Kalastusoikeuksia koskeva kirjoitus (SHL 11.11.2015) herätti paljon keskustelua ja sain sähköpostiini pyynnön käsitellä myös metsästysoikeuksia.
Metsästysoikeuksista on säädetty laki: metsästyslaki. Laissa on muun muassa määräykset siitä kenellä on oikeus metsästää riistaeläimiä, määräykset metsästystavoista ja koiran pitämisestä.
Metsästysoikeuksia koskeva aihe on hyvin laaja. Tämän vuoksi käsittelen sitä kahdessa eri kirjoituksessa. Ensimmäinen osa koskee metsästysoikeutta: kenellä on oikeus metsästää alueella. Lisäksi käsittelen oikeuden luovuttamista eli vuokrasopimusta ja sen ehtoja. Myöhemmin julkaistavassa osiossa käsittelen pyyntiä koskevia säädöksiä.
Metsästyslaki jakaa eläimet riistaeläimiin ja rauhoittamattomiin eläimiin. Riistaeläinten metsästystä on säädelty yksityiskohtaisemmin kuin rauhoittamattomien eläinten metsästystä. Riistaeläimiä ovat lain mukaan muun muassa villikani, metsäjänis, rusakko, orava, majava, susi, kettu, karhu, kuusipeura, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura. Lintueläimistä riistaeläimiä ovat muun muassa hanhi, jouhisorsa, riekko, pyy ja fasaani. Näiden riistaeläimien pyydystämistä kutsutaan laissa metsästykseksi.
Metsästysoikeus kuuluu maa-alueen omistajalle. Alueen omistaja voi määrätä metsästysoikeudesta. Alueen omistaja voi siten antaa metsästysoikeutensa vuokralle kokonaan tai osittain tekemällä metsästysvuokrasopimuksen.
Metsästysvuokrasopimus voi olla joko vastikkeellinen tai vastikkeeton: siitä voidaan siis sopia maksettavaksi korvausta. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, vaan yhtä pätevä sopimus on sellainen, josta korvausta ei ole sovittu maksettavaksi.
Metsävuokrasopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisena ja sopimus on syytä myös allekirjoittaa. On kuitenkin olemassa sopimuksia, jotka on tehty suullisesti. Nämä ovat sopimuksena yhtä päteviä, mutta sopimuksen sisältö on tällöin vaikea näyttää toteen. Sopijapuolilla saattaa myöhemmin olla erilainen käsitys sopimusehtojen sisällöstä.
Lähtökohtaisesti metsävuokrasopimuksella sovitaan vuokraoikeudesta sopijakumppanien kesken. Sopimukseen voidaan ottaa myös ehto, jonka mukaan vuokrasopimus voidaan siirtää kolmannelle omistajaa kuulematta. Jos oikeutta siirtää vuokraoikeus toiselle ei ole nimenomaisesti kirjattu sopimukseen, vuokralainen ei ole oikeutettu siirtämään sopimusta kolmannelle.
Mikäli maanomistaja haluaa irtisanoa vuokraoikeuden, irtisanominen on mahdollista, jos sopimus on tehty toistaiseksi voimassaolevana. Irtisanomiseen ei tarvita mitään irtisanomisperustetta.
Sopimuksessa voidaan määritellä tietty irtisanomisaika ja tapa, jolla tavoin vuokrasopimuksen irtisanominen täytyy toteuttaa. Jos asiasta ei ole sovittu osapuolten kesken, irtisanominen tulee lain mukaan tehdä viimeistään kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppua.
Metsästysvuosi alkaa 1. elokuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Irtisanominen on tehtävä siten viimeistään tammikuun loppuun mennessä, jos sopimus halutaan päättää kuluvan metsästysvuoden loppuun mennessä. Jos irtisanominen viivästyy ja se tehdään esimerkiksi helmikuun aikana, vuokraoikeus on voimassa vielä seuraavan metsästysvuoden loppuun.
Vuokraoikeus, joka on tehty määräaikaisena, on voimassa sopimuksessa mainitun ajan. Sitä ei voida irtisanoa kesken sopimuskauden.
Määräaikainen ja toistaiseksi oleva vuokrasopimus voidaan kuitenkin purkaa välittömästi, jos toinen sopimuspuoli rikkoo sopimusehtoja. Vuokralaisen puolelta tällainen purkamisperuste on vuokranmaksun laiminlyönti tai metsästysoikeuden väärinkäyttö. Vuokranantajan osalta purkamisperuste voisi täyttyä esimerkiksi alueen muutoksen vuoksi, jos alue esimerkiksi rakentamisen vuoksi käy metsästykseen soveltumattomaksi.
Purkamisperusteen täytyy aina olla olennainen. Pieni vuokranmaksun myöhästyminen ei synnytä perustetta purkaa sopimus.
Jos maa-alueesta on tehty kauppa, uudella omistajalla on oikeus irtisanoa metsästysoikeus siitä huolimatta, että se olisi tehty määräaikaisena. Uudelle omistajalle on asetettu määräaika, jonka puitteissa irtisanominen on tehtävä: uuden omistajan tulee irtisanoa vuokrasopimus kolmen kuukauden kuluessa. On huomattava, että kolmen kuukauden määräaika alkaa siitä, kun uusi omistaja saa tiedon vuokrasopimuksesta. Määräaika on siten sidottu tietoon vuokrasopimuksesta, ei kiinteistönkaupan tekoajankohtaan.
Vaikka vuokrasopimuksessa kiellettäisiin vuokraoikeuden siirto kolmannelle, vuokraoikeuden haltija voi antaa metsästysluvan kolmannelle henkilölle. Metsästysseurojen vieraskortit ovat hyvä esimerkki metsästysluvan antamisesta.
Vieraskorteissa metsästysseuralle ei ole siirretty vuokraoikeutta vaan annettu ainoastaan lupa metsästää alueella. Mikäli alueen omistaja ei halua antaa vuokraoikeuden haltijalle oikeutta antaa metsästyslupaa esimerkiksi metsästysseuralle, vuokrasopimuksessa voidaan nimenomaisesti kieltää vuokralaisen oikeus antaa kolmannelle metsästyslupa. Jos sopimuksessa ei ole kieltoa, vuokraoikeuden haltijalla on oikeus antaa metsästyslupa esimerkiksi metsästysseuralleen.
Metsästyslupa voi olla vastikkeellinen tai vastikkeeton. Vastikkeeton metsästyslupa voidaan peruuttaa heti ilman irtisanomisaikoja. Jos metsästyslupa on vastikkeellinen, irtisanomisessa noudatetaan samoja määräaikoja kuin yllä mainitun vuokraoikeuden irtisanomiseen.
On tärkeää noudattaa metsästyslain metsästysoikeutta koskevia säännöksiä. Jos riistaeläin on metsästetty ilman, että siihen olisi alueen omistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupa, on alueen tai metsästysoikeuden haltijalla oikeus saada luvattomasta metsästyksestä korvaus.
Korvauksen saajalla on oikeus valita korvauksena joko metsästetty riistaeläin tai sen arvo. Eläimen arvon vahvistaa maa- ja metsätalousministeriö. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukainen arvo esimerkiksi hirvieläimelle on 1500–2400 euroa ja karhulle 4500–15500 euroa. Arvoon vaikuttaa riistaeläimen ikä.
Rauhoittamattomia eläimiä ovat muun muassa metsämyyrä, vesimyyrä, kenttämyyrä, peltomyyrä, isometsähiiri, isorotta, kotijiiri, korppi, varis, harakka, harmaalokki. Villiintyneeseen kissaan sovelletaan samoja säädöksiä kuin rauhoittamattomiin eläimiin.
Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää ja tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin, vaikka metsästysoikeus olisi annettu metsästysvuokrasopimuksella toiselle osapuolelle. Myös rakennuksen omistajalla ja haltijalla on oikeus pyydystää ja tappaa rahoittamaton eläin, jos eläin tulee sisälle rakennukseen.
Riistaeläinten osalta oikeus metsästykseen kuuluu alueen omistajalle. Alueen omistaja voi kuitenkin antaa omistamansa metsästysoikeuden vuokralle osittain taikka kokonaan metsänvuokrasopimuksella.
Metsänvuokrasopimus kannattaa aina tehdä kirjallisesti. Kirjallisen sopimuksen tekemisellä voidaan osoittaa, onko oikeus ollut tarkoitettu luovuttaa kokonaan tai osittain ja kuinka pitkäksi aikaa sopimus on ollut tarkoitus luovuttaa.
Sopimus voidaan tehdä tietyksi määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Jos sopimus on tehty toistaiseksi voimassaolevana, se voidaan irtisanoa kuusi kuukautta ennen metsästysvuoden loppua. Metsästysvuosi alkaa 1.8 ja päättyy 31.7. Irtisanomisen on siten tapahduttava ennen 1.2.
