Pälkäneen pitkään vatvottu senioritalohanke on edennyt niin pitkälle, että tänä keväänä uuteen taloon voidaan ottaa sitovia
asuntovarauksia, mikäli halukkaita on riittävästi.
Suunnitelmat talosta ovat muuttuneet matkan varrella, mutta nyt on tavoitteena toimia nopeasti. Olennaista on ollut löytää hankkeelle valtion takaama rahoitusmalli, joka on ostajille vapaarahoitteista mallia kevyempi. Nyt valitussa mallissa asuntoa voi lunastaa omistukseensa pääomavuokralla.
Pälkäneen kunta on valinnut senioritalohankkeelle toteuttajaksi Suomen Kotirahoitus Oy:n, jonka käyttöön tontti siirtyy. Toteuttajan etsi ja arvioi konsultti Timo Rajala, Pohjolan Voiman entinen toimitusjohtaja, jolla on vuosikymmenien kokemus erilaisista rakennushankkeista.
Viime viikolla järjestettiin Nuijantalolla senioritaloa koskevat tiedostustilaisuus, jossa haluttiin kuulla kuntalaisten ja ennen kaikkea potentiaalisten asukkaiden toiveita ja mielipiteitä. Hanketta esittelemässä olivat Timo Rajala, Suomen kotirahoitus Oy:n toimitusjohtaja Ele Lepik sekä kunnanjohtaja Janita Koivisto ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä.
Kerrostalo vaihtui rivitaloksi
Vuonna 2011 Eläkeliiton Sydänhämeen yhdistys teki Pälkäneen kunnalle aloitteen senioritalon rakentamisesta Pälkäneen keskustaan. Vuosina 2014 ja 2015 tehtiin senioriväelle kiinnostavuuskyselyt, jotka osoittivat, että talolle olisi tarvetta.
Pälkäneen kunta päätti, että se ei osallistu hankkeen rahoitukseen mutta osoittaa talolle tontin ja huolehtii kaavoituksesta.
Aluksi suunniteltiin kerrostalon rakentamista kunnanviraston ja kirjaston väliselle tontille, mutta tarkempien selvitysten jälkeen tontti osoittautui liian ahtaaksi.
– Siihen olisi mahtunut talo mutta ei pysäköintialuetta, kunnanjohtaja Janita Koivisto selitti.
Myös muita mahdollisia tonttivaihtoehtoja Pälkäneen keskusta-alueella selvitettiin, mutta kerrostalolle pysäköintipaikkoineen ei löytynyt tarpeeksi tilavaa paikkaa palvelujen läheltä.
Viime vuonna kunta päätti osoittaa senioritalolle Pälkäneenkujan varressa sijaitsevan ??? suuruisen tontin Pälkäneentien kerrostalojen pohjoispuolelta. Koska tontille on kaavassa oikeus rakentaa korkeintaan kaksi kerrosta, senioritalosta ryhdyttiin suunnittelemaan rivitaloa.
Alustavan suunnitelman mukaan tontille nousee 15–20 yhdessä tasossa olevaa 45-neliöistä asuntoa, joissa on kaksi huonetta, keittiötila ja sauna sekä pieni oma piha. Lisäksi tontille mahtuu 15 autopaikkaa.
Yleisökeskustelussa heräsi kysymys, miksi samalle tontille ei voida rakentaa kerrostaloa, jossa yhteisöllisyys ja yhteiset palvelut olisi rivitaloa helpompi toteuttaa.
– Meidän puolestamme sellaisen suunnitelman voi tehdä, mutta se vaatii kaavamuutoksen tontille, Timo Rajala selitti.
Janita Koivisto huomautti, että kaavan muuttaminen veisi aikaa lähes vuoden, minkä jälkeen itse rakennuksen suunnittelu pitäisi aloittaa jälleen alusta.
Kymmenellä prosentilla sisään
Suomen Kotirahoitus Oy:n suuntaa antavassa arviossa summa, jolla voisi lunastaa asumisoikeuden yhteen 45-neliöiseen
senioriasuntoon, olisi 15 417 euroa. Siihen sisältyy 10 prosenttia asunnon hinnasta kattava varausmaksu sekä kolmen kuukauden vuokratakuu.
Kiinteä, omaisuutta kerryttävä pääomavuokra olisi esimerkkilaskelman mukaan 450 euroa kuukaudessa ja sähkön, veden, jäteveden, jätehuollon ja muiden vastaavien kiinteistökulujen kattamista varten perittävä erillisvuokra 189 euroa kuukaudessa, eli kuukausittainen maksu olisi tällä mallilla laskettuna 639 euroa.
Erillisvuokra muuttuisi tarvittaessa erilaisten palvelujen hinnan muutosten mukaan. Käytössä olisi asuntokohtaiset sähkö- ja vesimittarit, joten asukkaat maksaisivat niistä oman kulutuksensa mukaan.
20 vuoden jälkeen asunnon voi halutessaan lunastaa omakseen. Loppulunastushinta olisi esitetyn mallin mukaan 40 500 euroa eli 30 prosenttia asunnon hinnasta.
Asunnon ostajille ei määritellä tulorajoja. Asuntoihin on mahdollista saada KELA:n asumistukea.
Pälkäneen kunta pysyy senioritalon suhteen alkuperäisessä päätöksessään eli ei osallistu hankkeen rahoitukseen mutta hoitaa tontin ja kaavoituksen.
Asumisoikeusasuntojen mallilla
Tiedotustilaisuuden yleisöä hämmensi muun muassa asumisoikeusasuntotyyppinen maksujärjestely, jossa asukkaat ovat ensin peräti 20 vuotta vuokralaisina ennen kuin saavat oikeuden asunnon lunastamiseen.
Toisaalta asumisoikeuden voi myydä, vuokrata tai se voi siirtyä perintönä eteenpäin, joten asukkaalla on siinä mielessä täydet omistajan oikeudet.
Jotkut kuulijoista pitivät mallia sekavana ja epäilivät, että asumiseen kuluvalle rahalle ei saa tällaisella maksutavalla koskaan täyttä vastinetta.
Osa kuulijoista olisi toivonut monipuolisempaa vaihtoehtoa, jossa senioritalossa olisi selkeästi sekä omistus- että vuokra-asuntoja.
He perustelivat toivettaan sillä, että pitkään omistusasunnossa asuneita ei välttämättä miellytä ajatus 20 vuoden vuokralaisena olosta, vaan he haluaisivat kiinnittää rahansa omaisuuteen heti. Toisaalta on niitä, joille ainoa mahdollisuus päästä senioriasuntoon on vuokrata se.
Aikaisemman senioritalosuunnitelman yhteydessä kunta väläytti mahdollisuutta ostaa talosta pari osaketta vuokrattaviksi. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterän mukaan sama voidaan toteuttaa uudessakin mallissa.
– Haemme tällä rahoitusmallilla sitä, että mahdollisimman monella olisi tilaisuus saada senioriasunto järkevään hintaan, koska niihin pääsee kiinni pienellä rahalla. On paljon niitä, joille ei ole mahdollista ostaa asuntoa yhdellä kertaa. Lisäksi ARA:n takaama laina on turvallinen asukkaille, Laesterä perusteli.
Asukkaalle ei ole alaikärajaa
Yleisökeskustelussa kaivattiin senioritaloon yhteistä tilaa, jossa olisi mahdollista järjestää tilaisuuksia, kerhotoimintaa sekä mahdollisesti yhteinen ruokailu.
Nyt esitellyssä suunnitelmassa yhteistilaa ei ole, mutta Timo Rajalan mukaan sen voi toteuttaa, jos asuntoja rakennetaan pari kappaletta suunniteltua vähemmän. Rivitalossa yhteiseen tilaan kuljetaan ulkokautta, joten se ei nivelly asuntoihin yhtä kiinteästi kuin kerrostalossa.
Kunta on tarvittaessa valmis rakennuttamaan erillisen tilan, jonne siirrettäisiin ahtaaksi käyvän Perhekeskus Pirtin toimintoja.
Ihmettelyä herätti myös se, että uuteen taloon ei ole määritelty ostajan alaikärajaa. Aikaisemmin esitellyssä mallissa se oli 55 vuotta. Voisiko senioriasunnon siis ostaa kuka tahansa?
– Asunnot myydään tietysti ensin senioreille, mutta sopimukseen ei sisälly velvollisuutta hankkia tilalle senioria, jos itse muuttaa pois. Siksi pitkällä aikavälillä on mahdollista, että senioritalossa asuu monenikäistä väkeä, Timo Rajala täsmensi.
Asunto voi myös periytyä nuorelle sukupolvelle minkä tahansa omaisuuden tavoin, jolloin uusi omistaja voi asua siinä itse tai myydä tai vuokrata kenelle haluaa.
Tuleeko siitä oikeasti senioritalo?
Ikärajakysymyksen noustua keskusteluun yleisöä alkoi ihmetyttää, mikä suunnitteilla olevasta talosta tekee senioritalon. Eläkeeliiton Sydänhämeen yhdistyksen puheenjohtaja Markku Saarela totesi, että uudessa mallissa on varmasti paljon hyviä ja kiinnostavia puolia, mutta se ei ole sama talo, josta aloite viisi vuotta sitten tehtiin.
– Me tarkoitimme taloa, jossa iäkkäät ja huonokuntoisetkin ihmiset jaksaisivat asua mahdollisimman pitkään itsenäisesti. Olennaista oli, että taloon olisi helppo järjestää yhteisiä palveluja, kuten ruokailu. Asuntokohtainen sauna ei olisi välttämätön, koska kaikki eivät voi tai uskalla mennä saunaan yksin. Sen sijaan yhteiset saunatilat, joihin olisi helppo päästä, palvelisivat huonokuntoisiakin asukkaita, Saarela pohti.
Timo Rajala muistutti, että suunnitelmia voidaan muokata asukkaiden toiveiden mukaan. Juuri sen vuoksi tiedotustilaisuus järjestettiin.
– Asuntoon ei tarvitse rakentaa saunaa, jos omistaja haluaa käyttää ne neliöt mieluummin muuhun. Myös yhteiset saunatilat on mahdollista rakentaa, jos niitä halutaan, Rajala lupasi.
Hän selitti, että asuntojen on täytettävä senioritalon rakennusvaatimukset, mikä tarkoittaa esimerkiksi kynnyksettömyyttä ja leveitä oviaukkoja. Muuten ne pyritään rakentamaan sopiviksi mahdollisimman monentyyppisille asukkaille, mikä takaa asunnoille paremman arvonsäilyvyyden.
