Poistoajan lyhennys heikensi tilinpäätöstä

Talousjohtaja Toni Lehto sanoi, ettei Pälkäneen taseessa ei niin monta miljoonaa ylijäämää, jos poistoaikoja olisi lyhennetty jo aiemmin.

Talousjohtaja Toni Lehto sanoi, ettei Pälkäneen taseessa ei niin monta miljoonaa ylijäämää, jos poistoaikoja olisi lyhennetty jo aiemmin.

Kasvaneet poistot heikensivät Pälkäneen viimevuotista tilinpäätöstä edellisvuosiin verrattuna. Kunta keräsi edellisvuoden tapaan reilun kahden miljoonan euron vuosikatteen, mutta poistojen määrä nousi reilusta miljoonasta yli kahteen miljoonaan, kun kunta lyhensi poistoaikoja. Sen vuoksi tilikauden tulos jäi reilut sata tuhatta euroa pakkaselle.

Tiukempi poistotahti olisi pitänyt ottaa käyttöön viimeistään vuodesta 2013 alkaen. Pälkäne on tehnyt tähän saakka poistot pidemmällä aikavälillä. Löysempään Luopioisten käytäntöön siirryttiin aikanaan kuntaliitoksen jälkeen.

Jarkko Pihkala piti uutta poistoaikataulua kiivaana: esimerkiksi vuosikymmeniä kestävien putkien arvo poistetaan 20 vuodessa.

Jarkko Pihkala piti uutta poistoaikataulua kiivaana: esimerkiksi vuosikymmeniä kestävien putkien arvo poistetaan 20 vuodessa.

– Kunta uusii parhaillaan 70 vuotta sitten tehtyjä himaniittiputkia kestävämmillä muoviputkilla. Ne poistetaan 20 vuodessa. Ei uusi aikamäärä ole sen oikeampi, mutta kuntien keskinäisen vertailun vuoksi on hyvä, että suurin piirtein joka puolella noudatetaan samaa poistoaikataulua, Jarkko Pihkala (kok) sanoi.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoi, että nyt kunta poistaa sen mitä pitää mahdollisia alijäämiä miettimättä.

Viimevuotinen tilinpäätös on ensimmäinen tiukemmalla poistotahdilla tehty. Talousjohtaja Toni Leino kertoi, että kunnanjohtaja Esko Arasalon aikaan tiukempaan poistotahtiin siirtymisen kanssa ei pidetty kiirettä, koska alijäämien vuoksi vastaan olisi voinut tulla kriisikuntaluokitus.

– Taseessa ei olisi näin monta miljoonaa ylijäämää, jos poistoaikoja olisi lyhennetty jo aiemmin.

 

Talous ja väkiluku kääntyivät kasvuun

Pälkäneen lainakanta keveni viime vuonna 5,9 miljoonasta 5,1 miljoonaan. Liikuntahallihankkeen vuoksi velkaa joudutaan ensi vuonna ottamaan reilusti lisää.

Väkiluku laski viidettä vuotta peräkkäin. Pälkäneen asukasluku käväisi vuonna 2009 reilussa seitsemässä tuhannessa. Viime vuonna luku laski alle 6700:n.

Alkuvuoden aikana sekä talous että asukasluku näyttävät kääntyneen kasvuun. Jos loppuvuosi jatkuu neljän ensimmäisen kuukauden tahtiin, toimintatuottoja kertyy 0,4 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän ja verotuloja 0,5 miljoonaa euroa budjetoitua sekä viime vuotta enemmän.

Valtionosuuksia on kertymässä hieman budjetoitua vähemmän, mutta 0,7 miljoonaa euroa viimevuotista enemmän. Talouden kannalta olennaista on se, että menot ovat pysyneet kurissa. Toimintakulut eivät ole kasvaneet yhtä nopeasti kuin budjetissa varauduttiin. Tästä voidaan kiittää etenkin keskussairaalalaskua, joka on pysynyt kurissa jo neljän vuoden ajan.

Kyse ei ole sairaalan säästöistä, vaan pälkäneläisten terveydestä. Kunta on käyttänyt erikoissairaanhoitoa selvästi tilaustaan vähemmän. Pienellä kunnalla vuosittaiset heilahtelut voivat kuitenkin olla suuria, ja siksi kirstunvartijat eivät voi luottaa siihen, että muutos olisi pysyvä. Parinkymmenen tuhannen asukkaan väestöpohjalla yksittäiset sairaudet tai onnettomuudet eivät enää heiluta kuntataloutta.

Rainer Zeitlin löysi tilinpäätöksestä paljon myönteistä.

Rainer Zeitlin löysi tilinpäätöksestä paljon myönteistä.

Kokoomuksen valtuustoryhmää johtava Rainer Zeitlin löysi tilinpäätöksestä paljon myönteistä: kuntaliitosselvitysten jälkeen oman elinvoiman kehittämiseen keskittyvä kunta rakentaa muun muassa liikuntahallin ja valokuituverkon.

Jukka Kittilä (kesk) oli huolissaan siitä, että menot kasvavat tuloja nopeammin, eikä talous ole kestävällä pohjalla. Hän kiitteli puutarhurin palkkaamisesta toiseksi kesäksi.

– Siisteys ei maksa paljon, mutta vaikuttaa kuntakuvaan valtavasti.

Jarkko Pihkala toivoi, että tulevalla valtuustokaudella kiinnitettäisiin huomiota tarkastuslautakunnan kokoonpanoon. Nyt tarkastuslautakunnan seitsemästä jäsenestä kolme oli esteellisiä tarkastamaan Pälkäneen asuntotuotannon toimintaa. Lisäksi jäsenistä kaksi kuuluu tekniseen lautakuntaan ja yksi Pälkäneen aluelämpö Oy:n hallitukseen ja oli siksi esteellisiä.

Eero Laesterä sanoi, että valinnat pitää tehdä entistä tarkemmin kolmen vuoden kuluttua, kun maakuntauudistuksen jälkeen kunnan tehtävät rajoittuvat lähinnä sivistystoimen ja tekniikan asioihin.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?