Sata vuotta Luopioisten hyväksi

Luopioisten, Aitoon, Kuhmalahden ja Pälkäneen osuuskassojen yhteismainos Kunnallistiedot-lehdessä 11.3.1939.

Luopioisten, Aitoon, Kuhmalahden ja Pälkäneen osuuskassojen yhteismainos Kunnallistiedot-lehdessä 11.3.1939.

Suomeen 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rantautuneen osuustoiminta-aatteen perusideana oli jäsenten taloudellisen aseman parantaminen sekä ammatillisen ja yleisen tiedollisen tason kohottaminen.

Lainaustoimintaa harjoittavia osuuskassoja alettiin perustaa Suomeen pian vuonna 1901 säädetyn osuustoimintalain voimaantulon jälkeen. Valtion maataloudelle suuntaaman tukipolitiikan vuoksi osuuskassaliike sai tukien välittäjänä jalansijan käytännössä jokaisessa kunnassa 1920-luvun loppuun mennessä.

 

Aluksi oli kaksi kassaa

Nyt satavuotista taivaltaan juhliva Luopioisten Osuuspankki sai alkunsa kahdesta pienestä kyläkassasta, joista vanhin, Aitoon Osuuskassa perustettiin vuonna 1915 ja toinen, Luopioisten Osuuskassa vuonna 1922.

Näiden kahden osuuskassan lähtökohdat ja toimintamahdollisuudet olivat hyvin erilaiset. Aitoon Osuuskassan perustivat vauraat talolliset pitäjän silloiseen keskukseen. Luopioisten Osuuskassa taasen syntyi entisten torppareiden ja työmiesten pankiksi, ja sen pääomien saantimahdollisuudet olivat alusta asti hyvin rajoitetut.

 

Kyläkassoista koko pitäjän rahalaitokseksi

Ennen oman toimitalon rakentamista Aitoon Osuuskassa toimi 1920-luvun puolivälissä mm. Vähä-Lemmettylän talon ruokasalissa. Talon emännällä oli aina kahvipannu kuumana asiakkaita varten. Kuva: Raine Raitio.

Ennen oman toimitalon rakentamista Aitoon Osuuskassa toimi 1920-luvun puolivälissä mm. Vähä-Lemmettylän talon ruokasalissa. Talon emännällä oli aina kahvipannu kuumana asiakkaita varten. Kuva: Raine Raitio.

Osuuskassat saivat vuonna 1920 luvan ottaa talletuksia muiltakin kuin jäseniltään, mikä avasi niille mahdollisuudet kehittyä vähitellen kaikkia väestöryhmiä palvelevaksi rahalaitokseksi. Murrosvaihe, jonka aikana kassat ottivat pankkilaitoksen roolin, kesti kuitenkin useita vuosikymmeniä.

Tätä ennen oli kuitenkin kohdattava monia ongelmia. 1920- ja 1930-luvun vaihteen lama ja sen seurauksena Aitoon seutua koetelleet konkurssit olivat vähällä kaataa Aitoon Osuuskassan.

Aitoon Osuuskassaa johtaneen Niilo Walleniuksen mukaan vuosi 1930 oli monin tavoin tukala. ”Viljasta ei tullut hyvää satoa ja juurikasvisato – varsinkin nauriit sinappikuoriaisten tuhon vuoksi – jäi vähäiseksi. Vielä lisäsi taloudellista pulaa raha-ajan kireys ja korkeat korot. Osuuskassamme piirissä toimivat tuotantolaitokset, nimittäin Aitoon Saha O/y, Maulan tiilitehdas, Osakeyhtiö Luopioinen, Vihavuoden saha, jotka ennen ovat lisänneet asioimistopiirissämme ihmisten hyvinvointia ja varallisuutta antamalla mahdollisuuksia uusien kotien rakentamiseen ja maataloudellisten rakennusten rakentamiseen ja muiden uudistusten toimittamiseen ovat kireän raha ajan uhrina lopettaneet toimintansa vararikon vuoksi.”

Seurauksena oli takausten vuoksi tapahtuneita tilojen pakkohuutokauppoja. Pankki pääsi vararikoista huolimatta uuteen nousuun.

Seuraava koettelemus osuuskassoille oli toisen maailmansodan aika. Sotien jälkeinen maaseudun jälleenrakennuksen rahoittaminen oli osuuskassahistorian seuraava suuri murros, joka toi tullessaan myös uusia asiakkaita.

Luopioisten Osuuskassan toimintaa ei kuitenkaan kyetty liian pieninä pysyneiden pääomien vuoksi jatkamaan, ja se liitettiin vuonna 1955 Aitoon Osuuskassaan. Uuden pankin nimeksi tuli Luopioisten Seudun Osuuskassa. Toimialueen kasvusta huolimatta toiminta oli aluksi hyvin pienimuotoista.

Maatalouden tehostuessa ja maaltamuuton alkaessa 1960-luvulla osuuskassat joutuivat siihenastisen historiansa suurimman murroksen eteen.

 

Kaikkien pankki

Vuonna 1970 voimaan tulleen osuuspankkilain myötä kaikki pankit alkoivat toimia samankaltaisen lainsäädännön alaisina. Osuuskassoista tuli osuuspankkeja ja niiden keskuspankista OKO:sta liikepankki. Luopioisten Seudun Osuuskassakin muuttui Luopioisten Osuuspankiksi 1971.

Samanaikaisesti lainsäädännöllisten muutosten kanssa osuuspankkien uudeksi painopisteeksi nousivat palkkatilit ja palkkojen maksun saaminen pankkien hoidettavaksi. Samalla myös maatalouteen suunnatun mainonnan ilmettä uudistettiin. Mainoksista katosi vanha maahengen korostus, ja tilalle tuli moderni raha- ja luottotaloudessa elävä maaseutu.

1960- ja 1970-luvun elinkeinorakennemuutoksen myötä asiakaskunta laajeni maatalouden ulkopuolelle palkansaajiin ja osuuspankit ryhtyivät rahoittamaan maatilatalouden ohella asuntotuotantoa ja pienteollisuutta.

 

Kriisi ei kaatanut Luopioisten pankkeja

Suomessa vallitsi 1980-luvun lopulle saakka laajamittainen rahoitusmarkkinoiden korkosäännöstely. Pankit rahoittivat luotonantonsa lähinnä yleisöltä keräämillään talletuksilla ja velkaantumalla keskuspankkiin.

1980-luvun kuluessa korkosäännöstelystä luovuttiin ja koroissa siirryttiin markkinakorkoihin.

Lainojen saannin helpottuessa ja korkosäännöstelyn vapauduttua alkoi ennennäkemätön markkinahumu, joka sai monet pankit valtaansa ja unohtamaan vakuudet.

Kulutusjuhlaa päättyi lamaan ja pankkimaailmaa koetelleeseen kriisiin, jonka seurauksena rahoitusmarkkinat jaettiin uudestaan.

Vauhtisokeus ei kuitenkaan tarttunut kaikkiin pankkeihin. Pankkimaailmaa järisyttäneistä mullistuksista huolimatta molemmat paikalliset pankit: Luopioisten Osuuspankki ja Luopioisten Säästöpankki säilyivät itsenäisinä ja jatkoivat toimintaansa entiseen tapaan.

 

Uusi raha, vanhat tavoitteet

Tietotekniikan kehittymisen myötä uusi vuosituhat on muuttanut useimpien asiakkaiden käytännön pankkiasiointia. Enin osa päivittäisestä pankkiasioinnista on siirtynyt pois konttoreista. Samalla se on merkinnyt myös sitä, että pankin asiakkuus ja palveluiden helppo saatavuus eivät ole enää sidottuja asuinpaikkaan, mikä on laajentanut pankkien asiakaskuntaa.

Viimeisin merkittävä pankkimaailmaa koskenut muutos on ollut Suomen liittyminen EU:hun vuonna 1995, mikä toi mukanaan myös rahaliiton. Suomi ja kymmenen muuta EU-maata muodostivat euroalueen vuonna 1999. Tämä merkitsi samalla myös yhteistä rahapolitiikkaa, josta päättää Euroopan Keskuspankki, EKP. Kansalliset rahat korvattiin euroilla vuoden 2002 alussa.

Vaikka pankin toimintaympäristö on hyvin erilainen kuin 1900-luvun alussa, jotkin perusasiat ovat säilyneet muutoksista huolimatta hyvin samankaltaisina. Osuuspankit ovat olleet jo reilun sadan vuoden ajan merkittävässä asemassa maaseudun kehittämisessä. Pankki on antanut usealle sukupolvelle mahdollisuuden yritteliäisyyteen ja oman kodin perustamiseen.

Luopioisten Osuuspankki on toiminut rakennuttajana ja asuntotuotannon rahoittajana omalla kotiseudullaan. Itsenäistynyt pienviljelijä on voinut saada luottoa tilansa kohentamiseen, rintamamiehet ja evakot ovat kyenneet aikanaan aloittamaan uuden elämän osuuskassan myöntämän luoton turvin, monet pienyrittäjät ovat voineet käynnistää toimintansa saamansa lainan turvin ja monet nuoret parit ovat saaneet katon päänsä päälle.

 

 

 

 

Satavuotisjuhla

OP Luopioisten 100-vuotisjuhla perjantaina 10.6. Aitoon Honkalassa

klo 18.15  Tervehdyssanat: hallituksen puheenjohtaja Jaana Jokinen ja hallituksen jäsen Tapio Körhämö

Juhlapuhe: Vahinkovakuutusliiketoiminnan johtaja Olli Lehtilä

Pankki tänä päivänä: toimitusjohtaja Sirpa Leppäkoski

Ansiomerkkien jako

klo 19.15  Kahvitarjoilu

klo 20–23  Elävää musiikkia: Johanna Pakonen

Maksuttomaan tilaisuuteen on kutsuttu pankin asiakkaat ja yhteistyökumppanit.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?