Aina kaikki ei mene prikulleen niin kuin on suunniteltu. Kangasalainen hortonomi Mira Riihelä rakensi pitkälle yöhön messuosastoa Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen Puutarha-messuille.
– Tuli viivästyksiä tavarantoimituksessa. Menee pikkuisen minuuttipeliksi, että saamme osaston valmiiksi messuja varten, Hämeen Viherrakennus Oy:llä vihertyövastaavana töitä paiskiva Riihelä sanoo ja sipaisee kädellään otsaansa.
Riihelä ei kuitenkaan aristele työntekoa tai tiukkoja aikatauluja. Hän oli vuonna 2014 avainhenkilö palkitun Gösta Serlachiuksen museon pihaurakan toteuttamisessa. Työhön osallistuvana työnjohtajana hän muun muassa huolehti, että jokainen suunnitelman yksityiskohta toteutui vaativan maisema-arkkitehdin deadlinen ja suunnitelmien mukaisesti.
Riihelä palkittiin työstään Vuoden Ympäristärakentaja –tittelillä. Kehuja sateli muun muassa Riihelän positiivisuudesta, aina priimasta työnjäljestä ja kannustavasta asenteesta.
Hortonomiksi vahingossa
Ei ehkä uskoisi, että Mira Riihelä päätyi hortonomiksi vahingossa.
– Urheilu kaikissa muodoissaan on aina ollut minulle tärkeä harrastus. Kun mietin tulevaisuuden ammattiani päätin, että ainoa kriteeri on, ettei ammatti saa liittyä harrastuksiini.
Lepaalle Hämeen ammattikorkeakoulun hortonomiopiskelijaksi päästyään Riihelä ei osannut nimetä yhtä ainoata kasvia.
– Aika nopeasti opinnot veivät kuitenkin mennessään ja ymmärsin, että tämä on se juttu, jota haluan tehdä.
Maisemasuunnittelijaksi valmistunut Riihelä toteaa olevansa luonteeltaan ennen kaikkea käytännön tekijä.
– En viihdy paikallani ja tykkään siitä, kun oma kädenjälki näkyy.
Niin kuin montaa muutakin eri alan ammattilaista, vaivaa Riihelääkin Suutarin lapsella ei ole kenkiä -syndrooma.
– Olen asunut kolme vuotta vanhassa omakotitalossa, mutta piha on vieläkin varsin keskeneräinen. Minulla on kyllä paljon kaikenlaisia hienoja suunnitelmia, mutten ole aivan vielä ehtinyt päästä niihin käsiksi, Riihelä hymyilee.
Moderni piha on selkeä
Maalaisromanttinen piha messukeskuksella alkaa olla istutuksia vaille valmis. Paviljonkia ja erilaisia oleskelutiloja rajaavat toisistaan kaarevat ja pyöreät muodot. Kivetyksen ja sora-alueiden väliin on tarkoitus istuttaa hurmaavilta tuoksuvia vaaleanpunaisia ja valkoisia ruusuja ja hortensioita. Kaiken kruunaa linnunlaulu.
Kun suunnittelija lähtee suunnittelemaan pihaa tai piha-alueita, hän pyrkii ottamaan suunnitelmassaan huomioon rakennuksen tyylipiirteet.
Modernin, muodoltaan selkeän rakennuksen pihalle lähdetään hakemaan selkeitä linjoja. Riihelän mukaan moderniin tyyliin sopivat suoralinjaiset, betonikivistä tai graniitista tehdyt istutusaltaat sekä kiveysalueet. Modernin linjan viimeistelee istutusten koristekivikate.
– Vähemmän on enemmän -ajattelu sopii tähän tyyliin, Riihelä toteaa.
Tyyli otetaan huomioon myös kasvilajeissa.
– Moderniin tyyliin sopivat selkeälinjaiset ikivihreät havupuut, kuten tuijat ja muotoonleikattavat kiiltotuhkapensasaidat. Hyviä maanpeitepensaita ovat esimerkiksi lamohietakirsikka tai grönlanninhanhikki.
Haaveena helppohoitoinen piha
Useita suomalaisia houkuttaa pihan helppohoitoisuus. Riihelän mukaan helppohoitoisessa pihassa on selkeäksi rajattuja alueita, mahdollisimman vähän eri materiaaleja ja vähän leikattavaa nurmikkoa. Pihassa suositaan kasvilajeja, jotka eivät ole talvenarkoja tai vaadi muuten paljon hoitotoimenpiteitä.
– Esimerkiksi ikivihreitä havuja ei tarvitse kitkeä tai leikata. Helppoja pensaskasveja ovat myös esimerkiksi hanhikit, marja-aroniat, syreenit, jasmikkeet ja angervot, Riihelä luettelee.
Perennoista kannattaa valita isolehtisiä perennoja, sillä ne peittävät kasvualustan pintaa, jolloin kitkettävää jää vähemmän. Tällaisia perennoja ovat muun muassa kuunliljat ja vuorenkilvet. Näyttävästi kukkivat perennat vaativat yleensä enemmän hoitoa, ja ovat kasvuolosuhteista tarkempia.
Erilaiset television piha- ja puutarhaohjelmat ovat tehneet suosituksi myös niin sanotun kuntan, eli metsänpohjan, jota siirretään hakkuulle meneviltä metsiltä asuinalueille.
Varpukasveja ja sammalta kasvava kuntta istutetaan varjoisalle ja vähäravinteiselle paikalle.
– Mullan päälle sitä ei voi istuttaa, koska ravinteikkaassa maassa rikkaruohot vievät voiton kuntan kasvillisuudesta. Jos kuntta asennetaan pihalle keväällä, syksyllä sieltä voi poimia jo mustikoita tai puolukoita.
Sitkeät rikkakasvit
Miten hoitaa erilaisia piha-alueita, esimerkiksi sora-aluetta, jonka lävitse rikkakasvit kasvavat?
Riihelän mukaan sora-alueen alle voi asentaa suodatinkankaan, joka estää rikkaruohojen kasvun.
– Tosin ajan saatossa tuulilevitteiset rikkakasvin siemenet saattavat itää suodatinkankaan päällä, Riihelä sanoo. -Kasvijäte tulisi poistaa koristekivialueelta lehtipuhaltimen tai painepesurin avulla pois.
Kasvimyrkkyjä tai käsin nyppimitä voi kokeilla, jos rikkakasvit kasvavat soran läpi.
– Kuollut, myrkytetty rikkakasvi tulisi kerätä heti pois, sillä muuten kuollut kasvijäte muuttuu mullaksi.
Kivituhka-aluetta tulisi sen sijaan hoitaa vuosittain haraamalla ja keräämällä kasvijätteet pois. Kivituhkaa voi myös lisätä esimerkiksi keväisin pienen kerroksen lisää.
Kiveysalueiden kivisaumojen putsaamiseen on olemassa siihen tarkoitettuja työvälineitä.
– Kiveysalueen voi saumata perinteisen saumahiekan sijasta erilaisilla sauma-aineilla, jotka ovat helppohoitoisempia, eivätkä rikkakasvit pääse kasvamaan saumoissa. Osa rikkakasveista on erittäin sitkeitä ja vahvoja, osa kasvaa halutessaan jopa läpi asfaltin.
