Uunituoreessa Pirkanmaan linnusto -teoksessa on luonnollisesti paljonkin Kangasalaa koskevaa asiaa. Löytyyhän pitäjästä Kirkkojärven rannalla sijaitseva lintuasema rengastustoimintoineen ja maailmallakin tunnettu sääksikeskus. Lisäksi kirjan tekijöistä yksi on kangasalalainen. Vaan yli 500-sivuisen tietopaketin sivuilla törmää toistuvasti myös Pälkäneeseen. Aapiskukkokunnassa on kautta aikain asunut ahkeria lintuhavainnoijia. Pälkäneen kappalaisen poika Herman Severin Zidbäck (1850–1894) mainitaan laajalti kirjan historiaosuudessa. Hän näet laati ensimmäisen yhtä Pirkanmaan kuntaa koskevan paikallisfaunan kotipitäjästään. Muistiinpanot ovat talletettuina Luonnontieteellisen keskusmuseon kokoelmiin.
Zidbäck muun muassa kuuli Pälkäneellä ensimmäisen kerran satakielen laulua vuonna 1876. Kyseessä oli koko Pirkanmaan ensimmäinen havainto kyseisestä lintulajista. Havainnoitsijoina ovat sittemmin kunnostautuneet lukuisat muutkin pälkäneläiset. Pälkäneen lukiossa biologianopettajana toimiva Marita Jalkanen korostaa muun muassa kukkolalaisen jo edesmenneen maanviljelijän Tauno Pietilän toimeliaisuutta lintuharrastajana.
– Häneltä on tallessa valtava määrä lintuhavaintoja. Pietilä esimerkiksi löysi koko Suomen ensimmäisen valkotäpläsinirinnan pesän Vähäjärven maisemista vuonna 1974. Kyseessä on sinirinnan Etelä- ja Keski-Euroopassa pesivä alalaji, Jalkanen kertoo.
Työvälineeksi koululle
Opettajatar on itsekin edistänyt maakunnallisen lintuteoksen kokoamista. Hänen vuonna 1996 Kari Tornikosken kanssa laatimaa Pälkäneen linnusto 1859–1995 –faunaa on käytetty kirjan teossa apuna. Jalkasen isän Pekka Jalkasen 1960-luvulla tekemä paikallisfauna sisältyi tyttären koosteeseen, samoin Zidbäckin havaintomateriaali.
– Kävin itse läpi Zidbäckin arkiston vielä uudestaan, vaikka isä oli sen jo aikoinaan tarkistanutkin. Karilta on Pirkanmaan linnusto -kirjaa valmisteltaessa käytetty myös erinäisiä laskenta-aineistoja ja kommentteja. Yksi havaintoja tältä seudulta aktiivisesti ilmoittava lintuharrastaja on vanhan Luopioisten puolella Rautajärvellä asuva Alpo Roikola.
Jalkanen katsoo tuoretta kirjaa suurella kunnioituksella. Teos on sekä tiedoiltaan että visuaalisuudeltaan melkoinen aarrearkku. Kymmenet lintukuvaajat ovat toimittaneet kirjaan valittaviksi valtavan määrän Pirkanmaalla otettuja lintukuvia.
– Lajikohtaiset esittelyt ovat kuvineen upeita. Itselleni kirjasta on myös työkaluksi tuolla koululla, sillä teos sisältää katsaukset muun muassa Pirkanmaan luonnonoloihin ja luonnonsuojelutoimiin, Jalkanen toteaa.
Lintuteoksista puhuttaessa ei voida sivuuttaa maamme kansallislintua laulujoutsenta. Pirkanmaan linnusto -kirjassakin se on yksi niistä 19 lintulajista, jolle on perusmuotoisen lajikatsauksen lisäksi uhrattu erillisartikkeli.
– Sukupuuton partaalla aikoinaan ollut laji on runsastunut Suomessa valtavasti muutamassa vuosikymmenessä. Pälkäneelläkin näin on tapahtunut. Kun 1970-luvulla koko Pirkanmaalla saattoi pesiä vain yksi laulujoutsenpari, nykyään pelkästään Pälkäneelläkin pesintöjä on kymmeniä joka kesä, Jalkanen mainitsee.
