Jätevesihuolto: Kova korotus umpikaivojen tyhjennyshintoihin koettelee sekä kuljetusyrittäjiä että asiakkaita

”Hintoihin on laitettava lisää tai tulee konkurssi”

Pentti Tuominen esittelee vedenpuhdistamon seinässä olevaa laitetta, joka lukee kortista, kuka tuo jätevettä ja millaista. Postilaatikkoon pudotetaan lomake, jossa on asiakkaan tiedot. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Timo Ailio seuraa vieressä.

Pentti Tuominen esittelee vedenpuhdistamon seinässä olevaa laitetta, joka lukee kortista, kuka tuo laitokselle jätevettä ja minkälaatuista se on. Postilaatikkoon pudotetaan lomake, jossa on asiakkaan tiedot. Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Timo Ailio seuraa vieressä.

 

Pälkäneen kunta teki vuoden 2016 alusta alkaen muutoksia sako- ja umpikaivolietteen käsittelymaksuihin. Muutosten vaikutukset tuntuvat saman tien kuljetuksia hoitavien yrittäjien laskutuksessa. Yksi muutos oli sellainen, että se sai karvat nousemaan pystyyn, kuvailee vuosikymmeniä alalla työskennellyt Pentti Tuominen.

Vesihuoltolaitos perii maksun kuljetusyrittäjiltä sen mukaan, kuinka paljon ja millaista jätevettä puhdistamon putkeen syötetään. Yrittäjät puolestaan laskuttavat asiakkaita.

Tuominen kauhistui, kun teknisen lautakunnan päätös umpikaivolietteen vastaanotosta ja käsittelystä perittävän maksun korotuksesta tuli. Maksu nousi 2,10 euroa kuutiolta, mikä on suurempi kertanosto kuin kertaakaan ennen hänen 35-vuotisella urallaan. Korotusta tuli reilut 87 prosenttia.

Tuominen ymmärsi kyllä, mitä asiakkaat ajattelisivat, kun laskuun ilmestyisi yhdellä kertaa jopa satoja euroja lisää.

– Vähintään korotuksen verran täytyy laittaa omiin hintoihin lisää, vaikka eihän se mukavalta tunnu maksattaa tätä asiakkailla. Mutta muuten tulee meille itselle konkurssi, hän sanoo.

Tuominen laskee, että 100 kuutiota umpikaivolietettä vuodessa tuottavalle kiinteistölle korotus tarkoittaa arvonlisäveron kanssa 250 – 300 euroa vuotuista lisämaksua.

– Prosentuaalisesti iso korotus tuli vain umpisäiliön omistajille. Kyllä sen tietää, että monia harmittaa, Tuominen sanoo.

Umpikaivoista tyhjennettävän jäteveden laatu vaihtelee paljon, samoin kaivojen tyhjennysväli. Säiliöiden koot ja kiinteistöjen tuottaman jäteveden määrä vaihtelevat, joten kuluttajille lankeavat laskutkin ovat erikokoisia.

 

Kuka kuljettaa jätevedet ensi vuonna?

Pentti Tuominen on kuljettanut jätevesiä 35 vuotta.

Pentti Tuominen on kuljettanut jätevesiä 35 vuotta.

Pälkäneen alueella toimii useita yrityksiä, jotka hoitavat jätevesikuljetuksia. Pentti Tuominen työskentelee Timo Tuomisen Kuljetusliikkeessä, joka hoitaa jätevesikuljetuksia Pälkäneen lisäksi muutaman lähikunnan alueella ja tekee ohessa monia muunlaisia kuljetuksia.

– Työ sujuu joustavasti, kun samalla vetoautolla voi hoitaa erilaisia kuljetuksia asiakkaiden tarpeiden mukaan. Vaihtaa vain perään toisenlaisen laitteen. Meidän mielestämme tämä on toiminut hyvin maaseudulla, missä pelkkiä saman alan kuljetuksia ei riitä aamusta iltaan, Pentti Tuominen kertoo.

Tulevaisuus huolettaa häntä muutenkin kuin kohoavien hintojen vuoksi, sillä kunnan jätevesikuljetukset saatetaan joutua siirtämään ensi vuoden alusta Pirkanmaan jätehuollon hoidettaviksi. Se leikkaisi ison siivun vuotuisesta työstä.

– Pahalta tuntuisi, että sekin työ menisi paikallisilta yrittäjiltä muualta tulevalle tekijälle. Kyllähän kunta siinä vielä yrittää vastaan pistää… katsotaan sitten, Tuominen pohtii.

 

Verovaroilla paikataan se, mitä muut maksut eivät kata

Teknisen lautakunnan puheenjohtaja Timo Ailio ymmärtää hyvin kuluttajia, joita kovat korotusprosentit suututtavat.

– Vaikka vesimaksut eivät euroissa mitattuna näyttäisi isoilta, ihmisille kertyy tällä hetkellä lisää maksettavaa vähän joka suunnasta. Hintataso nousee mutta palkat ja eläkkeet eivät, hän sanoo.

Ailio huomauttaa kuitenkin, että Pälkäneen hintataso on ollut tähän asti matalahko. Vesihuoltolaitoksen menot sen sijaan ovat huomattavan suuret, ja kunnan tuettava sitä jatkuvasti verovaroista.

Siten kuntalaiset maksavat menot joka tapauksessa riippumatta siitä, miten paljon kukin kuluttaa. Tavoite, että vesihuoltolaitos kattaisi omat kulunsa, on vielä kaukana.

– Ainakaan lyhyessä ajassa yhtiön menoja ei voida kattaa pelkillä vesimaksuilla. Lisäksi kaikki vesi, mitä jaetaan, ei ole laskutuksen piirissä. Tässä on yksi tavoite, mihin pitäisi pyrkiä: että maksettaisiin suurin piirtein se, mitä kulutetaan, Ailio sanoo.

Laskutuksen piirissä ei ole esimerkiksi se vesi, mitä vuotavista putkista valuu takaisin maaperään. Hukkavuotoa taas ei voi lopettaa muulla kuin investoimalla uuteen putkistoon.

– Kaikki remontit ja laitteistojen uusimiset ovat isoja menoeriä kunnalle, mutta pitkällä aikavälillä vaatimukset täyttävät laitteet maksavat kyllä itsensä takaisin, Ailio toteaa.

Umpikaivot olivat hintakuopassa

Timo Ailio muistuttaa, että Pälkäneellä umpikaivolietteen vastaanotto- ja käsittelymaksu on ollut poikkeuksellisen matala

Jätevesiauton säiliö tyhjennettään seinässä olevan putken kautta.

Jätevesiauton säiliö tyhjennettään seinässä olevan putken kautta.

verrattuna useimpiin naapurikuntiin. Itse asiassa se on vieläkin hyvin kohtuullinen. 4,50 euroa kuutiolta ei kuulosta paljolta suhteessa esimerkiksi Valkeakosken 7, 50 euron ja Oriveden 6,60 euron taksoihin.

– Totta kai näin kova kertakorotus kirpaisee niitä, joihin se osuu, mutta euroissa laskettuna ei sentään veloiteta mahdottomia. Maksujen muutoksilla pyrimme aikaisempaa tasapuolisempaan ratkaisuun, Ailio sanoo.

Sakokaivolietteen maksua jopa alennettiin 9,60 eurosta 8,50 euroon. Sakokaivojen veden käsittely on työläämpää kuin umpikaivojen, joten on selvää, että niiden tyhjennyskin maksaa enemmän. Toisaalta sakokaivojen tyhjennysväli on pitempi kuin umpikaivojen.

Aikaisemmin sakokaivoa on jopa pidetty haja-asutusalueella sellaisenaan riittävänä jätevedenpuhdistusmenetelmänä. Niitä ei kuitenkaan voi rakentaa kaikenlaisille tonteille, ei esimerkiksi ranta- tai pohjavesialueille, joten monessa tapauksessa umpikaivo on ainoa vaihtoehto silloin, kun asutaan kunnallistekniikan ulottumattomissa.

– Pälkäneellä on satsattu paljon veden laatuun, sekä korkealaatuiseen juomaveteen että jätevesien käsittelyyn. Tehdyt investoinnit uuteen puhdistamoon sekä viemäri- ja vesijohtoverkostoon mahdollistavat uusien kiinteistöjen liittymisen näiden palveluiden piiriin. Yksi tekijä, joka lisää kunnan vetovoimaisuutta asuinpaikkana, on juuri se, että tällaisista perusasioista on huolehdittu hyvin, Ailio huomauttaa.

 

Pälkäneen vesihuolto on niellyt muutamassa vuodessa lähes 7 miljoonaa

– Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitosten tulee toimia nollabudjetilla eli sen pitäisi kattaa omat menonsa. Menoihin kuuluvat sekä ylläpito, korjaus, rakentaminen ja poistot, selittää Pälkäneen kunnan tekninen johtaja Matti Vesava.
Pälkäneen vesihuollot viimeaikaiset investoinnit ovat olleet niin mittavia, että kaikkia kuluja ei pystytä eikä halutakaan siirtää kuluttajilta perittäviin vesihuoltolaitoksen maksuihin. Lisäksi erityisesti Onkkaalan alueen vanhaan hauraaseen putkistoon on tullut jatkuvasti rikkoutumia, joiden korjaaminen on niellyt paljon rahaa.
Ylivoimaisesti suurin yksittäinen investointi on ollut Tommolan jätevedenpuhdistamo Mallasveden rannalla. Sen rakentaminen oli välttämätöntä paitsi siksi, että entisen kapasiteetti ei riittänyt kasvaneen kunnan tarpeisiin, myös siksi, että vanha laitos ei täyttänyt nykyisten lakien vaatimuksia.
Vuosi sitten valmistuneen jätevedenpuhdistamon hinnaksi tuli 4 900 000 euroa.

Kunnallistekniikka laajenee

– Paljon on todellakin tehty vuosina 2013 – 2015 Matti Vesava toteaa tarkastelleessaan viime vuosien rakentamisvauhtia.
Pälkäneelle on viime vuosina rakennettu tai parhaillaan rakennettaan kunnallistekniikkaa sekä sivukylille että uusille asuinalueille. Kuluvalle vuodelle investoitujen rakennustöiden jälkeen kunnan vesi- ja viemäriverkosto yltää Kantokylään, Epaalaan ja Kukkolaan sekä Onkkaalassa Lomakodin ja Majaran alueille. Niiden hinnaksi tulee kaikkineen yhteensä 827 000 euroa.
Samaan aikaan rakennetaan lisäkaivo Aitoon vedenottamolle sekä puolitoista kilometriä uutta vesijohtoputkea. Yhteensä kaivoon ja putkeen liitoksineen on varattu 275 000 euroa.
Vuosina 2014–2015 Asevelikylän ja Lastenlinnan alueella uusittiin vesijohtoja yhteensä kaksi kilometriä, mistä kertyi kustannuksia 295 000 euroa.
– Lisäksi olemme joutuneet tekemään pienempiä vuotokorjauksia ja rakentanet lyhyitä vesijohto- ja viemärihaaroja, Vesava kertoo.
Kaiken kaikkiaan kustannuksia kertyy muutamassa vuodessa lähes 7 miljoonaa euroa. Silti kunnassa on vielä paljon alueita, jotka eivät ole kunnallistekniikan piirissä, samoin varauksia uusille omakotialueille.

Lietteet jatkossa hyötykäyttöön

Pirkanmaan Ely-keskus selvittää parhaillaan lietteiden, erilliskerätyn biojätteen, muiden biomassojen sekä tuhkien hyötykäytön edistämismahdollisuuksia. Selvitystä tekee Tampereen teknillinen yliopisto yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa, ja se valmistuu maaliskuun puolivälissä.

Hankkeessa selvitetään biomassojen ja tuhkien määrää ja niiden ravinne- ja energiataseita sekä Pirkanmaalla ja lähialuilla olevaa markkinapotentiaalia maanparannusaineille sekä keinolannoitteita korvaaville tuotteille. Samalla hahmotellaan teknisiä mahdollisuuksia valmistaa ja tuottaa lannoitetta erilaisista biomassoista ja tuhkista.

Tarkoitus on saada ravinteet ja energia talteen ja hyötykäyttöön mahdollisimman tarkasti. Jos tavoitteeseen päästäisiin parhaalla mahdollisella tavalla, Pirkanmaalle ei tarvitsisi jatkossa tuoda esimerkiksi keinolannoitteita ulkomailta, vaan tarvittavat lannoitteet voitaisiin tuottaa jopa oman maakunnan sisällä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?