Reilun 20 vuoden takaisella muksunnukutuskävelyllä tuli usein koukattua rattaiden kanssa Myllärintien kautta. Sopivalla säällä ja valaistuksella saattoi saada vielä edelliskertaistakin täydellisemmän otoksen diakuvasarjaan, joka kantoi työnimeä ”Pälkäne on peestä”.
Kontrasti oli kiehtova. Etualalla upeaksi laitettu mylly ja sen hoidettu piha, taustalla pusikkoa, lautakasoja ja kaatumaisillaan olevia turkisjalosteen piharakennuksia. Myllärintien näkymässä kiteytyi koko Pälkäneen keskusta: viihtyisän vierestä löytyi aina ränsistynyttä ja rähjäistä.
Kuvasarjan keskeinen näkymä menee uusiksi, sillä Pälkäne on tehnyt kaupat vanhan sahan alueesta. Seuraavaksi ryhdytään ideoimaan, mihin käyttöön Kostianvirran upeaa rantaa kehitetään.
Sahan ja turkismuokkaamon tonteilla käytettiin aikanaan kemikaaleja, jotka voivat vaarantaa maaperän ja pohjavedet. Sahan tontti tutkittiin ennen kaupantekoa. Alueella ei tarvitse ryhtyä laajaan ja kalliiseen maaperän vaihtoon. Turkisjalosteen tonttia tongittiin jo parikymmentä vuotta aiemmin. Myös se todettiin pelättyä puhtaammaksi.
Mielikuva myrkkytonteista on jarruttanut Pälkäneen paraatipaikan kehittämistä vuosikymmenten ajan. Virran varrelle saisi ainutlaatuisen vapaa-ajan keitaan, joka kokoaisi kesäaikaan laajan vesistön veneilijät ja täydentäisi talviaikaan lasikatettua rauniokirkkoa juhla- ja kulttuuritilana.
Keskustan vetovoimaisuutta, viihtyvyyttä ja toiminallisuutta ideoidaan parhaillaan monella taholla. Yrittäjät ovat suoltaneet ideoita ja toiveita, mutta myös kantaneet kortensa kekoon. Kesän- ja joulunavaustempaukset sekä syksyinen pimeän kaupan ilta tuovat kuhinaa ja tunnelmaa kylälle.
Kunnassa on vireillä joulutorihanke ja suunnitteilla muun muassa katuvalaistuksen yhdenmukaistaminen. Toiseksi kesäksi palkatun kunnanpuutarhurin käden jälki alkaa vähitellen näkyä.
Maaseutupuiston rakentaminen alkoi Kostianvirran varrelta vierasvenelaiturin kohentamisella. Sen äärelle rakentui ”festaripuisto”, jossa on esiintymislava valmiina monenlaisiin kesätilaisuuksiin.
Kuntakeskustaa rakennetaan vauhdilla uusiksi. Pääkirjasto Arkista saatiin merkkirakennus ja maamerkki kunnantalon jatkeeksi. Kirjaston ja yhteiskoulun väliin nouseva liikuntahalli tekee alueesta vapaa-ajan keskuksen, joka kuhisee elämää aamusta iltaan arkena ja pyhänä.
Vimmaisesti vastustettu S-market istuu kirkon kainaloon luultua paremmin. Paljon isompi kysymys on se, annetaanko kuntakeskuksen vähitellen siirtyä Luopioistentien risteykseen. Roholan pelloille nousee satojen asukkaiden asuinalue lähipalveluineen ja tien toiselle puolelle yritysalue, joka voi vetää palveluita valtatien varteen.
Sammonkulman omistava osuuskauppa voi tuoda risteykseen ABC-taukopaikan, jos pohjavesialueella sijaitseva Aapiskukko joutuu purkamaan polttoainetankit. Paljon palveluita saman katon alle kokoavat taukopaikat ovat kuivanneet isompiakin kirkonkyliä.
Keskustan kehittäminen ei ole pelkästään Onkkaalan asia, sillä veto- ja elinvoimainen kuntakeskus pitää koko kunnan elävänä. Entistäkin vireämpää kuntakeskusta ideoidaan maanantaina 11.4. kello 18 Nuijantalolla järjestettävässä yleisötilaisuudessa.
