kuin pääministeri Juha Sipilän hallituksen Tulevaisuuden kunta -hankkeessakin peruskunnan roolin ja aseman kirkastamiseen.

Jari Koskinen neuvoo jokaista kuntaa valitsemaan aktiivisen roolin ja muokkaamaan itselleen mittatilaustyönä uuden kuosin.

– Tällä hetkellä on viisasta tiedostaa, ettei Suomeen ole tulossa vain yhtä ainoaa kuntamallia, joka tarjoillaan jostakin ylhäältäpäin, hän korostaa.

– Meidän jokaisella itsenäisellä kunnallamme on aito mahdollisuus ottaa ohjakset käteensä ja luoda täysin omat toiveensa ja tarpeensa täyttävä toimintamalli, Koskinen täsmentää.

Kuntapomo teroittaa, ettei mikään laki tai asetus estä tällä hetkelläkään kunnan omannäköisen toimintakulttuurin synnyttämistä.

– Pöytä on oikeasti pudas. Nyt on tuhannen taalan paikka edetä ja valita uusi suunta, Koskinen kannustaa.

Hän vertailee, että 2 000 asukkaan pienkunnan elämänpiiri on täysin erilainen kuin 600 000 hengen suurkaupungin. Kumpainenkin voi löytää terveesti eteenpäin kannattelevat mahdollisuutensa.

– Innostan jokaisen kunnan vastuunkantajia tulevaisuustalkoisiin, joissa etsitään paikallisia eväitä kestävän tulevaisuuden rakentamiselle, toimitusjohtaja lähettää terveisiä kuntiin.

 

Kunnat tarvitsevat joustavia lakeja

– Uusien kuntalakien olisi oltava joustavia. Joustavuus toteutuu siten, että puitelaki kirjoitetaan mahdollistavaksi ja paikalliset ihmiset päättävät toteutuksen, Jari Koskinen vaatii.

Hänen mukaansa olisi mahdollistettava käytäntö, että kunta saisi kokeilla lakia neljän vuoden eli valtuustokauden ajan. Jos toteutus paljastaa ongelmia, kunta voisi vaihtaa mallin seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Koskinen perustelee joustavien lakien välttämättömyyttä sillä, että Suomen suuruiseen maahan mahtuu erittäin paljon täysin erilaisia alueita.

Koskisen mielestä jotkin lait voisivat aivan hyvin koskea esimerkiksi kasvukeskuksia.

– Perusteluksi riittää se, että esimerkkialueella olevien kuntien valitsemat asiat voitaisiin hoitaa kannattavasti ja laadukkaasti yhteistyöllä.

 

Voimavarat oikeisiin asioihin

Kuntapomo harmittelee sitä, että parhaillaankin liian monessa kunnassa voimavarat hupenevat vääriin asioihin.

– Maassamme on paljon kuntia, joiden poliittinen elämä on levotonta. Palvelujen ja toimintojen kehittäminen jää pakosta taka-alalle, hän sanoo.

– Kivinä kengissä ovat turhat valitukset ja katteettomien luottamuspulien esittämiset milloin virkamiehille, milloin jollekin päättävälle elimelle.

Koskinen korostaa, että laittomuudet on selvitettävä ja hoidettava mutta että kuntien olisi päästävä eroon turhasta nahistelusta.

 

Uudistuksien on toteuduttava

Jari Koskinen uskoo, että valtakunnan nykyinen hallitus vie kärkihankkeensa eli sote- ja itsehellintoalueuudistuksensa maaliin.

– Peruuttamisvaihdetta ei voi enää kytkeä päälle.

Kuntapomo tietää, että pelkän soteuudistuksen toteuttaminen olisi ollut tuntuvasti helpompaa kuin sote- ja maakuntahallinnon tekeminen.

– Uudistuksen koko paisui merkittävästi, kun sote sai rinnalleen itsehallintoalueet. Nykyisessä tilanteessa vaikeuskerroin on moninkertainen verrattuna pelkkään sotehankkeeseen, Koskinen toteaa.

Toimitusjohtaja ymmärtää syvän huolen, joka on pesiytynyt kuntakentälle sote- ja itsehallintoalueuudistusten takkuilusta.

– Urakka on iso, ja sen toteutuksen aikataulu on erittäin tiukka. Ajan niukkuus on vielä omiaan vaikeuttamaan hankkeiden valmiiksi saattamista, Koskinen harmittelee.

Kuntapomo toivoo, että niin sote- kuin itsehallintoalueuudistuskin saataisiin ilman pahoja valuvikoja täytäntöön.

– Uudistajien olisi muistettava, etteivät kiire ja laatu yleensä kulje käsi kädessä.

Koskinen arvioi, että uudistuksien jäljiltä korjataan joitakin asioita tulevaisuudessa.

– Kun huomataan, että jokin asia menee väärin, se on rehdisti laitettava kuntoon.

 

Siirtymäaika on välttämätön

Suomessa on tällä hetkellä 313 kuntaa. Kuntien määrä on pienentynyt varsin lyhyen ajan sisällä. (Kartta: Maanmittauslaitos.)

Suomessa on tällä hetkellä 313 kuntaa. Kuntien määrä on pienentynyt varsin lyhyen ajan sisällä. (Kartta: Maanmittauslaitos.)

Koskinen on vakuuttunut siitä, että kunnat sekä sote- ja itsehallintoalueet joutuvat sopimaan tietyn kestoisen siirtymäajan, jonka aikana uudet isännät ottavat heille annetut tehtävät haltuunsa.

– Nyt jos koskaan tosiasioiden tunnustaminen on välttämätöntä, hän vetoaa.

– Päivänselvää on, ettei esimerkiksi sotepalveluiden kaltaisia kokonaisuuksia kyetä kokoamaan tuokiossa yhteen kunkin tulevan sotealueen jokaisesta kunnasta.

Kuntapomo ounastelee, että sote- ja itsehallintoalueiden rahoitusratkaisut ovat vielä pitkässä viivassa.

– Lopullisten rahoitusmallien löytäminen vaatii kovat väännöt.

– Toivoisin, että sote- ja itsehallintoalueet saisivat rahoituksensa pääasiassa valtiolta ainakin siirtymäajan. Tulevaisuudessa rahoitus on kerättävä maakuntaverolla, koska muuten itsehallintoajatus ei toteudu.

Jari Koskinen perustelee rahoitusnäkemystään sillä, että Suomeen mahtuvilla hyvin erilaisilla alueilla on kirjavat taloudelliset voimavarat.

– Kansalaisten on kuitenkin oltava tasavertaisia palveluiden suhteen, hän muistuttaa.

Koskinen huomauttaa, että rahakakun jakamiseen tuovat omat vaatimuksensa myös tulevaisuuden kuntien valtionosuustarpeet.

– Kunnille jää edelleenkin tehtäviä, jotka tarvitsee merkittävästi valtion rahaa. Esimerkiksi koulutoimi.

 

Pakolaisten kulut on tasattava

Kuntapomon mielestä suomalaisen yhteiskunnan on ratkaistava erikseen pakolaistilanteen synnyttämät taloudelliset kulut.

– Tiedämme, että turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien synnyttämät menot koituvat tiettyjen kuntien harteille. Tässä on taakan tasaamisen paikka, Jari Koskinen linjaa.

– Myös kotouttamisella on oma hintalappunsa.

Koskinen sanoo, että taakkaa ei saa kipata vain muutaman kunnan harteille.

 

Kunnat elävät rauhallisessa odotuksessa

Kun pääministeri Jyrki Kataisen toinen hallitus aloitti työnsä ja silloinen kuntaministeri Henna Virkkunen toi julkisuuteen kuntauudistuksensa, suuri osa kunnista nousi sotajalalle. Epätietoisuuden aika söi kuntien henkisiä ja aineellisia voimavaroja.

Jari Koskisen mielestä tällä hetkellä kuntakentällä on varsin levollista.

– Monessa kunnassa ollaan tyytyväisiä tulevaan tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät alueellisen toimijan järjestettäviksi, hän tarkentaa.

– Kunnissa odotetaan selkeitä päätöksiä ja niiden toimeenpanoja, jotta arki voi saada turvallisen muotonsa.

– Nyt ei ole paniikkia missään päin kuntakenttää, mies toteaa mutta lisää:

– Isot kaupungit ovat ilmaisseet huolensa uudistuksien seurauksista.

 

Syntyykö kuntaliitosaalto?

Merkitseekö sote- ja itsehallintoalueiden tuleminen kuntien häviämistä? Onko edessämme voimakas kuntaliitosten aalto?

Jari Koskinen ei lähde numerokikkailuun kuntien määrästä.

Tällä hetkellä Suomessa on 313 itsenäistä kuntaa.

– Kun valtiovalta on lopullisesti ratkaissut tehtäväpaketin sisällön, joka siirtyy alueiden vastuulle, kunnat tietävät, mitä niille jää ja mitä ne vapaaehtoisesti haluavat tehdä. Näiden seikkojen selvittyä jokaisessa kunnassa on oikea hetki tarkastella elinvoimakysymyksiä. Riittääkö virtaa toimia itsenäisenä? Koskinen herättelee.

Kuntapomo muistuttaa, ettei tulevaisuudessakaan rutiköyhien kuntien niputtaminen ole viisasta.

– Meidän on muistetteva, että vähävaraisia niputtamalla ei vaurasta synny.

Koskisen mielestä on täysin mahdollista, että tulevaisuuden kunta -keskustelu synnyttää joitakin kokonaan uusia lähidemokratian muotoja, jotka palvelevat niin sanottujen elinvoimattomien alueiden ja niiden asukkaiden asioita.

– Ihmisten on aidosti saatava päättää, mikä ja millainen on se yksikkö, joka heidän asioistaan päättää.

Koskinen huomauttaa, että kuntien lukumäärä on laskenut varsin merkittävästi kymmenen viime vuoden aikana.

 

Mistä elinvoimaisen kunnan tunnistaa?

Millainen kunta pärjää tulevaisuuden Suomessa?

Hauholla asuva Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen tuntee hyvin kuntaliitoksen tuomat vahvuudet ja heikkoudet.

Hauhon kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Koskinen pitää luonnollisena sitä, että liitokset synnyttävät hyvää mutta karsivat jotakin pois.

– Tulevaisuuden kuntakartan jäljille pääsee varsin hyvin, kun seuraa suomalaisten muuttoliikettä. Paikkakunnat, jotka vetävät kansalaisia puoleensa, menestyvät. Maassamme on selvästi joukko kaupunkiseutuja, jotka vahvistavat koko ajan asemiaan.

Koskisen mielestä syntyvyysluvut kertovat hyvin paljon kunkin kunnan tulevaisuudesta.

– Jos ihmiset kaikkoavat muualle ja vauvojen määrä on pieni tai suorastaan olematon, ei luonnollista elinvoimaa ole.

Jari Koskisen mielestä koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pääkysymys on talouden ison kuvan tervehdyttäminen.

– Meidän yhteiskuntamme toimivuuden kannalta on tärkeintä, että talous alkaa rullata eteenpäin. Kansalaiset tarvitsevat työtä.

– Suomi tarvitsee kipeästi yrityksiä, jotka pystyvät myymään vientiin niin tuotteita kuin palvelujakin.

Koskinen uskoo, että kaikki suomalaiset haluavat tervehdyttää niin valtion kuin kuntienkin taloudet.

– Jos ne eivät ole kestävällä pohjalla, edessä on elintason radikaali alentaminen.

MATTI PULKKINEN

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?