Pirkan Helmi: Paikalliseen kehittämistyöhön on tällä kaudella jaettavissa vielä noin 2,5 miljoonaa euroa

Tukea tulee, kunhan sitä jaksaa hakea oikein

Paikalliskehittäjä Eliisa Vesiseaho Pirkan Helmi ry:stä lupaa, että tuen hakijan ei tarvitse itse osata vaadittavaa "rahoitusmatematiikkaa". Yhdistyksen asiantuntijat auttavat.

Paikalliskehittäjä Eliisa Vesiseaho Pirkan Helmi ry:stä
lupaa, että tuen hakijan ei tarvitse itse osata vaadittavaa ”rahoitusmatematiikkaa”. Yhdistyksen asiantuntijat auttavat.

Ne pälkäneläiset, joille Pomoottori  oli tuttu, ovat tutustuneet helposti myös uuteen Leader-ryhmään Pirkan Helmeen. Niidenkin, joille yleishyödyllisiin hankkeisiin tai yrityksille myönnettävä Leader-rahoitus  on uusia asia, kannattaa tutustua siihen nyt, kun monet muut rahoituskanavat ovat taloudellisesti vaikeiden aikojen vuoksi tiukkoja.

Suomessa toimivien 55 Leader-ryhmän käytettävissä oleva raha on osaksi EU:n maaseuturahaston, osaksi valtion ja osaksi kuntien myöntämää. Lopullisen päätöksen rahoituksen myöntämisestä tekee kunkin alueen Ely-keskus.

Pälkäne liittyi Pirkan Helmi ry:n toiminta-alueeseen vuonna 2014. Muut alueen kunnat ovat Urjala, Akaa ja Valkeakoski.  Paikalliskehittäjä Eliisa Vesisenahon mukaan pälkäneläiset ovat löytäneet nopeasti Pirkan Helmen ja tehneet aktiivisesti hakemuksia.

Nykyinen rahoituskausi jatkuu vuoteen 2020 asti, ja avustuksia jaetaan niin kauan kuin kaikki on käytetty. Hankkeiden toteuttamisaika jatkuu tarvittaessa, vaikka rahoituskausi olisi päättynyt.

– Kauden julkinen rahoituskehys on 3,5 miljoonaan euroa, mistä on nyt miljoona euroa sidottu. Toki hakuaikaakin on vielä runsaasti jäljellä, Vesisenaho sanoi.

Pirkan Helmi ja Pälkäneen kunta järjestivät viime viikolla tiedotustilaisuuden Leader-rahoituksen hakemisesta.

Olennaista on laatia hakemus niin, että sillä on läpimenon edellytykset. On tärkeää selvittää itselleen, millaisille hankkeille tukea voidaan myöntää ja paljonko tarvitaan omarahoitusosuutta. Hakemuksensa jo laatineet vakuuttavat, että viidakosta selviää läpi, vaikka se aluksi näyttäisi tiheältä.

 

Päätöksen odottajia riittää

Varsinaisena harmina Leader-tukien hakemisessa on ollut lopullisten rahoituspäätösten saaminen Ely-keskuksesta. Hyrrä-palvelu, jonka kautta tukia kehotetaan ensisijaisesti hakemaan, on sotkeutunut pahasti omaan keskeneräisyyteensä. Päätökset viipyvät, vaikka Pirkan Helmen hallitus on hyväksynyt tukihakemuksia tasaiseen tahtiin.

Hakija voi aloittaa hankkeen toteuttamisen omalla riskillään sen jälkeen, kun hakemus on hyväksytty yhdistyksessä, mutta rahoituksen saaminen on täysin varmaa vasta, kun Ely-keskuksen päätös on tullut. Maksatus voidaan tehdä osissa, mutta maksusuorituksia saa vain kuitteja vastaan, joten jonkinlainen välirahoitus on yleensä tarpeen.

– Rahoituksen myöhästyminen johtaa siihen, että joko hankkeen toteuttamista ei voida aloittaa toivotussa aikataulussa, tai sitten joudutaan ottamaan lainaa pitkäksi aikaa. Korot eivät kuulu hanketuen piiriin, joten niistä tulee yhteisölle pelkkää tappiota, paikalliskehittäjä Heikki Konsala Pirkan Helmestä harmitteli.

Pienten yhteisöjen budjetissa muutama tuhat euroa voi olla suuri summa, ja lainan hoito voi tuottaa vaikeuksia. Sitä paitsi esimerkiksi yhdistyksen nimiin ei voi aina ottaa lainaa, koska vakuudet puuttuvat.

– Jotkut yhdistysaktiivit ovat ottaneet lainoja omiin nimiinsä saadakseen työt käyntiin, Konsala huomautti.

Tilanteen pitäisi alkaa korjautua sitä mukaa, kun Hyrrä-ohjelma saadaan toimimaan sujuvasti. Sen kautta hallinnoidaan niin monia ja lainsäädännöllisesti niin monimutkaisia asioita, että ohjelman laatiminen on ollut poikkeuksellisen vaikeaa.

 

 

 

”Ei vaikeaa, mutta vaatii oman aikansa”

Raimo Giren odottelee parhaillaan Leader-tukipäätöstä LC-Luopioisten kuntoratahankkeeseen. Hän on tyytyväinen Pirkan Helmestä saamaansa apuun.

Raimo Giren odottelee parhaillaan Leader-tukipäätöstä LC-Luopioisten kuntoratahankkeeseen. Paikalliskehittäjä Heikki Konsala ja toinen rahoituspäätöksen odottaja Panu Raivio (oikealla) pohtivat erilaisia mahdollisuuksia välirahoituksen järjestämiseen.

Raimo Giren Luopioisten Lions Clubista uskaltaa jo olla melko varma, että yhdistys saa hankkeeseensa Leader-tukea, vaikka hakemus on käsittelyssä vasta 19.4. pidettävässä Pirkan Helmen hallituksen kokouksessa.

Kun kysymyksessä on Luopioisten kuntoradan kunnostustyö, hankkeen yleishyödyllisyyttä ei voi juuri kyseenalaistaa.

– Suhtaudun luottavaisesti asiaan siksi, että yleishyödyllisyyden vaatimus täyttyy meidän hommassa varmasti. Kuntorata on vapaasti kaikkien käytössä, ja hankkeen voi katsoa hyödyttävän suoraan myös kuntaa, Raimo Giren toteaa.

Luopioisten latumestarina hän itse kyllästyi liian kapeaan ja hankalasti ajettavaan rataan ja alkoi pohtia sen parantamista. LC-Luopioisten hankkeena on 1,4 kilometriä pitkän valaistun kuntopolun leventäminen ja muu peruskunnostus.

– Meillä oli kokemusta tällaisista rahoitushankkeista Pomoottorin ajoilta, jolloin rakennutimme niin sanotut Leijona-laiturit Luopioisten kirkonkylän venerantaan. Olin silloin talkoissa mukana, ja mietin, että miksei kuntoradastakin voisi tehdä hanketta. Jotain merkittävää halusimme joka tapauksessa tehdä, kun on yhdistyksen 100-vuotisjuhlavuosi, Giren kertoo.

Leijonat toteuttavat kaiken työn talkoilla, joten iso osa omarahoitusosuutta saadaan kokoon talkootunneista. Leader-rahaa haetaan tarvikkeisiin ja muihin kustannuksiin, mutta välirahoitusta täytyy vielä vähän miettiä.

Leader-rahoitusta maksetaan osissa kuitteja vastaan, mutta ennen kuin maksetaan mitään, täytyy saada Ely-keskuksen päätös, ja hakemuksen käsittely Hyrrä-palvelussa voi edelleen viedä aikaa.

– Pelkään pahoin, että menee syksyyn asti, ennen kuin Leijonat saavat rahansa tilille, pahoitteli Heikki Konsala.

Raimo Giren kertoi, että hakemuksen suunnitteleminen ei ollut suuri ongelma, mutta ajatustyötä se vaati. Hän teki, kuten Pirkan Helmestä neuvotaan, ja kävi työntekijöiden puheilla heti, kun hänellä oli koossa alustava työsuunnitelma ja kustannusarvio.

Neuvotteluissa tarkennettiin ja hienosäädettiin monia kohtia. Itse hakemuksen täyttämiseen Hyrrä-palvelussa hän sai apua Luopioisten yrittäjiltä.

– Ehdottomasti kannattaa kysyä ajoissa neuvoja, ettei tee turhia virheitä. Silti hakemuksen luonnosteluun kuluu aikaa. On hyvä varata ainakin viikko siihen, että kerää kaikki asiatiedot ja miettii kustannukset huolella, Giren opastaa rahoitushakemusta suunnitteleville.

– Hyrrä ei ole ollenkaan niin pelottava, kuin miltä se näyttää, todistaa Pälkäneen  talviuimarit ry:n puheenjohtaja Panu Raivio, joka on laatinut rantasaunan kunnostamista koskevan hankehakemuksen.

Hän muistuttaa, että hakemuksen täyttämiseen Hyrrässä kuluu kolme–neljä tuntia. Pirkan Helmen työntekijät eivät tee hakemusta kenenkään puolesta, mutta neuvovat ja opastavat kaikissa ongelmakohdissa.

Pirkan Helmi myöntää Leader-rahoitusta

  • Paikallisille yleishyödyllisille hankkeille, joita voivat toteuttaa esimerkiksi yhdistykset ja yhteisöt, esimerkiksi kylät.  Tukimuodot: kehittämishanke ja yleishyödyllinen investointihanke.
  • Pienille aloittaville tai toimintojaan kehittäville yrityksille. Tukimuodot: perustamistuki,  investointituki ja investoinnin toteutettavuusselvitys.
  • Rahoitettavien toimenpiteiden kokonaisbudjetti on keskimäärin 30 000 euroa. Joissakin tapauksissa se voi olla jopa alle 10 000 euroa.
  • Tuen määrä vaihtelee hankkeesta riippuen 20 prosentista 80 prosenttiin kokonaiskustannuksista. Omarahoitusosuus voi olla muun muassa talkootyötä, jonka hinta lasketaan työtuntien perusteella.
  • Tukea myönnetään pelkästään kehittämiseen, ei perustoimintaan.
  • Hankkeen toteuttamisaika  on rahoituspäätöksen saamisesta alkaen 3 vuotta riippumatta siitä, onko yhdistyksellä rahoituskautta jäljellä vai ei.
  • Hanketuen myöntämisestä päättää Leader-ryhmän hallitus, jossa on jäseniä jokaisesta toimialueen kunnasta.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?