– Pankkialalla on käynyt myllerrys 1990-luvulta alkaen. Valtava määrä itsenäisiä pankkeja ja pankkiryhmiä on lakannut olemasta. Luopioisissa on aihetta juhlaan. Itsenäisessä, vakavaraisessa ja kannattavassa pankissa tehdään päätökset asiakkaiden hyväksi samalla tavalla kuin sadan vuoden ajan, hallituksen puheenjohtaja Jaana Jokinen toivotti väen tervetulleeksi Luopioisten Osuuspankin satavuotisjuhlaan.
Juhlan yhteydessä julkaistiin Raine Raition kirjoittama pankin satavuotishistoria. Se nivoo pankin vaiheet elinkeinoelämän ja yhteiskunnan muutoksiin.
– Pankki sai alkunsa Aitoossa, joten Honkala on oikea paikka juhlien pitämiseen, Jaana Jokinen sanoo.
Yhteistyössä on voimaa
Osuuspankin taustalla oleva osuustoiminta-aate on Englannista lähtöisin oleva kansainvälinen innovaatio. Suomeen sen toi Hannes Gebhard, joka tutustui osuuskuntiin Saksan matkallaan 1893–1894. Osuustoiminnan isä alkoi soveltaa osuuskunta-ajatusta suomalaisiin oloihin.
Osuustoiminnan avulla pyrittiin tukemaan pienviljelijöitä ja luomaan maahan itsenäinen maanviljelysväki. Osuuskuntia ei kuitenkaan haluttu rajoittaa pelkästään vähävaraisille, vaan mukaan haluttiin suomalaiset mahdollisimman laajasti.
– Vuonna 1902 perustettiin osuuskassojen keskuslainarahasto, joka loi edellytykset paikallisten osuuskassojen toiminnalle. Luopioisten ensimmäinen osuuskassa perustettiin pitäjän silloiseen keskukseen Aitooseen vuonna 1915, juhlassa puhunut Olli Lehtilä kertasi satavuotiaan pankin vaiheita.
Aitoon osuuskassan syntyaikoihin yhteiskunta oli vasta siirtymässä rahatalouteen. Talletuksia oli vaikea hankkia, sillä maaseudulla liikkui vielä vähän rahaa. Pienlainoja maanviljelijöille myöntänyt osuuskassa kehittyi kuitenkin nopeasti.
Osuuspankkien ja yhteiskunnan kehitys ovat nivoutuneet tiukasti yhteen. Köyhästä maasta tuli yksi maailman vauraimmista. Osuuspankkiryhmästä on kasvanut maan suurin, Euroopan vahvin ja maailman kahdeksanneksi vahvin pankki.
Oman alueensa kehittäjä
Sotien jälkeen Luopioisiin asettunut siirtoväki oli tottunut kotikonnuillaan asioimaan osuuskassoissa. Myös teollistuminen ja naisten lähtö työelämään toivat pankkiin uusia asiakkaita.
– 1960-luvulla avattiin sivukonttori Luopioisiin. Vuonna 1967 aloitti uusi palvelu, kiinteistönvälitys. Se sai heti hyvän vastaanoton, Olli Lehtilä listasi pankin virstanpylväitä.
Osuuskassan nimi muuttui osuuspankiksi 45 vuotta sitten. Maksuliikenne ja -palvelu helpottivat asioimista ja toivat talletuksia pankkiin. Maksuvalmius oli hyvä, ja pankki oli mukana rahoittamassa paikkakunnan isoja hankkeita.
– Luopioisten Osuuspankki on auttanut pienyrittäjät alkuun ja nuorille pareille katon pään päälle. Paikallispankilla on ollut merkittävä rooli alueen ja maaseudun kehittäjänä, Olli Lehtilä sanoo.
Paikallispankki selvisi menestyksekkäästi myös 1980-luvun nousukaudesta, rahamarkkinoiden vapautuksesta ja pankkikriisistä.
Digitaalisuus haastaa pankit
Luopioisissa oli aikanaan asukaslukuun nähden eniten pankkikonttoreita. Pankkialan muutos on supistanut konttoreiden määrän kahdeksasta kahteen.
Luopioisten Osuuspankki on palkittu kahdesti peräkkäin Pirkanmaan parhaasta asiakaspalvelusta. Tämä näkyy asiakastyytyväisyydessä. Merkittävä osa asiakkaista on toimialueen ulkopuolelta.
Jatkossa digitaalisuus pyyhkii reviirirajat lopullisesti. Olli Lehtilä pitää digitalisoitumista pankkialankin suurimpana murroksena.
– Digitaalisiin palveluihin tottuneet ihmiset haluavat hoitaa myös pankkiasiansa ajasta ja paikasta riippumatta. Kansainväliset toimijat ovat tarjoamassa palveluita, ja asiakkaat ovat loputtomien mahdollisuuksien äärellä.
Lehtilä uskoi, että paikallisuus on digiajallakin pankin valttikortti: se tuntee parhaiten paikalliset olosuhteet ja paikallisen asiakkaan tarpeet.
Lehtilä muistutti, että Osuuspankki on aina osannut uudistua toimintaympäristön muutosten mukaisesti. Digitaalisuuskaan ei ole uhka, vaan mahdollisuus, joka luo merkittäviä tuottoja ja hyvinvointia.
– Osuuspankki on digiajan edelläkävijä, sillä vuonna 1996 aloittanut verkkopankki oli ensimmäinen Euroopassa ja toinen maailmassa.
Nyt asiointi on siirtymässä tietokoneen ruudulta kännykän ruudulle. Mobiilipalveluita käytetään jo enemmän kuin perinteisiä verkkopalveluita.
Talouskasvu saa vauhtia
– Luopioisten Osuuspankki voi menestyä vain, jos luopioislaiset ihmiset ja yritykset voivat hyvin, Olli Lehtilä sanoo.
Hänen mukaansa osuuspankkiryhmä on kantanut kokoaan suurempaa taakkaa auttaessaan Suomen ylös pitkästä taantumasta.
– Olemme vauhdittaneet nousua muun muassa lyhennysvapailla.
Nyt ryhmä on huolestunut siitä, että tänä vuonna syntyy vähemmän lapsia kuin nälkävuosina 1868. Perheenlisä-kampanja tarjoaa vauvalle terveysvakuutuksen ja vanhemmille henkivakuutuksen maksutta vuodeksi sekä asuntolainojen lyhennysvapaan.
Olli Lehtilä sanoo, ettei rahamarkkinoiden poikkeuskaudesta ja ennätysalhaisesta korkotasosta olisi selvitty, jos suomalainen pankkisektori ei olisi kunnossa.
– Taloudessa epätavanomaisesta on tullut tavallista.
Suomi on ajautunut heikkoon seuraan, sillä se kilpailee Kreikan kanssa euroalueen heikoimman kasvajan tittelistä. Kasvunäkymätkään eivät ole kovin lupaavat.
– Pitkän ajan kasvuennuste on yhden prosentin luokkaa, Aiemmin sellaista kasvuvauhtia olisi pidetty kriisinä.
Lehtilä sanoi, että pieniä positiivisia viitteitä kurssin kääntymisestä on kuitenkin jo saatu.
Perhejuhlan tuntua
Vahinkovakuutuksesta sekä terveys- ja hyvinvointipalveluista vastaavana johtajana toimiva Olli Lehtilä on OP Ryhmän johtokunnan jäsen. Perjantaiaamuna hän oli Helsingissä uuden strategian julkistamistilaisuudessa kertomassa, että Pohjola Sairaaloiksi nimettäviä sairaaloita perustetaan joka maakuntaan. Illalla Lehtilä vaihtoi satavuotisjuhliaan viettäneen maalaispankin leppoisampaan tunnelmaan.
Lehtilä puhui lähes kotikonnuillaan, sillä hän on osa-aikamaanviljelijä Iltasmäestä, ja velikin asustaa Vuolijoella. Juhlapuhuja paljasti, että hänellä on myös sukulaisuussuhteita juhlakaluun: Luopioisten Osuuspankin pitkäaikainen toimitusjohtaja Esa Jokinen on hänen isänsä serkku.
– Heissä on paljon yhtäläisyyksiä. Molemmat ovat aikamoisia rämäpäitä. 81-vuotias isä lasketteli vielä toissa talvena innolla Sappeessa ja Esa painaa rinteessä todennäköisesti vielä ysikymppisenäkin.
Virkeän satavuotiaan iloiset synttärit huipensi Honkalan lavalle kiivennyt Johanna Pakonen. Olli Lehtilä puolestaan vinoili olevansa huonoin laulaja, joka on Kirkkarilavalle noussut.
– On hieno kokemus nousta samalle lavalle, jossa Topi Sorsakoski, Katri Helena, Kirka ja monet muut tähdet ovat esiintyneet.
Talkoissa pankin hyväksi
Juhlassa palkittiin kultaisella ansiomerkillä pitkä rivi ihmisiä, jotka ovat toimineet pankin hyväksi 25 vuotta. Hopeisen ansiomerkin sai 15-vuotisesta pankkityöstä.
Lähes 40 vuotta hallinnon eri tehtävissä toiminut Tapio Körhämö sanoo, että pankin satavuotinen taival herättää kunnioitusta edellisiä sukupolvia kohtaan.
– He ovat olleet kaukonäköisiä ja vieneet määrätietoisesti eteenpäin alueen pankkitoimintaa.
Körhämö muistelee itse saaneensa ensikosketuksensa pankin toimintaan 1960-luvulla, kun se aloitti meijeritilien jakelun tiloille.
– Se toi paljon asiakkaita Osuuspankkiin.
Körhämö osoitti kiitoksensa osaaville, pitkäaikaisille toimitusjohtajille ja toimihenkilöille sekä laajalle ja monipuoliselle hallintohenkilöstölle.
– Tästä on hyvä jatkaa toiselle vuosisadalle.
Pieni pankki tarjoaa ison palveluvalikoiman
– Kun ensi kertaa avasin Luopioisten pankin oven ja astuin tuulikaapista pankkisaliin, vastassa olivat hymyilevät kasvot. Pankkiin oli kiva tulla. Toivottavasti kaikki asiakkaat saavat kokea tällaisen lämpimän tunnelman, toimitusjohtaja Sirpa Leppäkoski kuvasi paikallispankin suurinta valttia.
Noin 65 miljoonan euron pankkiliiketoiminnalla mitaten pankki on pieni, mutta palveluvarastukseltaan se on iso.
– Pystymme tarjoamaan isojen pankkien tapaan täydelliset pankkipalvelut. Palvelemme asiakkaita rahoitus-, maksuliikenne-, varainhoito- ja lakiasioissa, toimitusjohtaja Sirpa Leppäkoski sanoo.
Pankki on koostaan huolimatta hyvin vakavarainen.
– Vakavaraisuusaste on lähes 60 prosenttia, kun lain vaatima minimi on kahdeksan prosenttia.
Hän muistutti, että pankin liiketoiminnastaan saama hyöty koituu omistaja-asiakkaiden ja paikkakunnan hyödyksi. Pankki on monin tavoin edistämässä paikkakunnan toimeliaisuutta.
Juhlassa palkitut
Kultainen ansiomerkki
Virpi Henttinen
Veikko Jokela
Esa Jokinen
Timo Koivuniemi
Pentti Lahtinen
Jussi Rantanen
Päivi Rantanen
Tarmo Tapola
Hopeinen ansiomerkki
Harri Arola
Outi Helminen-Järvinen
Jaana Jokinen
Heikki Jäppi
Anssi Koskenvesa
Pekka Likolahti
Matti Rulja
Sisko Salonen
Hannu Soukkio
