– Tänään jutellaan mukavia asioita ja jätetään synkistely sikseen, toteaa Kangasalan kunnanjohtaja Oskari Auvinen hieman ennen kuin kunnanvaltuutettujen bussiretki kunnan kehittämiskohteisiin alkaa.
Synkistelyn unohtamisella Auvinen viittaa muun muassa aluetutkija Timo Aron tutkimukseen, jonka mukaan kaupungistumisen megatrendi vähentää olennaisesti muuttoliikettä kaupunkiseudun pienempiin, maaseutumaisempiin kuntiin.
Tosin valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhiakin myöntää, että järven rannalla sijaitsevien ”idyllisten” omakotitalojen aika on auttamattomasti ohi.
– Omakotitalotonttien kysynnän varaan ei siis Kangasalankaan tulevaisuutta kannata laskea. Siksi panostamme entistä enemmän muun muassa pientaloalueiden rakentamiseen ja kehittämiseen, Kouhia toteaa.
Sokea koira ja Pikonlinnan menestystarina
Kutakuinkin puolet Kangasalan kunnanvaltuutetuista on mukana iltakoulussa, jossa kunnanjohtajan tietoiskujen siivittäminä matkataan kunnan uusille yritysalueille ja muihin ajankohtaisiin kohteisiin.
Reissu alkaa rennosti leppeän lämpimässä kesäillassa. Kunnanjohtajan kohde-esittelyjen lomassa rupatellaan muun muassa entisajasta, jolloin mustikat olivat ämpärinkokoisia ja lasten rikkimenneet vaatteet paikattiin kerskakuluttamisen sijaan. Joku kertoo tarinaa sokeasta koirastaan, joka entisestään herkistyneen hajuaistinsa ansiosta löysi sohvanraosta kuivuneen, minimaalisen kokoisen kinkunpalan.
Pikonlinnan kohdalla Auvinen toteaa Pikonlinnan hyvinvointikeskuksen olevan kunnan näkökulmasta todellinen menestystarina.
– Siellä on yli 200 työpaikkaa ja rakennuksen käyttöaste on yli 75 prosenttia. Kiinteistöillä on uutta rakennusoikeutta noin 25 000 kerrosneliömetriä, Auvinen iloitsee.
Vuonna 2012 alkanut Pikonlinnan uudisrakentaminen toteutetaan vaiheittain. Alueella on rakennettu ja tullaan yhä rakentamaan kerrostaloja ja huvilatyyppisiä pientaloja. Korttelialuetta rakennettaessa seudun omaleimaisuus vanhoine honkineen ja luonnon muovaaminen rantoineen tullaan säilyttämään.
– On alueella myynnissä omakotitalotonttejakin, eli ei kun vain ostamaan, Auvinen heittää.
Ihminen, huolehdi jätteistäsi
Ennen Tammervoiman hyötyvoimalaitoksella vierailua kuullaan Tampereen veden toiminta-alueeksi muuttuvanTarastenjärven alueen kehittämisestä. Bussin ikkunasta ihastellaan tulevaa teollisuusaluetta, jonka 160 hehtaarin kokonaispinta-alasta 67 hehtaaria kuuluu Kangasalan kunnalle.
Paraikaa ollaan siinä tilanteessa, että sopimus Tampereen kanssa alueen yhteisestä toteuttamisesta on hyväksytty kunnissa.
Vasta vihityn Tammervoiman jätteenkäsittely- ja hyötyvoimalaitoksella kunnanvaltuutetut pääsevät seuraamaan, kuinka kahmarit sekoittavat jätettä ja siirtävät sitä polttoarinalle johtavaan syöttösuppiloon. Moni ihastelee toimintaa silmät pikkulapsen pyöreinä, lähes meditatiivisessa tilassa. Kehitysjohtaja Mika Pekkinen kuvailee eläväisesti, kuinka jätteet kulkeutuvat syöttösuppilosta tuhatasteisen arinakattilan poltettaviksi. Yhden jätepussin matka voimalan läpi kestää tunnin. Arina polttaa noin 20 tonnia eli kolme neljä pakkaavan jäteauton kuormaa tunnissa.
– Arinakattilassa jäljelle jäävät palamattomat metallit, Pekkinen kertoo ja esittelee, käsipainoja, kelloja ja keilapalloja, joita ihmiset ovat sekajätteensä joukkoon viskoneet.
110 miljoonaa maksanut hyötyvoimalaitos polttaa Pirkanmaan ja Jyväskylän seuduilta kerättävän, yhteensä noin 600 000 asukkaan sekajätteen. Sekajätteen polttaminen korvaa fossiilisia polttoaineita – tuottamalla sähköä ja kaukolämpöä se keventää ilmastonkuormitusta noin 50 000 hiilidioksiditonnilla vuodessa.
Esittelykierroksen jälkeen hihkutaan, kuinka paljosta matkalta pois jääneet ovat jääneet paitsi.
– Siinä oli kyllä niin tietävä äijä ettei ole tosikaan. Opin ihan mielettömästi uusia asioita jätteenkäsittelystä, Anja Aarnio kehuu Pekkisen asiantuntemusta.
Ennen Lamminrahkan alueelle suuntaamista valtuutetut ehtivät vuorosuin kerrata oppimaansa. Muistutetaan toisia, ettei sekajätteeseen saa laittaa sinne kuulumattomia asoita, kuten lasia tai metallia, sillä jätetaksat ovat sitä matalammat, mitä paremmin ihmiset jätteensä kierrättävät. Lisäkuluja syntyy esimerkiksi siitä, kun alumiini sulaa arinakattilan pohjaan aiheuttaen lisätyötunteja laitoksen henkilökunnalle.
Vuosikymmenten etulyöntiasema kehityksessä
Bussin nokka kääntyy kohti Kangasalan länsirajalle kohoavaa Lamminrahkan asuinaluetta, joka linkittyy katujen kautta Rissoon, Ojalaan,Vatialaan ja Kangasalan asemaan. Alueen rakentaminen alkaa vuonna 2018. Lamminrahkan Kangasalan puolelle uusia asukkaita muuttaa noin 8 000.
– Lamminrahkasta tulee pikkukaupunkimainen, vireä asuin- ja työpaikka-alue noin kymmenen kilometrin etäisyydellä sekä Kangasalan että Tampereen keskustoista. Kangasalan kunta ja Tampereen kaupunki suunnittelevat yhdessä Ojala-Lamminrahkan aluetta. Ojalan alue rakentuu Lamminrahkan yläpuolelle ja se tarjoaa kodin noin 5 000 asukkaalle, Auvinen esittelee.
Hervanta –Rusko-Saarenmaantien seudun käsittävän Saarenmaan alueen kehittäminen takaa Auvisen mukaan Kangasalle seuraaviksi vuosikymmeniksi kehityksen etulyöntiaseman muihin kaupunkiseudun lähikuntiin verrattuna.
– Mittakaava jolla aluetta lähdetään kehittämään, on jotakin aivan muuta kuin mihin Kangasalla on aiemmin totuttu. Keskustelua alueen kehittämisen yhteistyöstä on käyty esimerkiksi Tredean, VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. On selvää, että laajan teollisuusalueen kehitys tulee nojaamaan juuri teknillisen yliopiston vetovoimaan, Auvinen kertoo.
Hoivaa ja huolenpitoa
Bussi kurvaa Ranta-Koiviston maisemiin, jossa sijaitseva Mikeva Oy:n hoitokoti avaa kuun lopulla ovensa. Ympärivuorokautista hoivaa tarjoavassa Hildan tuvassa on 32 paikkaa.
Mikeva Oy voitti, kun Kangasala aikoinaan kilpailutti tehostetun palveluasumisen toiminnot.
Kilpailutuksessa toiseksi tuli Attendo Oy ja kolmanneksi Esperi.
Ranta-Koivistosta suunnataan Kallion teollisuuslaueelle, jonka tonttien varaustilanteen Auvinen kertoo olevan sen verran hyvä, että pikkuhiljaa aletaan tarvita lisää myytävää.
Attendo Oy:n Suoramalle rakentuvassa palvelutalossa arkkitehti Juri Pelkonen suomii hetken aikaa suorin sanoin kunnanpäättäjiä. Hän kertoo toivovansa kunnan kaavoituspuolelle notkeutta, jotta kaavat sallisivat mahdollisimman monipuolisen rakentamisen.
– Nyt tuppaa ikävä kyllä olemaan niin, että hoivakohteisiin saadaan kunnan jämätontteja. Tällekin tontille rakentaminen on ollut monin tavoin todella haastavaa, Pelkonen sanoo.
Äänensävy muuttuu, kun mies ryhtyy kertomaan 53-paikkaisesta tehostetun palveluasumisen yksiköstä.
– Jokaisessa asunnossa on omat wc:t ja pesutilat. On tärkeää, että asukkaiden intimiteettiä ja omatoimisuutta tuetaan loppuun saakka. Ruoka asukkaille tulee palvelutalon omasta valmistuskeittiöstä. Sen vuoksi asukkaiden yksilölliset toiveet voidaan ottaa paremmin huomioon kuin tilanteessa, jossa ruoka tulisi kauempaa.
Iloinen retkue suuntasi matkan päätteeksi Kangasala-taloon, jossa kuultiin Raimo Kouhian kesätervehdys. 
