Itsepalvelun myötä lisää aukiolotunteja

Luopioisten kirjastoon suunniteltavien omatoimipalveluiden hahmottelemista ja toteutusta mietitään yhteistyössä kirjaston ja teknisen keskuksen väen kesken. Kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilän mukaan suunnitteluun on uskallettu edetä vasta nyt, kun valtionavustus hankkeelle varmistui. 10 000 euron avustus on osoitettu käytettäväksi vuosina 2016–17.

– Hyvä, että avustusta tuli haettua. Kyseessä ei kuitenkaan enää ole niin innovatiivinen asia, että avustuksen saaminen olisi itsestäänselvyys, Heikkilä näkee.

Kirjastojen omatoimitilojen määrä Suomessa oli vielä vuonna 2014 vain reilu parikymmentä, mutta tämän vuoden lopulla määrän arvioidaan olevan siihen verrattuna jopa lähes kolminkertaistunut.

Luopioisissa omatoimipalveluiden käyttöönotto merkitsisi Seija Heikkilän mukaan aukioloaikojen lisäämistä nykyisestä.

– Parhaimmillaan kirjasto on joitakin vuosia sitten ollut avoinna viitenä päivänä viikossa, mutta nyt vain kolmena ja kesäaikana neljänä päivänä viikossa, hän muistuttaa.

 

Kirjasto aiempaa paremmin saavutettavaksi

Osittaiseksi omatoimikirjastoksi muuntamisella ei supisteta palvelua vaan haetaan lisää aukiolotunteja niihin ajankohtiin, jolloin henkilökunta ei ole paikalla.

– Olemme olleet muutenkin henkilöstömäärissä keskiarvojen alapuolella, enkä toivo, että omatoimikirjastot korvaisivat henkilökuntaa tulevaisuudessakaan. Työmäärä kirjastoissa on kuitenkin entisenlainen, kun varausasiat ja hyllytykset on joka tapauksessa hoidettava, kirjastotoimenjohtaja Heikkilä sanoo.

Omatoimiaikoina sisäänpääsy toimisi kirjastokortin ja sen tunnusluvun kautta, mikä Luopioisissa edellyttäisi esimerkiksi satavuotiaan rakennuksen ulko-oven uusimista ja varustamista sähkölukolla. Joissakin kirjastoissa esimerkiksi valaistus on säädetty osin liiketunnistimeen perustuvaksi.

Täysin ympärivuorokautista asiointimahdollisuutta kirjaston käyttäjille ei itsepalvelun myötä anneta, vaan ovet avautuisivat kirjastokortillakin vain tiettyinä aukioloaikoina. Omatoimiaikoina asiakas voisi lainata ja palauttaa aineistoa, lukea lehtiä ja käyttää asiakastietokoneita.

Heikkilä myöntää, ettei henkilökunnaton itsepalveluaika tarjoa välttämättä erityistä lisäpalvelua esimerkiksi lapsille. Toisaalta on kuitenkin vielä pohtimatta sekin, asetettaisiinko itsepalveluajoille jokin sisäänpääsyikäraja tai tulisiko käyttäjän allekirjoittaa erillinen ”käyttösopimus”. Näillä toimilla pyrittäisiin minimoimaan järjestyshäiriöiden ja ilkivallan mahdollisuus, jota suitsitaan myös kameravalvonnalla.

– Sinänsä olisi hyvä, jos kirjasto olisi kaikille avoin ilman ikärajaa.  Huoltajan seurassa kirjastoon joka tapauksessa pääsisivät omatoimiaikana myös perheen lapset, Heikkilä huomauttaa.

 

Vältytäänkö järjestyshäiriöiltä?

Luopioisten kirjaston huhtikuinen perjantai-iltapäivä on rankan raekuuron säestämä ja siitä syystä myös varsin hiljainen. Kirjastovirkailija Heli Lumpeelle seuraa pitävät Irja Hyttilä ja Helena Hohti.

Hyttilä ja Hohti miettivät, voiko kirjasto säästyä tahattomalta tai tahalliselta ilkivallalta ilman ihmissilmän valvontaa. Lumme ymmärtää huolen lieveilmiöistä mutta miettii myös, toisivatko laajenevat aukioloajat kirjastolle enemmän käyttäjiä – paitsi työssäkäyviä myös nuoria.

– Myös meillä asiakkaat olivat huolissaan esimerkiksi järjestyshäiriöistä. Jokaisesta kortillaan sisään kirjautuneesta jää kuitenkin jälki järjestelmään, ja lisäksi tilaa valvovat valvontakamerat. Kirjat on varustettu hälyttimin, joten ne eivät lähde kirjastosta niin, etteikö sitä huomata. Lisäksi asiakkaat tietyllä tapaa ”valvovat” toisiaan, kirjastosihteeri Päivi Huhta Ylöjärven kaupunginkirjastosta kertoo.

Ylöjärvellä Kurun lähikirjaston omatoimikirjasto avattiin lokakuun alkupäivinä viime vuonna. Kirjasto on avoinna normaalisti alkuviikosta kello 9–19 ja loppuviikosta kello 9–17, mutta omatoimiaikojen myötä kirjasto on käytettävissä kaksi tuntia aiemmin aamulla ja kaksi tuntia pidempään illalla.

– Asiakkaat ovat olleet erittäin tyytyväisiä, ja palaute on ollut yksinomaan positiivista. Varsinkin viikonloppuaukioloa on kiitelty. Asiakkaita käy viikonloppuisin 10–40, Huhta kertoo.

Kurussa ei ole asetettu minkäänlaisia ikärajoja omatoimikirjastoon pääsemiseksi, mitä Huhta pitää onnistuneena ratkaisuna.

– Tarvittaessa voimme lukita asiakkaan kortin niin, että hän ei pääse omatoimiaikana kirjautumaan kirjastoon sisään, hän kertoo.

 

Sama suunnitteilla Kangasalla

Omatoimiaukioloja sovitellaan kirjastoon myös Kangasalan puolelle. Vatialan lähikirjaston osittaiseen ”automatisointiin” varauduttiin jo yli kolme vuotta sitten, kun suunnitelmia vanhan veturikorjaamon muuttamisesta kirjastokäyttöön alettiin laatia.

25 tuntia viikossa ovensa auki pitävässä Vatialan kirjastossa aukioloja ollaan laajentamassa niin aamu- ja ilta kuin viikonloppuaikaankin.

Vatialan lähikirjastossa on jo ennestään lainausautomaatti ja kameravalvonta. Kirjastolle myönnettiin valtionavustusta 9000 euroa kulunvalvontajärjestelmään sekä lisäkameroihin.

Luopioisten kirjaston aineisto on jo pääosin varustettu viivakoodeja kehittyneemmillä RFID-tunnisteilla, ja käytössä on myös samaan tunnistukseen perustuva lainaus- ja palautusautomaatti valvontaportteineen. Niinpä omatoimipalveluiden tuomiselle Luopioisiin on jo hyvä pohja. Kirjastossa asioivat Irja Hyttilä ja Helena Hohti uskovat itsepalveluaikojen olevan ainakin aluksi enemmän nuoremman kuin varttuneemman polven juttu.

Luopioisten kirjaston aineisto on jo pääosin varustettu viivakoodeja kehittyneemmillä RFID-tunnisteilla, ja käytössä on myös samaan tunnistukseen perustuva lainaus- ja palautusautomaatti valvontaportteineen. Niinpä omatoimipalveluiden tuomiselle Luopioisiin on jo hyvä pohja. Kirjastossa asioivat Irja Hyttilä ja Helena Hohti uskovat itsepalveluaikojen olevan ainakin aluksi enemmän nuoremman kuin varttuneemman polven juttu.

Lapset ja nuoret odottavat huomioimista

Kirjastopalvelut ovat vielä aikuisille hyvin saatavilla, mutta lasten kohdalla tilanne on heikompi, todetaan aluehallintovirastojen tekemässä kirjastotoimen peruspalveluarvioinnissa.

Arvioinnin mukaan maaseudun lapsen matka kirjastoon on keskimäärin kahdeksan–yhdeksän kilometriä, kun taajamien lapsilla ja nuorilla matkaa kirjastoon on keskimäärin alle kaksi kilometriä. Maaseudulla kirjastoon menoon tarvitaan vanhemman apua, mutta taajamissa lyhyt välimatka ei toisaalta takaa turvallista asiointireittiä. Lapsilla ja nuorilla on rajalliset mahdollisuudet liikkua itse tai käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Omatoimikirjaston nähdään auttavan kuntalaista, jos palvelu tulee perinteisen aukioloajan lisäksi vailla ikä- tai muita käyttörajoituksia. Lapselle kirjastoon sisälle pääsy ei kuitenkaan ole hyvän palvelun tae, koska lapset tarvitsevat kirjastoasioinnissaan enemmän henkilökunnan apua kuin aikuiset. Peruspalveluarvioinnissa todetaan kirjastossa olevan lapselle tärkeintä houkutteleva ja runsas tarjonta sekä henkilökohtainen, mukava palvelu.

Aluehallintovirastojen mukaan lastenkirjoja lainataan suhteellisesti enemmän kuin aikuisten aineistoja, mutta niitä hankitaan tarvetta vähemmän. Arvioinnissa painotetaan, että aineiston hankintamäärien tulisi olla riittävän suuria: vain nopealla lapsen lukuinnostukseen vastaamisella ja halutun kirjan tarjoamisella voidaan vaikuttaa lukuhalun heräämiseen ja säilymiseen.

Aluehallintovirastojen kirjastotoimen peruspalveluarviointi tarkasteli tänä vuonna palvelujen saatavuutta erityisesti lasten ja nuorten kannalta.

Joka toinen vuosi tehtävällä peruspalvelujen arvioinnilla seurataan, valvotaan ja arvioidaan peruspalvelujen saatavuuden yhdenvertaista toteutumista maan eri osissa. Arvioinnin valtakunnalliset tulokset vuosilta 2013–15 valmistuivat huhtikuun puolivälissä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?