– Vielä kutsuntapäivän aamuna ajattelin käydä armeijan ihan tavanomaisella tavalla. Vasta ihan viime tingassa tein päätöksen hakea Varusmiessoittokuntaan, muistelee pälkäneläinen kitaristi Aukusti Koivisto päätöstään pyrkiä suorittamaan hiukan erilaista armeijaa.
Nyt, kun palvelusta alkaa olla viisi kuukautta suoritettuna, nuorimies kiittelee itseään hyvästä valinnasta.
– Parempaa tapaa ei voisi keksiä. Soittokunnassa on niin kivaa kuin armeijassa voi olla.
Hattulan Parolannummella toimivaan Puolustusvoimien varusmiessoittokuntaan ei mennä noin vain. Tammikuussa alkavaan palvelukseen kelpuutettavat valitaan hakijoiden joukosta edellisvuoden keväällä pidettävien pääsykokeiden perusteella, ja seula on tiukka.
– Varsinkin yleisimpien soittimien osaajia hakee paljon. Kitaristeja pyrki 80, joista viisi valittiin, Koivisto kertoo.
Suuri hakijamäärä ja tiukat kriteerit takaavat, että soittokunnassa palvelee kulloisenkin ikäluokan soittajien kerma. Tänä vuonna riveissä ovat Pälkäneeltä myös Salmentakaa tulevat kaksoset Aksel ja Patrik Kiviniemi,joita Koivisto kehuu varsin koviksi soittajiksi. Aksel on pasunisti ja Patrik soittaa sekä lyömäsoittimia että pianoa.
Ei pelkkää torvisoittoa
Useimpien mielikuva sotilassoittajista lienee edelleen torvilla ja rummuilla marssimusiikkia tuuttaava joukko. Varusmiessoittokunta on pääasiassa jotain aivan muuta. Se on Kaartin soittokunnan ohella armeijan toinen edustussoittokunta, johon otetaan vuosittain satakunta erilaisten soittimien taitajaa sekä ääni- ja valotekniikan ja tiedottamisen osaajia. Soittokunnan keikkakalenterissa on vuosittain toistasataa erityyppistä esiintymistä perinteisistä marssisoitoista kansainvälisiin tattootapahtumiin ja jazzkeikoista itse tuotettuihin suuriin konserttikiertueisiin.
– Ensimmäiset pari kuukautta on peruskoulutuskautta, kuten kaikilla varusmiehillä. Sitten porukasta muodostetaan erilaisia kokoonpanoja eri tyyppisiä tilaisuuksia varten. Palvelusaika on joko yhdeksän kuukautta tai vuoden, jos jatkaa aliupseerikouluun, Koivisto valistaa.
Peruskokoonpanoja on kaikkiaan viisi, joita yhdistelemällä tai pienempiin osiin jakamalla saadaan aikaiseksi aina sopiva kombinaatio kulloisenkin tarpeen mukaan. Peruskokoonpanot ovat Konserttisoittokunta, Paraatisoittokunta, Viihdeorkesteri, Showband ja Jousiorkesteri. Omiksi peruskokooonpanoiksi voidaan laskea myös tekniikka- ja mediatiimit. Aukusti Koivisto kuuluu näistä kahteen: Viihdeorkesteriin ja Paraatisoittokunnan kivääriryhmään.
Kuviomarssia ja kitarasooloja
Viihdeorkesterissa hänelle lankeaa luonnollisesti kitaristin homma. Isossa bändissä on kaksi muutakin kitaristia sekä basisti, rumpali, perkussionisti, pari kosketinsoittajaa ja haitaristi. Lauluvastuuta kantaa useampi henkilö. Monilla keikoilla on mukana muutama puhallinsoittajakin.
– Meillä on laaja ohjelmisto, monipuolisempi kuin Showbändillä. Tilanteen mukaan valitaan sopivat kappaleet rokin ja valssien väliltä. Nyt on jo harjoiteltuna noin sata biisiä ja tavoite on, että pian kaikki osataan läpi ilman nuotteja, Koivisto hehkuttaa.
Kivääriryhmässä kitara vaihtuu rynnäkkökivääriin. Ei siihen tavalliseen, vaan kromattuun malliin.
– Kivääriryhmä on paraateissa marssiosastona ja tekee kuviomarssikeikkoja. Niihin harjoitellaan monenlaisia askelkuvioita ja temppuja kiväärin kanssa. Päivärytmi on usein se, että aamutoimien jälkeen ja iltapäivisin harjoitellaan kivääriryhmän kanssa ja keskipäivällä on soittotreenit.
Perinteinen sotaväki harjoittelee pahimman varalta, eikä toivo joutuvansa koskaan tositoimiin. Pahimman varalle treenaa Varusmiessoittokuntakin, sen sijaan keikoille se lähtee mielellään.
Osa keikoista on puolustusvoimien omia tapahtumia, mutta puhtaasti siviiliväestöllekin esiinnytään usein. Kokoonpanot järjestävät myös itse kiertueita milloin milläkin teemalla. Palvelusajasta johtuen esiintymiset tehdään pääosin maalis-syyskuussa.
Viihdeorkesterilla on jo takana keväällä soitetut Hyvää ja kaunista -suomirock- kiertue ja yhdessä Konserttisoittokunnan kanssa tehdyt Serenadi keväälle -konsertit. Lisää on tulossa kesällä.
– Kesäkuussa tehdään Satama soi -yhteislaulukiertue, joka starttaa 5. kesäkuuta Tampereelta. Paraatisoittokunnan isoin keikka on heinäkuussa Sveitsin Baseliin, jossa järjestetään Euroopan, ellei koko maailman, suurin sotilasmusiikkitapahtuma. Me ollaan siellä ainoana puhtaasti varusmiesryhmänä mukana ja sinne treenataan hieno kuviomarssiesitys. Heti perään on esiintymiset Hamina Tattoossa, Koivisto luettelee.
Kaikkiaan esiintymisiä kertyy Viihdeorkesterille nelisenkymmentä ja marssikeikat päälle.
Veri vetää lomillakin keikalle
Laaja ohjelmisto vaatii paljon treenaamista, joten iltavapaatkin tahtovat mennä soitellessa. Keikat lyhentävät välillä myös viikonloppulomia, mutta se ei Koivistoa harmita.
– Tämähän on nyt meidän työtä. Saan arvokasta kokemusta, kun pääsen soittamaan monenlaista musiikkia hyvien kavereiden kanssa. Samalla tulee luotua tärkeitä suhteita.
Toisin kuin yleensä armeija-aikana, Koivisto pystyy keskittymään rakkaimpaan harrastukseensa enemmän kuin siviilissä.
– Olen soittajana varmasti paremmassa vireessä kuin koskaan aiemmin, hän iloitsee.
Koivistolle musiikin parissa touhuamisesta on muodostumassa elämäntapa, joten lomatkin kuluvat suureksi osaksi keikkaillessa. Mies hallitsee myös tekniikkapuolen, joten hänet tapaa usein keikoilta valoja tai äänentoistoa hoitamasta.
– Varjokuvan keikoilla olen kulkenut jo pidempään. Useimmiten valo- tai yleismiehenä, mutta jonkun kerran myös soittajana. A. Aallon Rytmiorkesterissa on myös tullut tuurattua viime aikoina. Kun kuuntelin Aallon levyjä lapsena vanhempien levyhyllystä, en osannut arvata, että käyn joskus saman bändin kanssa keikoilla.
Joskus sattuu, että entisen pikkupojan idoleista tulee työkavereita.
