Ambulanssi halutaan taas siirtää Onkkaalaan

Toista tuhatta kyläläistä etenkin Luopioisten suunnalta puolusti allekirjoituksellaan hoitotason ambulanssin pitämistä Aitoossa, kun sairaanhoitopiiri suunnitteli tason laskua ja siirtoa Onkkaalaan syksyllä 2012. Muuallakin Pirkanmaan haja-asutusalueilla huolestuttiin turvallisuudesta, ja lopulta sairaanhoitopiirin valtuusto palautti ensihoidon palvelutason uudelleen valmisteltavaksi. Pälkäneellä päädyttiin silloin kompromissiin: ambulanssi pysyi paremmin varusteltuna hoitotason autona, mutta arkisin sen asemapaikaksi tuli Onkkaala. Virka-ajan ulkopuolella ambulanssi ajaa apuun Aitoosta käsin.

Nyt sairaanhoitopiiri on jälleen siirtämässä ambulanssia Onkkaalaan. Sijoituspaikasta päättää ensihoitokeskuksen toimialajohtaja.

– Ensihoidon vastuulääkäri Kaius Kaartinen on löytänyt vuosilta 2013–2015 sata sellaista tapausta, joissa ambulanssi olisi ehtinyt kahdeksassa minuutissa paikalle, jos auto olisi ollut Onkkaalassa, eikä Aitoossa. Mutta mikä on ollut kiireellisyysluokka, kun ambulanssi on hälytetty ja missä auto on silloin ollut? Eihän asemapaikalla ole mitään merkitystä, jos auto sattuu olemaan muualla ajossa, kun hälytys tulee, sairaanhoitopiirin hallituksen varajäsen Marjatta Stenius-Kaukonen sanoo.

Ambulanssin asemapaikkaselvityksessä vedetään Stenius-Kaukosen mielestä mutkat suoruksi.

– Siitä ei käy ilmi, onko kyse vain Pälkäneen ambulanssista vai kaikista tehtävistä. Eikä se, onko hälytettäessä tehty luokitus vai vasta tehtävän jälkeen kirjattu todellinen kiireellisyysluokka. Luokka usein muuttuu usein alemmas.

Jos ambulanssi siirretään Aitoosta Onkkaalaan, koko Lahdentien itäpuolinen haja-asutusalue jää Stenius-Kaukosen mielestä palokuntien vapaaehtoisten varaan.

– Sahalahdelta ambulanssi siirrettiin jo maaliskuussa Kangasalle.

Pälkänettä sairaanhoitopiirin valtuustossa edustavan Olavi Seppälän mielestä kuntalaiset asetetaan eriarvoiseen asemaan, jos laajat haja-asutusalueet jäävät ensivastetehtäviä hoitavien palokuntien varaan.

– Aitoon ja Rautajärven VPK:n lähdöt lisääntyvät. Lähtöajat ovat valtakunnallista huippua sopimuspalokuntien joukossa. Mutta väki vanhenee palokunnissakin ja nuoremmat ovat kiireisiä työelämässä. Koska tulee ensimmäinen sellainen tilanne, ettei olekaan lähtijöitä?

 

Selvitys puoltaa siirtoa

Ambulanssien sijoituspaikkoja suunnitellaan riskialueiden perusteella. Riskialueet määräytyvät sen perusteella, paljonko neliökilometrin alueella asuu ihmisiä.

Onkkaalassa on kaksi neliökilometrin ruutua, jotka nostavat sen kakkosluokan riskialueeksi. Tällaisille alueille ambulanssin pitäisi ehtiä kahdeksassa minuutissa.

Myös Luopioinen muodostaisi kakkosluokan ruudun, jos ruutu olisi piirretty keskustan päälle. Nyt ruudut sattuvat osin järveen ja metsiin.

Luopioisten vuoksi kuntaan tarvittaisiin oikeastaan kaksi ambulanssia. Sellaiseen harvaan asutulla alueella ei kuitenkaan ole varaa, ja siksi Luopioisten riskialue puoltaisi ambulanssin pitämistä puolivälissä Aitoossa.

Kaius Kaartisen selvityksen mukaan vuosina 2013–2015 kiireellisimmistä tehtävistä 180 eli 22,5 prosenttia suuntautui Onkkaalan keskustan riskialueelle. 77,5 prosenttia kiireisimmän avun tarvitsijoista oli muualla Pälkäneen alueella.

”Yksikön sijoittuminen ympärivuorokautisesti Onkkaalaan todennäköisesti parantaisi merkittävästi hätätilapotilaiden nopeaa, kahdeksan minuutin tavoittamista Pälkäneellä, mutta heikentäisi hieman 15 minuutin tavoittamista. Kokonaisvaikutus olisi ensihoidon palvelutasoa parantava. Lisäksi Onkkaalaan sijoittuminen palvelisi paremmin varautumista alueen epätodennäköisiin, mutta henkilövahingoiltaan merkittäviin riskitapahtumiin (suuronnettomuus 12-tiellä)”, Kaartinen perustelee ambulanssin asemapaikkaselvityksessään siirtoa Onkkaalaan.

 

Aitoossa hyvät tilat hoitajille ja autolle

Marjatta Stenius-Kaukonen sanoo saaneensa Pälkäneen ambulanssipalveluista vastaavalta Sydän-Hämeen ensihoidolta erilaiset tilastot kuin sairaanhoitopiiriltä. Yrityksen toimitusjohtaja Perttu Itkonen pitää Aitoota parhaana asemapaikkana: sijainti on keskeinen ja tilat toimivat sekä autolle että hoitajille.

– Aitoosta pääsee nopeasti neljään suuntaan: Onkkaalaan, Luopioisten itäosiin, Pohjois-Pälkäneelle ja tarvittaessa myös Hämeenlinnan puolelle.

Suuri osa ambulanssitehtävistä on erilaisia sisätautitapauksia, muun muassa iäkkäiden ihmisten sairauskohtauksia. Pälkäneen ikärakenne on sellainen, että vanhusväestä suuri osa asustaa sivukylissä ja Luopioisten suunnalla.

Tapaturmatkaan eivät jakaudu väkiluvun mukaisesti, sillä kesämökit ja Sappee tuovat seudulle paljon kävijöitä ympäri vuoden.

Kahden asemapaikan systeemiä Itkonen pitää epäonnistuneena kompromissina. Sen paremmin autolle kuin hoitajillekaan ei ole toimiluvan mukaisia tiloja Onkkaalan terveysasemalla. Auto seisoo pihassa ja hoitajat viettävät taukoa neuvotteluhuoneessa.

Ambulanssia Onkkaalaan siirrettäessä ajateltiin, että henkilökunta voisi vahvistaa terveysasemaa erityisosaamisellaan. Ambulanssiväki ei kuitenkaan voi ottaa kovin sitovia tehtäviä hoidettavakseen, sillä auton on päästävä puolessatoista minuutissa liikkeelle. Itkonen laskee, että vuosien aikana ambulanssiväki on hoitanut terveyskeskuksella neljä tehtävää.

– Kerran laitettiin tippa, pari kertaa otettiin sydänfilmi ja kerran pidettiin potilasta kiinni.

Mikäli sairaanhoitopiiri siirtää ambulanssin suunnitelmien mukaisesti Onkkaalaan, muutos tapahtunee vuodenvaihteessa, kun uusi palvelutaso tulee voimaan.

Kim Vainio ja Rene Lehtonen seurasivat Pälkäneen valtuuston kokousta neljä vuotta sitten, kun ambulanssin sijoituspaikasta väännettiin edelliskerran.

Kim Vainio ja Rene Lehtonen seurasivat Pälkäneen valtuuston kokousta neljä vuotta sitten, kun ambulanssin sijoituspaikasta väännettiin edelliskerran.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?