Pälkäneen kunnanvaltuusto hyväksyi 6.4.2016 uuden rakennusjärjestyksen. Se on vankka osoitus uudistuvan kunnan elinvoimasta ja muutoshalusta. Päätöksen merkityksen ymmärtää kun katsoo menneisyyttä.
Rakennusjärjestyksessä kunnille on annettu vahva ase maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseen, oli sitten kyse vakituisesta tai vapaa-ajan asumisesta. Jälkimmäinen korostuu Pälkäneellä, jossa vapaa-ajan asukkaat on toisaalta todettu mitä tärkeimmäksi kunnan kehittymisen voimavaraksi ja mahdollisuudeksi, mutta jossa toisaalta mökkeily on taantumassa.
Mihin vanhalla rakennusjärjestyksellä pyrittiin, selviää sen valtuustokäsittelyssä viitisen vuotta sitten jaetusta perustelumuistiosta:
…Vanha runsas rakennuskanta on muodostunut ajalleen tyypillisille pienille tonteille, joille nykylomanviettäjän kannalta katsoen vaatimattomammat rakennukset on rakennettu pienempään kesälomanaikaiseen käyttöön.
…Pälkäneen olosuhteissa rakennusjärjestyksen määräyksiä on laadittu huomioiden nimenomaisesti vanha tonttikanta… Rakennusoikeuden määrä on suhteutettu vallitseviin olosuhteisiin.
On oleellista ymmärtää, että vanha rakennusjärjestys ei ohjannut kehitykseen, vaan tähtäsi ainoastaan vanhentuneen pientonttikannan säilyttämiseen. Parista esimerkistä ilmenee, miten uusi rakennusjärjestys murtaa tämän taantumiskierteen.
Pientonttien suosiminen loppuu
Vanhassa rakennusjärjestyksessä oli tiukka hajurako vakituisten asukkaiden ja mökkiläisten välillä. Nyt tuo raja on poistettu. Kaikki ovat samanarvoisia, mikä näin ympärivuotisen loma-asumisen ja kakkosasuntojen aikana on varsin luonnollista.
Ennen määriteltiin rakennuspaikalle sallittujen rakennusten kerrosala prosenttina tontin koosta. Tämän lisäksi asetettiin rakennusneliöille enimmäismäärä, joka saavutettiin noin 2500 neliön lomatontilla. Rakennusoikeutta ei tullut lisää, vaikka tontti olisi ollut tätä suurempi – yhtä paljon sai rakentaa, oli tontti sitten 2500 neliötä tai hehtaari. Nyt tuo rakennusneliöiden enimmäismäärä on poistettu.
Pälkäneen yleisin lomatonttien koko on 2500 neliön tietämissä, joten tuota suuremmilla tonteilla on ollut ”joutomaata”, eli maata, joka ei vaikuta rakennusoikeuteen. Kenenkään ei kannattanut hankkia suurempaa tonttia, koska se ei vaikuttanut sallitun rakentamisen määrään. Tilanne suosi pientonttien omistajia samalla kun se sementoi tehokkaasti vanhentuneen pientonttikannan. Maanomistajat olivat eriarvoisessa asemassa, mikä on vastoin rakennusjärjestyksen yleisiä periaatteita.
Nyt rakennusoikeus määräytyy yksinomaan tontin koon perusteella, joten ”joutomaata” ei synny. Tontin suurentaminen lisämaata hankkimalla tai tontteja yhdistämällä lisää rakennusoikeutta, mikä aktivoinee merkittävästi tonttirakenteen kehittymistä.
Unelma mummonmökistä voidaan toteuttaa
Useilla Pälkäneen tonteilla ollaan tilanteessa, jossa nykyinen asunto on aikoinaan hyvin täyttänyt perheen tarpeet, mutta seuraavan sukupolven varttuessa se ei vastaa vaatimuksia. Luonnollinen ratkaisu olisi vanha suomalainen käytäntö eli siirtää nykyinen asunto mummon ja vaarin mummonmökiksi sekä rakentaa nuorelle sukupolvelle uusi.
Tämä ei ollut Pälkäneellä mahdollista, koska tontille sai rakentaa vain yhden asuinrakennuksen. Vanha hyväkuntoinen mutta pieni asunto jouduttiin siis purkamaan, muuttamaan saunaksi, vajaksi, sovittamaan osaksi uudisrakennusta tai muuta yhtä keinotekoista.
Uusi rakennusjärjestys mahdollistaa rakennuspaikalle useamman asuinrakennuksen, mikä avaa perhekunnille kiinnostavia näkymiä, kuten kehittää mökkitontista useamman sukupolven yhteinen ympärivuotinen lomaparatiisi.
Voidaan kysyä mitä kielteisiä vaikutuksia uudella rakennusjärjestyksellä saattaisi olla. Ruuhkauttaako se Pälkäneen rannat ja vie niiden rauhan?
Uuden rakennuspaikan saanti useilla rannoilla kuten Pälkänevedellä on kuitenkin niin kiven takana, että tuskinpa mitään kansainvaellusta syntyy. Kehitys ohjautuneekin rannoille, jotka jo ovat lomakäytössä eli nykyisen tonttikannan järkevämpään hyödyntämiseen.
Myönteisiä vaikutuksia arvioitaessa on muistettava se valtava potentiaali mikä Pälkäneen yli neljällä tuhannella lomatontilla on koko kunnan kehittymiseen. Pälkäneen sijainti on ympärivuotisen vapaa-ajanvieton kannalta loistava, sen luonto on kaunista ja järvet puhtaita, mutta vanha rakennusjärjestys on paljolti estänyt tuon potentiaalin hyödyntämisen. Nyt sitä estettä ei ole.
Paavo Virkkunen
vapaa-ajan asukas Kukkolasta
