Aamukahvilla: Kunta ja yrittäjäyhdistykset ryhtyivät tarjoamaan yrittäjille aamupalaa ja tietopaketteja

Huomenta, hyvät yrittäjät

Tarja Aspholm-Saario (vasemmalla), elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen ja Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen nauttivat yhteisestä aamiaisesta.

Tarja Aspholm-Saario (vasemmalla), elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen ja Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen nauttivat yhteisestä aamiaisesta.

Pälkäneen kunnan pyrkimys kasvattaa yrittäjäystävällisyyttään on saanut uuden muodon, yrittäjien aamukahvin. Sen

Petri Tallila opasti pälkäneläisyrittäjiä laatimaan selkeän liiketoimintasuunnitelman.

Petri Tallila opasti pälkäneläisyrittäjiä laatimaan selkeän liiketoimintasuunnitelman.

tavoitteena on tiivistää yrittäjien yhteyttä sekä toisiinsa että kuntaan päin ja jakaa yrityksille hyödyllistä ajankohtaista tietoa.

Kunta ja Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjäyhdistykset järjestävät tilaisuudet yhteistyönä.

Aamukahville kokoonnutaan kerran kuukaudessa joko Pälkäneen tai Luopioisten päässä kuntaa. Samalla esittäytyy ennalta valittu kuukauden nostoyritys eli ansioitunut paikallinen yritys, jonka osaamisesta muutkin voivat ammentaa hyödyllistä tietoa.

– Muistelen, että tällaista toimintaa on yritetty käynnistää joskus aikaisemmin kauan sitten, mutta silloin se hiipui pois. Nyt olen iloinen, että teitä on paikalla näin paljon! Etukäteen vähän jännitti tämä ensimmäinen kerta, että mahtaako ketään tulla, Pälkäneen yrittäjien puheenjohtaja Satu Ukkonen tervehti Aapiskukkoon kokoontunutta joukkoa.

Ensimmäisen yrittäjien aamukahvin tieto-osuudessa Ely-keskuksen yritysasiantuntija Petri Tallila esitteli yritystukimahdollisuuksia.

Yritystuet voivat varsinkin aloittelevan yrittäjän silmissä vaikuttaa sokkelolta, johon on vaikea uskaltautua sisään. Mitä kaikkea tarjoaa Tekes, mitä Pirkan Helmi, mitä tarkoittaa Leader-tuki? Pitäisikö sittenkin marssia suoraan Ely-keskukseen selvittämään mahdollisuuksia?

Pälkäneläisille helpotusta suo tieto, että yksi osoite riittää alkuunpääsyyn. Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtasen vastaanotolle voi mennä keskustelemaan yrityksestä tai yritysideasta ja miettiä yhdessä, mitä seuraavaksi tehtäisiin.

– Olkaa rohkeasti yhteydessä! Kaikkea en tiedä, mutta tehtäväni on ottaa selvää, mitkä ovat kenellekin oikeita välineitä, kehotti Koivisto-Virtanen, joka osallistui yrittäjien aamukahviin kunnan edustajana.

Tuki ei lopu siihen, että laite tulee kuntoon

Mira 2Kuukauden nostoyritys on yritys, jolla on esiteltävänä paljon kiitosta saanut tuote tai toimintatapa. Ensimmäisenä Pälkäneen yritysten joukosta oli poimittu tietotekniikka-alan palveluja tarjoava kahden hengen yritys RM-Micro Solutions Ay.

R ja M eli Rauli ja Mira Andrejeff perustivat yrityksensä vuonna 2011. Rauli Andrejeff on työskennellyt tietotekniikka-alalla vuodesta 1997; vaimo vaihtoi samalle alalle, kun oma yritys tuli ajankohtaiseksi.

Pälkäneellä ei ollut ennestään olemassa vastaavaa tietotekniikkapalveluja

Rauli ja Mira Andrejeff palvelevat tasa-arvoisesti tietotekniikka-alan ammattilaisia ja vasta-alkajia.

Rauli ja Mira Andrejeff palvelevat tasa-arvoisesti tietotekniikka-alan ammattilaisia ja vasta-alkajia.

tarjoavaa yritystä, joten kysyntään saattoi melko varmasti luottaa. Andrejeffeille oli kuitenkin alusta asti selvää, että he eivät tyytyisi olemaan alan tusinayritys.

– Meidän tavoitteemme on olla helposti lähestyttäviä – meiltä voi tulla pyytämään apua matalan kynnyksen kautta, Mira Andrejeff selitti.

Hän kertoi, että yksi kannustin oman yrityksen perustamiseen on tarve tehdä työtä ”hyvällä omallatunnolla”, toisin sanoen auttaa asiakkaita niin kauan ja perusteellisesti kuin kullakin on tarvetta. Isossa liikkeessä palvelu on usein niin mekaanista ja kiireistä, että jää epävarmaksi, saiko asiakas kaiken tarvitsemansa.

 

Millainen asiakas, sellainen palvelu

RM-Micro, kuten paikallisesti sanotaan, hoitaa tietokoneiden huollot, korjaukset ja asennukset ja myy koneita ja tarvikkeita. Liikkeessä ei ole koneita hyllyillä, vaan ne tilataan tarpeiden mukaan. Toimintaperiaatteeseen kuuluu, että ensin mietitään, millainen laite olisi asiakkaalle sopivin, sitten tilataan kone. Sen jälkeen hoidetaan oheislaitteet, ohjelmistot, virustorjunnat ja kaikki muu tarpeellinen.

– Haluamme auttaa asiakkaitamme saamaan heti sen, mitä he hakevat.  Tietenkään emme voi kilpailla hinnoilla isojen liikkeiden kanssa. Siksi saatan joskus sanoa suoraan, että saat koneen halvemmalla tuolta, mene hakemaan se, niin minä hoidan loput, Mira Andrejeff kertoi.

Mutta RM-Microssa tuki ei lopu siihen, että laite saadaan kuntoon. Asiakassuhteet perustuvat ennen kaikkea pitkäaikaisuuteen. Kun liikkeessä tiedetään, millainen kone kenelläkin on ja millaisilla osilla sitä on mahdollisesti täydennetty, ongelmien jäljittäminen sujuu nopeasti.

– Varsinkin lasten koneisiin tulee henkilökohtainen suhde. Tiedän mikä osa kenellekin sopii, totesi Rauli Andrejeff.

Lapset ovat hänelle vähintään yhtä merkittäviä asiakkaita kuin aikuiset, ja hänelle on tärkeää, että lapset osaavat käyttää koneita oikein. Monissa kouluikäisten perheissä RM-Micron olemassaolo onkin suuri helpotus arkeen: kiikutetaan vain temppuileva kone ”Raulille” ja hetken kuluttua kaikki sujuu taas.

– Nuoret tarvitsevat tukea nimenomaan pelikoneiden kanssa, vaikka he ovat monesti taitavia tietotekniikan kanssa. Mutta pelimaailma on ihan oma juttunsa, Mira Andrejeff sanoi.

RM-Micro on esimerkillinen yritys myös siksi, että se on olemassa ”varsinkin pälkäneläisille”, kuten Mira Andrejeff totesi.

Yrityksen toiminta-alueena on koko Pirkanmaa, ja tarvittaessa kone haetaan huoltoon kaukaakin, jos asiakkaalla on vaikeuksia toimittaa se liikkeeseen itse. Mutta ennen kaikkea:

– Meille on tärkeää saada toimia Pälkäneellä ja olla elämässä mukana täällä. Emme ryhtyisi miettimäänkään siirtymistä muualle, Andrejeffit sanovat.

 

 

 

Suunnitelmallisuus auttaa rahavirtojen hallinnassa

Ely-keskuksen yritysasiantuntija Petri Tallila neuvoi investointiavustuksen hakemista harkitsevia yrityksiä varmistamaan ensin, että yrityksen perusasiat ovat kunnossa.

– Tärkein on tietysti kannattava liikeidea, johon sekä yrittäjä itse että muut uskovat. Ilman hyvää liike- tai kehittämisideaa on vaikea ruveta perustelemaan tuen tarvetta, hän muistutti.

Tallila painotti, että hyvä rahavirtojen hallinta on yrittäjän keskeinen työkalu.

– Suunnitelmallisuus on ratkaisevan tärkeää. Rahavirtalaskelma pitäisi aina olla olemassa ainakin vuodeksi eteenpäin, hän sanoi.

Pelkästään netissä vilisee liiketoimintasuunnitelmia ja laskentamalleja, mutta Petri Tallilan mukaan kaikkia ei kannata kokeilla.

– On hyvä etsiä selvä yksinkertainen rautalankamalli, jonka mukaan omassa yrityksessä toimitaan, hän neuvoi.

Jos epäröi, mistä tukea kannattaisi hakea tai miten sitä haetaan, elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen osaa auttaa. Perusasiat erilaisista tukea myöntävistä tahoista kannattaa selvittää itselleen heti aluksi.

– Esimerkiksi pieniä ja paikallisesti vaikuttavia tukia kannattaa hakea Pirkan Helmen kautta. Puhuttaessa isoista summista tai jos haluaa tarkasti varjella esimerkiksi liikeideaansa eikä päästää sitä kulkemaan liian monien käsien kautta, voi kääntyä suoraan Ely-keskuksen puoleen, Tallila opasti.

Hän muistutti myös, että laadusta kannattaa maksaa. Esimerkiksi konsulteista kannattaa valita vain alan parhaita asiantuntijoita, sillä hyvään asiantuntijuuteen käytetty raha maksaa itsensä takaisin.

 

Yritystukia myöntäviä tahoja

Innovaatiorahoituskeskus Tekes on Suomen valtion virasto, joka auttaa yrityksiä muuttamaan kehittämiskelpoisia ideoita liiketoiminnaksi. Rahoituksen lisäksi Tekes tarjoaa asiantuntijapalveluja.

Pirkan Helmi ry. on vuonna 1999 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys. Se toteuttaa paikallista Leader-kehittämisohjelmaa sekä osallistuu muiden maaseudun kehittämisohjelmien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se toimii Akaassa, Urjalassa, Pälkäneellä ja Valkeakoskella.

Pirkan Helmen kautta voi hakea maaseudulla toimivalle yritykselle perustamistukea tai investointitukea. Päätöksen tukien myöntämisestä tekee Ely-keskus.

Perustamistukea voi käyttää esimerkiksi asiantuntijapalveluihin ja muihin yhdistyksen perustamisessa välttämättömiin kustannuksiin. Sitä voidaan joissakin tapauksissa myöntää huomattava osuus lasketuista kuluista, mutta myöntämisperusteet ovat tiukat.

Investointitukea voi hakea jo toimivan yrityksen hankintoihin kuten koneisiin ja laitteisiin, rakennushankkeisiin tai esimerkiksi ohjelmistoihin, patentteihin ja valmistusoikeuksiin.

Ely-keskukselta voi hakea  suoraan kehittämisavustusta  muun  muassa yrityksen investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin, valmistelurahoitusta pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden valmisteluun.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?