Jukka Kittilä arveli, että monet strategiat laatineet päättäjät voivat suhtautua elinvoimastrategiaan kyynisesti.
Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi kunnalle elinvoimastrategian. Viime vuoden aikana työstetty strategia toimii pohjana brändityölle, jolla nostetaan Pälkäneen näkyvyyttä, tunnettavuutta ja houkuttelevuutta.
Elinvoimastrategia kirjaa keinoja, joilla Pälkäne kehittää vahvuuksiaan. Aktiivisen hyvinvointikunnan vahvuudet ovat etenkin vapaa-ajalla. Lapsiperheiden monipuoliset harrastusmahdollisuudet täydentyvät entisestään, kun liikuntahalli valmistuu vuonna 2018. Myös verkostoituneet kylät tuottavat toimintaa ympäri vuoden.
Viihtyisä asuinkunta sijaitsee lähellä kaupunkeja ja niiden työpaikkoja. Yritysten toimintaedellytyksiä kehitetään muun muassa valokuituyhtiön avulla.
Matkailun kärkikohde Sappeeta täydentävät Laitikkalan makukylä sekä lähiruoka ja -luonto – sekä tulevaisuudessa myös lasikaton päälleen saava rauniokirkko. Kunta lisää elinvoimaansa myös kohentamalla varsinkin Onkkaalan ilmettä ja viihtyisyyttä.
Yrittäjät toivoivat vielä kommentointitilaisuutta
Perttu Pohjanperä (vas) välitti valtuustolle Luopioisten yrittäjien toiveen, että he haluaisivat vielä tutustua elonvoimastrategiaan. Tero Ahlqvist (ps) toi samanlaisia terveisiä Pälkäneen yrittäjiltä.
– Kaikki eivät olleet mukana työpajoissa, ja osa yrittäjistä ei ole saanut strategiaa nähtäväkseen, Ahlqvist perusteli.
Perttu Pohjanperä huomautti, ettei prosessi siitä ainakaan huononisi, jos yrittäjille tarjottaisiin vielä kommentointimahdollisuus.
Jukka Kittilä (kesk) kertoi olleensa Pälkäneen yrittäjien hallituksen kokouksessa, jossa elinvoimastrategiaa käsiteltiin.
– Yrittäjiä mietitytti laaja paketti: riittääkö kunnalla paukut sen toteuttamiseen.
Kittilä huomautti, että kunnan päättäjät ovat vuosien varrella pohtineet monet kerrat ennenkin kunnan heikkouksia, vahvuuksia, uhkia ja mahdollisuuksia sekä sloganeita.
– Sen vuoksi osa suhtautuu strategioihin hieman kyynisesti.
Kittilän mielestä paperissa on paljon hyviä asioita, kunhan siitä vielä löydetään käytännön toimiin johtava punainen lanka.
– Muuttovirta ei enää tuo automaattisesti Pälkäneelle. Muutkin kunnat kaavoittavat uusia pientalo- ja yritysalueita. Ei riitä, että kunnan brändi on kunnossa. Myös tuotteen eli kunnan on oltava kunnossa, Kittilä sanoi.
Vuokra- ja ensiasuntojen puolesta puhuva Timo Ailio (sd) kaipasi Pälkäneelle entistä monipuolisempaa asuntotuotantoa.
– Tällä hetkellä kaupunkikeskustat vetävät nuoria lapsiperheitä. Meillä pitäisi olla erilaisia vaihtoehtoja asumiseen ja hinnaltaan kilpailukykyisiä tontteja, jotta kuntaan saadaan asukkaita.
Turhasta lausuntokierroksesta luovuttiin
Rainer Zeitlin vetosi Perttu Pohjanperään, että hän vetäisi pöydällepanoehdotuksensa ja lausuntokierrostoiveensa pois.
Valtuuston ei tarvinnut ryhtyä äänestämään siitä, jätetäänkö elinvoimastrategia yrittäjien kuulemiskierroksen vuoksi pöydälle, kun Rainer Zeitlinin (kok) sai Perttu Pohjanperän vetämään ehdotuksensa takaisin.
– Elinvoimastrategia ei ole täydellinen ja lopullinen, vaan alku yhdessä tekemiselle. Tällaisesta asiasta on turha lähteä äänestämään. Se antaisi signaalin, että olisimme strategiasta eri mieltä tai että emme olisi halunneet kuulla yrittäjien mielipiteitä, Zeitlin sanoi.
Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat Petri Urkko ja Eero Laesterä muistuttivat, että yrittäjien edustajat kutsuttiin työpajoihin mukaan. Lisäksi strategialuonnosta esiteltiin kuntalaistilaisuuksissa. Elinvoimakyselyyn saatiin satoja vastauksia netin kautta ja Pälkäne tuottaa ja palvelee -näyttelyssä.
– Kunta irvistelee valtion suuntaan turhista lausuntopyyntökierroksista. Mutta nyt haluttaisiin itse lausuntokierros, Laesterä ihmetteli.
Hän muistutti, että strategiatyöhön saatiin jopa vapaa-ajan asukkaiden kuvakulmaa, sillä se vietiin myös ”mökkiläistoimikuntaan”.
Viimeisimmät kommentit