Vehreyden keskellä: Vuoden 2015 Ympäristörakentaja Mira Riihelä ei tunnistanut hortonomiopintojensa alussa juuri yhtä ainutta kasvia

Millainen ihminen, sellainen puutarha

Hämeen Viherrakennus Oy:n messuosasto viimeistellään maalaisromanttiseen tyyliin sopivilla kukilla. – Tyyliin sopivia kukkia ja kasveja ovat esimerkiksi ruusut ja hortensiat, Mira Riihelä kertoo.

Hämeen Viherrakennus Oy:n messuosasto viimeistellään maalaisromanttiseen tyyliin sopivilla kukilla. – Tyyliin sopivia kukkia ja kasveja ovat esimerkiksi ruusut ja hortensiat, Mira Riihelä kertoo.

Aina kaikki ei mene prikulleen niin kuin on suunniteltu. Kangasalainen hortonomi Mira Riihelä rakensi pitkälle yöhön messuosastoa  Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen Puutarha-messuille.

– Tuli viivästyksiä tavarantoimituksessa. Menee pikkuisen minuuttipeliksi, että saamme osaston valmiiksi messuja varten, Hämeen Viherrakennus Oy:llä vihertyövastaavana töitä paiskiva Riihelä sanoo ja sipaisee kädellään otsaansa.

Riihelä ei kuitenkaan aristele työntekoa tai tiukkoja aikatauluja. Hän oli vuonna 2014 avainhenkilö palkitun Gösta Serlachiuksen museon pihaurakan toteuttamisessa. Työhön osallistuvana työnjohtajana hän muun muassa huolehti, että jokainen suunnitelman yksityiskohta toteutui vaativan maisema-arkkitehdin deadlinen ja suunnitelmien mukaisesti.

Riihelä palkittiin työstään Vuoden Ympäristärakentaja –tittelillä. Kehuja sateli muun muassa Riihelän positiivisuudesta, aina priimasta työnjäljestä ja kannustavasta asenteesta.

 

Hortonomiksi vahingossa

Ei ehkä uskoisi, että Mira Riihelä päätyi hortonomiksi vahingossa.

– Urheilu kaikissa muodoissaan on aina ollut minulle tärkeä harrastus. Kun mietin tulevaisuuden ammattiani päätin, että ainoa kriteeri on, ettei ammatti saa liittyä harrastuksiini.

Lepaalle Hämeen ammattikorkeakoulun hortonomiopiskelijaksi päästyään Riihelä ei osannut nimetä yhtä ainoata kasvia.

– Aika nopeasti opinnot veivät kuitenkin mennessään ja ymmärsin, että tämä on se juttu, jota haluan tehdä.

Maisemasuunnittelijaksi valmistunut Riihelä toteaa olevansa luonteeltaan ennen kaikkea käytännön tekijä.

– En viihdy paikallani ja tykkään siitä, kun oma kädenjälki näkyy.

Niin kuin montaa muutakin eri alan ammattilaista, vaivaa Riihelääkin Suutarin lapsella ei ole kenkiä -syndrooma.

– Olen asunut kolme vuotta vanhassa omakotitalossa, mutta piha on vieläkin varsin keskeneräinen. Minulla on kyllä paljon kaikenlaisia hienoja suunnitelmia, mutten ole aivan vielä ehtinyt päästä niihin käsiksi, Riihelä hymyilee.

 

Moderni piha on selkeä 

Gösta Serlachiuksen museon pihaurakassa yksityiskohdat olivat tärkeässä roolissa.

Gösta Serlachiuksen museon pihaurakassa yksityiskohdat olivat tärkeässä roolissa.

Maalaisromanttinen piha messukeskuksella alkaa olla istutuksia vaille valmis. Paviljonkia ja erilaisia oleskelutiloja rajaavat toisistaan kaarevat ja pyöreät muodot. Kivetyksen ja sora-alueiden väliin on tarkoitus istuttaa hurmaavilta tuoksuvia vaaleanpunaisia ja valkoisia ruusuja ja hortensioita. Kaiken kruunaa linnunlaulu.

Kun suunnittelija lähtee suunnittelemaan pihaa tai piha-alueita, hän pyrkii ottamaan suunnitelmassaan huomioon rakennuksen tyylipiirteet.

Modernin, muodoltaan selkeän rakennuksen pihalle lähdetään hakemaan selkeitä linjoja. Riihelän mukaan moderniin tyyliin sopivat suoralinjaiset, betonikivistä tai graniitista tehdyt istutusaltaat sekä kiveysalueet. Modernin linjan viimeistelee istutusten koristekivikate.

– Vähemmän on enemmän -ajattelu sopii tähän tyyliin, Riihelä toteaa.

Tyyli otetaan huomioon myös kasvilajeissa.

– Moderniin tyyliin sopivat selkeälinjaiset ikivihreät havupuut, kuten tuijat ja muotoonleikattavat kiiltotuhkapensasaidat. Hyviä maanpeitepensaita ovat esimerkiksi  lamohietakirsikka tai grönlanninhanhikki.

 

Haaveena helppohoitoinen piha

Useita suomalaisia houkuttaa pihan helppohoitoisuus. Riihelän mukaan helppohoitoisessa pihassa on selkeäksi rajattuja alueita, mahdollisimman vähän eri materiaaleja ja vähän leikattavaa nurmikkoa. Pihassa suositaan kasvilajeja, jotka eivät ole talvenarkoja tai vaadi muuten paljon hoitotoimenpiteitä.

– Esimerkiksi ikivihreitä havuja ei tarvitse kitkeä tai leikata. Helppoja pensaskasveja ovat myös esimerkiksi hanhikit, marja-aroniat, syreenit, jasmikkeet ja angervot, Riihelä luettelee.

Perennoista kannattaa valita isolehtisiä perennoja, sillä ne peittävät kasvualustan pintaa, jolloin kitkettävää jää vähemmän. Tällaisia perennoja ovat muun muassa kuunliljat ja vuorenkilvet. Näyttävästi kukkivat perennat vaativat yleensä enemmän hoitoa, ja ovat kasvuolosuhteista tarkempia.

Erilaiset television piha- ja puutarhaohjelmat ovat tehneet suosituksi myös niin sanotun kuntan, eli metsänpohjan, jota siirretään hakkuulle meneviltä metsiltä asuinalueille.

Varpukasveja ja sammalta kasvava kuntta istutetaan varjoisalle ja vähäravinteiselle paikalle.

– Mullan päälle sitä ei voi istuttaa, koska ravinteikkaassa maassa rikkaruohot vievät voiton kuntan kasvillisuudesta.  Jos kuntta asennetaan pihalle keväällä, syksyllä sieltä voi poimia jo mustikoita tai puolukoita.

oli vuonna 2014 avainhenkilö palkitun Gösta Serlachiuksen museon pihaurakan toteuttamisessa.

Mira Riihelä oli vuonna 2014 avainhenkilö palkitun Gösta Serlachiuksen museon pihaurakan toteuttamisessa.

Sitkeät rikkakasvit

Miten hoitaa erilaisia piha-alueita, esimerkiksi sora-aluetta, jonka lävitse rikkakasvit kasvavat?

Riihelän mukaan sora-alueen alle voi asentaa suodatinkankaan, joka estää rikkaruohojen kasvun.

– Tosin ajan saatossa tuulilevitteiset rikkakasvin siemenet saattavat itää suodatinkankaan päällä, Riihelä sanoo. -Kasvijäte tulisi poistaa koristekivialueelta lehtipuhaltimen tai painepesurin avulla pois.

Kasvimyrkkyjä tai käsin nyppimitä voi kokeilla, jos rikkakasvit kasvavat soran läpi.

– Kuollut, myrkytetty rikkakasvi tulisi kerätä heti pois, sillä muuten kuollut kasvijäte muuttuu mullaksi.

Kivituhka-aluetta tulisi sen sijaan hoitaa vuosittain haraamalla ja keräämällä kasvijätteet pois. Kivituhkaa voi myös lisätä esimerkiksi keväisin pienen kerroksen lisää.

Kiveysalueiden kivisaumojen putsaamiseen on olemassa siihen tarkoitettuja työvälineitä.

– Kiveysalueen voi saumata perinteisen saumahiekan sijasta erilaisilla sauma-aineilla, jotka ovat helppohoitoisempia, eivätkä rikkakasvit pääse kasvamaan saumoissa. Osa rikkakasveista on erittäin sitkeitä ja vahvoja, osa kasvaa halutessaan jopa läpi asfaltin.

Viherrakentaminen on joskus pikkutarkkaa työtä.

Viherrakentaminen on joskus pikkutarkkaa työtä.

 

 

 

 

 

Ympäristö- ja ilmastoystävällistä viherrakentamista

Tänä vuonna juhlitaan Vihervuotta 2016. Teemavuoden tavoitteena on innostaa ihmiset, yhteisöt, järjestöt ja yritykset toimimaan oman lähiympäristönsä hyväksi. Tarkoituksena on edistää rakennetun ympäristön viihtyisyyttä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia.

Vihervuoden pääteemana on Kestävä suomalainen maisema. Teema nostaa esille aikamme haasteen: miten voimme edistää kestävän kehityksen mukaista viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja hoitoa?

Mira Riihelän mukaan ilmastonmuutokseen liittyvät teemat ja ihmisen hyvinvointi omassa ympäristössään ovat asioita, jotka kiinnostavat viheralan ammattilaisia.

-  Panostamme Hämeen Viherrakennus Oy:lla kestävän kehityksen mukaiseen viheralueiden rakentamiseen. Rakennetun piha-alueen tulisi kestää ja palvella käyttäjien mahdollisimman pitkään.

Riihelän mukaan kaikki alkaa suunnitelmasta, jossa on otettu huomioon hoitotöiden kustannukset. Kasvilajit on valittu kasvuolosuhteiden ja piha-alueen käyttäjien luonteiden mukaisesti ja kivimateriaalit ovat laadukkaita ja kestäviä. Pohjatyöt tehdään huolella ja katto- ja sadevedet johdetaan pois rakennuksista.

- Monet edellä mainituista asioista ovat itsestäänselvyyksiä, mutta pienetkin seikat on tärkeä huomioida suunnittelussa ja rakentamisessa. Kestävää rakentamista on myös viherpintojen runsas käyttö, esimerkiksi viherseinät ja kattopuutarhat, jotka puhdistavat ilmastoa hiilidioksidipäästöistä, Riihelä mainitsee.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?