Lintukirja: Pirkanmaan ensimmäinen satakieli sekä Suomen ensimmäinen valkotäpläsinirinnan pesä löytyivät aapiskukkokunnasta

Pälkäneellä merkittävä rooli maakunnan lintuseurannassa

Lasse Kosonen on yksi Pirkanmaan linnusto -kirjan tekijöistä. Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelijana työskentelevä mies on esimerkiksi pirkanmaalaisen kaakkuriseurannan käynnistäjä ja erityisen kiinnostunut täkäläisen lintututkimuksen historiasta.

Lasse Kosonen on yksi Pirkanmaan linnusto -kirjan tekijöistä. Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelijana työskentelevä mies on esimerkiksi pirkanmaalaisen kaakkuriseurannan käynnistäjä ja erityisen kiinnostunut täkäläisen lintututkimuksen historiasta.

Uunituoreessa Pirkanmaan linnusto -teoksessa on luonnollisesti paljonkin Kangasalaa koskevaa asiaa. Löytyyhän pitäjästä Kirkkojärven rannalla sijaitseva lintuasema rengastustoimintoineen ja maailmallakin tunnettu sääksikeskus. Lisäksi kirjan tekijöistä yksi on kangasalalainen. Vaan yli 500-sivuisen tietopaketin sivuilla törmää toistuvasti myös Pälkäneeseen. Aapiskukkokunnassa on kautta aikain asunut ahkeria lintuhavainnoijia. Pälkäneen kappalaisen poika Herman Severin Zidbäck (1850–1894) mainitaan laajalti kirjan historiaosuudessa. Hän näet laati ensimmäisen yhtä Pirkanmaan kuntaa koskevan paikallisfaunan kotipitäjästään. Muistiinpanot ovat talletettuina Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.

Zidbäck muun muassa kuuli Pälkäneellä ensimmäisen kerran satakielen laulua vuonna 1876. Kyseessä oli koko Pirkanmaan ensimmäinen havainto kyseisestä lintulajista. Havainnoitsijoina ovat sittemmin kunnostautuneet lukuisat muutkin pälkäneläiset. Pälkäneen lukiossa biologianopettajana toimiva Marita Jalkanen korostaa muun muassa kukkolalaisen jo edesmenneen maanviljelijän Tauno Pietilän toimeliaisuutta lintuharrastajana.

– Häneltä on tallessa valtava määrä lintuhavaintoja. Pietilä esimerkiksi löysi koko Suomen ensimmäisen valkotäpläsinirinnan pesän Vähäjärven maisemista vuonna 1974. Kyseessä on sinirinnan Etelä- ja Keski-Euroopassa pesivä alalaji, Jalkanen kertoo.

Työvälineeksi koululle

Opettajatar on itsekin edistänyt maakunnallisen lintuteoksen kokoamista. Hänen vuonna 1996 Kari Tornikosken kanssa laatimaa Pälkäneen linnusto 1859–1995 –faunaa on käytetty kirjan teossa apuna. Jalkasen isän Pekka Jalkasen 1960-luvulla tekemä paikallisfauna sisältyi tyttären koosteeseen, samoin Zidbäckin havaintomateriaali.

– Kävin itse läpi Zidbäckin arkiston vielä uudestaan, vaikka isä oli sen jo aikoinaan tarkistanutkin. Karilta on Pirkanmaan linnusto -kirjaa valmisteltaessa käytetty myös erinäisiä laskenta-aineistoja ja kommentteja. Yksi havaintoja tältä seudulta aktiivisesti ilmoittava lintuharrastaja on vanhan Luopioisten puolella Rautajärvellä asuva Alpo Roikola.

Jalkanen katsoo tuoretta kirjaa suurella kunnioituksella. Teos on sekä tiedoiltaan että visuaalisuudeltaan melkoinen aarrearkku. Kymmenet lintukuvaajat ovat toimittaneet kirjaan valittaviksi valtavan määrän Pirkanmaalla otettuja lintukuvia.

– Lajikohtaiset esittelyt ovat kuvineen upeita. Itselleni kirjasta on myös työkaluksi tuolla koululla, sillä teos sisältää katsaukset muun muassa Pirkanmaan luonnonoloihin ja luonnonsuojelutoimiin, Jalkanen toteaa.

Lintuteoksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa maamme kansallislintua laulujoutsenta. Pirkanmaan linnusto -kirjassakin se on yksi niistä 19 lintulajista, jolle on perusmuotoisen lajikatsauksen lisäksi uhrattu erillisartikkeli.

– Sukupuuton partaalla aikoinaan ollut laji on runsastunut Suomessa valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Pälkäneelläkin näin on tapahtunut. Kun 1970-luvulla koko Pirkanmaalla saattoi pesiä vain yksi laulujoutsenpari, nykyään pelkästään Pälkäneelläkin pesintöjä on kymmeniä joka kesä, Jalkanen mainitsee.

Kirjan koostaminen toi yllätyksiä konkarillekin

Räystäspääskyn pesimäkanta Suomessa on taantunut peräti 75 prosenttia vuosien 1983 ja 2012 välillä. Pirkanmaalla trendi on samansuuntainen. Tämä oli Pirkanmaan linnusto -kirjan tekemiseen osallistuneen lintuharrastuskonkarin Lasse Kososen mukaan yksi suurimpia yllätyksiä, joita kirjan koostamisvaiheessa tuli silmien eteen.

– Viime vuonna tehdyssä uudessa luokituksessa räystäspääskyn uhanalaisuusluokka romahti erittäin uhanalaiseksi. Aiemmin niin yleisen lajin osalta ei tuollaista olisi ihan heti arvannut. Vaan eipä esimerkiksi punatulkun, viherpeipon ja pajusirkunkaan uskoisi olevan vaarantuneita lajeja, Tampereen kaupungin ympäristösuunnittelijana työskentelevä nokialainen Kosonen tuumailee.

– Toisaalta joidenkin harvinaisten lajien havaintomäärä Pirkanmaalta oli luulemaani suurempi. Esimerkiksi allihaahka on tavattu maakunnassa jo 51 kertaa.

Maakunnallisen lintukirjan pääarkkitehdit olivat Kososen lisäksi Pekka Rintamäki, Petri Seppälä ja Christian Geiger. Ensin mainitut asuvat Tampereesta länteen, mutta Geiger on kangasalalainen.

Kososen mukaan kirjan teko oli tietyiltä osin jonkinlaista salapoliisityötä. Historiaosuuteen eväät poimittiin alan kirjallisuudesta ja arkistoista aina 1800-luvulta lähtien. Ensimmäiset tarkasti ajoitetut ja paikoitetut tiedot Pirkanmaan linnustosta käyvät ilmi italialaisen tutkimusmatkailijan Giuseppe Acerbin (1773–1846) matkaselostuksista. Hän kävi muun muassa Hämeenkyrön koskilla ampumassa koskikaroja.

– Pälkäne on pirkanmaalaisen lintututkimuksen kehto. Täältä ovat tärkeitä merkintöjä tehneet esimerkiksi Herman Severin Zidbäck ja Kurt Branders sekä myöhemmin Pekka Jalkanen, Kosonen sanoo.

Historiallisempaa osuutta kirjassa seuraa muun muassa katsaus Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen (PiLy) toimintaan sekä Kangasalan lintuaseman aktiviteetteihin. Myös maakunnalliset luonnonolot ja luonnonsuojelutoimet on raportoitu.

Suurimman siivun yli 500-sivuisesta järkäleestä vievät kuitenkin lajikohtaiset katsaukset kaikista 336:sta Pirkanmaalla tavatusta lintulajista. Havaintotietojaan on PiLyn julkaisemaan Lintuviesti-lehteen ja internetin Tiira-foorumiin sekä näiden kautta kirjan tarpeisiinkin antanut lukuisa joukko alan harrastajia myös Sydän-Hämeen alueelta.

Muuallakin Suomessa on julkaistu paikallisfaunoja viime vuosina, mutta laajuudeltaan sekä visuaaliselta näyttävyydeltään Pirkanmaan linnusto -kirja on lajissaan toistaiseksi ainutlaatuinen.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?