Sami Suosaari koki viime sunnuntaina paljon. Kohta kolmevuotias vesseli kierteli innokkaasti Vanhan Savotan konesavotassa ja esitteli mukana kiertäneille Veikko Suosaarelle ja Taru Vänttiselle koneita.
– Heti saavuttuamme alueelle Sami tiesi kertoa koneista paljon sellaista, mitä minä en edes tiennyt, Vänttinen naurahtaa.
– Poika on tosi kiinnostunut koneista ja vempeleistä. Hän osaa esimerkiksi jo usein kertoa, kuuluuko johonkin koneeseen peräkärry vai ei, Veikko Suosaari lisää.
Juupajoella asuvan Samin suosikkikone on ehdottomasti tukkirekka. Hyvän kaverin isä ajaa sellaista, joten poika on nähnyt rekkaa työssään paljonkin. Rautajärvellä aika jännittävää oli päästä kävijät savottakuusikkoon vieneen traktorin kyytiin. Unohtumatonta oli myös päästä kokeilemaan ja katselemaan esillä olleita autoja, koneita ja työvälineitä.
– Kivaa näyttää olevan, Suosaari ja Vänttinen tuumailevat pojan touhuja katsellessaan.
Kävijöitä riitti
Viidennentoista kerran järjestetty konesavotta houkutteli etenkin lauantaina yllin kyllin ihmisiä nauttimaan vanhasta metsäperinteestä Rautajärvelle. Kävijöitä riitti niin savottakuusikossa kuin kämppäkaupalla sunnuntainakin, vaikka keli ei ollutkaan yhtä aurinkoinen kuin päivää aiemmin.
Tapahtuman ukkoherrana käyskennellyt Erkki Kauppinen kertoi, että kävijöitä kiinnosti tuttuun tapaan etenkin Pirunpellon ”Asseri Kantosen” kuulumiset. Laukaalla asuva Kauppinen näytteli YLE TV2:n suositussa sarjassa neljän tuotantokauden ajan vuosina 2009–2014.
– Toki juttelimme vieraiden kanssa paljon muistakin metsäperinteeseen liittyvistä asioista. Olen ollut usein Savotan tapahtumissa apuna, ja savotan isäntä Jouko Vilkman on puolestaan autellut minua omissa perinnetapahtumissani, laukaalaisen Tupaswilla-nimisen perinnekylän vanhempi isäntä toteaa.
Suurin osa savotan valmistelutöistä on Vilkmanin perheen ja muutaman aktiivin harteilla, mutta itse tapahtumaan tarvitaankin kymmenien ihmisten talkoojoukko.
Elävää historiaa
Konevoiman käyttö metsätöissä alkoi toden teolla 1950-luvulla, kun moottorisahat syrjäyttivät käsivoimin toimineet sahat. Samanaikaisesti yleistyi puiden kuljetus traktoreilla hevosten sijaan. Alkuun töissä käytettiin metsätöihin varusteltuja maataloustraktoreita, mutta jo 1960-luvulla savotoille ilmestyivät ensimmäiset varsinaiset metsätraktorit.
Savottakuusikossa kävijä pääsi sukeltamaan syvälle metsätyöperinteeseen. Nuotion savut, hevosen hirnahdukset, koneiden pärinä ja työmiesten huhkiminen avasivat silmien eteen vaikuttavan maiseman. Muun muassa Jouni Koskinen huhki metsässä halkojen ja kirveen kanssa. Tuloksena syntyi noin metrisiä halkoja, jotka kasattiin näyttäväksi, suureksi halkopinoksi.
– Kaverit sahaavat moottorisahalla ja minä pistelen puut haloiksi. Taidon olen oppinut ihan kotonani, siellä tätä on tullut harjoiteltua, Eräjärvellä asuva Koskinen kertoo.
Koskista vastapäätä urakoi seppämestari Leo Ratinen, joka takoi nauloja ja muita esineitä yleisön ihmetellessä vieressä. Luopioisissa asuvan sepän ahjon kipinät ja vasaran kilke saivat nuoremman ja vanhemmankin väen ihmettelemään moista taitoa.
