Onkkaalan VPK:n palokuntanuoret ovat taitavia paloletkujen käyttäjiä.
Sen totesi palokunnanjuhlien juontaja Aimo Kokkola seuratessaan nuoriso-osaston näytöstä, jossa letkut vedettiin ulos
paloautosta, tehtiin tarvittavat liitokset ja saatiin hetkessä sammutusvesi suihkuamaan.
– Nuoret ovat selvästi tässä työssä nopeampia kuin veteraaniosastolaiset, Kokkola vitsaili viitaten aikaisempien kesien veteraaninäytöksiin.
Tosin veteraaniosasto on aina näytöksissä käyttänyt vuosisadan vanhempaa kalustoa kuin nuoret. Tällä kertaa he jättivät letkujen yhdistelemisen lapsille ja toivat sen sijaan yleisön eteen riemastuttavan huuliharppu- ja lyömäsoitinorkesterinsa, joka esiintyi Eero-Pekka Lindforsin johdolla.
Muutenkin kaikki oli kohdallaan Vilpolan mäntyjen alla, kun Onkkaalan 133-vuotias VPK vietti vuosijuhlaansa, niin kuin se on tehnyt viimeiset 128 vuotta heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina.
Marssin jälkeen oli lipunnoston ja Lippulaulun, eri osastojen taidonnäytteiden, Aimo Kokkolan juontojen, arpajaisten sekä kahvin ja sillivoileipien vuoro, ja kokonaisuutta säesti Tampereen VPK:n puhallinorkesteri tutusti Matti Prepulan johdolla.
C-ajokortilliset ovat kysyttyjä
On ehdottoman tärkeää, että palokuntanuorilla säilyy vankka ote tehtäviinsä, sillä heistä kasvaa nopeasti seuraava
hälytysosaston sukupolvi.
Onkkaalan VPK:n hallituksen puheenjohtaja Markku Ruokonen totesi puheessaan, että uusi aika asettaa jatkuvasti uusia haasteita palokuntalaisille. Uusia motivointitekijöitä on löydettävä jatkuvasti, jotta harrastajien mielenkiinto säilyy, ja motivaatiota täytyy riittää myös omien taitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.
Ruokonen muistutti, että nykyään ei esimerkiksi ole itsestään selvää, että nuorista hälytysosastolaisista löytyy tarpeeksi monta C-ajokortin haltijaa. Kuorma-auton ajo-oikeus on pakko olla niin monella, että paloautoille riittää joka tilanteessa kuljettajia. Myös savusukelluskelpoisuuden vaatimuksia aiotaan entisestään kiristää.
– Haasteita on monella saralla mutta voinen sanoa, että meillä menee hyvin. Sopimuksen mukaiset velvoitteet on pystytty täyttämään, Ruokonen tiivisti kuluneen vuoden.
Ei pelkkää sammuttamista
Markku Ruokonen kertoi, että uuden maaliskuussa päivitetyn palokuntasopimuksen mukaan minimilähtövahvuus on 1 + 3, mikä tarkoittaa yksikönjohtajaa ja kolmea sammutusmiestä liikkeelle 5 minuutissa. 10 minuutin kuluttua yhden sammutusmiehen on lähdettävä vahvistukseksi tukiyksiköllä, mikä tarkoittaa esimerkiksi säiliöautoa.
Onkkaalan VPK:ssa keskimääräinen vahvuus on kuitenkin 7 henkeä yhtä lähtöä kohti, joten äärirajoilla ei tarvitse pinnistellä.
Palokunnalla on ollut viime vuosijuhlan jälkeen 145 erilaista tehtävää. Niistä ylivoimaisesti suurin yksittäinen ryhmä on ensivastetehtävät, joita on kirjattu 49 kappaletta, kun vastaavasti rakennuspaloja on ollut seitsemän ja maastopaloja kaksi. Palokuntaa tarvitaan siis usein ja hyvin monenlaisiin asioihin.
Joskus voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa ei voi jäädä odottamaan ammattitaitoisia auttajia. Niinpä hälytysosaston juhlaesityksessä opetettiin Anne-nuken avulla paineluelvytystä ja defibrillaattorin käyttöä, joita yleisö sai tulla myös paikan päälle harjoittelemaan.
Arttonmalja jaettiin 40. kerran
Vuoden palokuntalaiseksi valittiin tänä vuonna hälytysosaston nuorimpiin jäseniin kuuluva Santeri Susi. Vuoden palokuntalainen on vuodesta 1975 asti palkittu Arttonmaljalla, pienoismallilla hopeamaljasta, jonka Pekka ja Anja Artto lahjoittivat palokunnalle kiitokseksi huvilansa sammutustöistä. Santeri Sudesta tuli 40. Arttonmaljan saaja.
VPK:n vaakunalla varustetun plakettikilven, joka myönnetään palokuntalaiselle erityisen painavista syistä tai ansioista, sai Matti Norokorpi, joka on muun muassa toiminut hälytysosastossa lähes 46 vuotta. Tänä vuonna jaossa oli plakettikilpi numero 13.
Lisäksi neljälle ansioituneelle palokuntalaiselle jaettiin mitalit. VPK:n hallituksen puheenjohtaja Markku Ruokonen sai Suomen Sopimuspalokuntien liiton myöntämän pronssisen ansiomitalin. Jari Nurkkalalle puolestaan jaettiin Hämeen Pelastusliiton myöntämä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön 1. luokan ansiomitali. Saman järjestön ansiomitalit saivat Sami Rajala ja Mika Veijalainen.
Jussi Strengellin muistorahastosta jaettavan stipendin aktiiviselle ja palokuntahenkiselle nuorelle sai Joona Grönlund.
