Elokuussa on eletty olympiatunnelmissa. Täytyy todeta, ettei ikääntynyt mummo ole enää pysynyt mukana. Niin isot nämä nykykisat.
Lasse Virenin ajoista on lajivalikoima kasvanut. Osallistujamaita oli Montrealissa 92, nyt parisataa.
Sukupuolten tasa-arvokin lienee edennyt aimo askelin? Eikös nyt nähty naisten kilpailevan painissa, nyrkkeilyssä, ammunnassa ja muussa sellaisessa? Pitikö paikkansa huomio, että avajaiskulkueessa oli Lähi-idänkin maiden riveissä melkoisesti naisväkeä?
Pitkän elämän aikana on mummokin aina yrittänyt puolustaa naisten oikeuksia. Ehkä henkilökohtainen vaikutus on ollut vähäinen, mutta yleisesti ottaen ovat asiat vuosikymmenten mittaan parantuneet.
Suomessa on jo normaalia, että tyttölapsi voi olla presidentti tai pääministeri. Myös Britanniassa ja Saksassa on jo nähty naisia valtaa käyttämässä. Nyt saamme jännittää, kuinka tuolla Yhdysvalloissa käy.
Eikös Venäjällä ollut parikin keisarinnaa 1700-luvulla? Nyt ei siellä ole erityisemmin naisvaltaa näkynyt. Vaan kenties joku nokkela tyttölapsi on vuorossa pomoksi sitten, kun nykyinen presidentti on täysinpalvellut. Vaan Kiinan suhteen veikkaisi, ettei siellä ihan pian ole naishallitsijaa.
Naisasianaisena mummo voi olla iloinen siitä, että Suomessa ollaan melko tasa-arvoisia nykyään. Täytyypä kouluttaa jälkipolvet siihen ajatukseen, että tyttökin voi pyrkiä huipulle.
Olisi mahtavaa, jos esimerkiksi naispuolinen lastenlapsi presidentin roolissa kutsuisi isoäitinsä Linnan juhliin. No tuskin tässä niin kauan pysyy hengissä, että tuollainen ihme voisi tapahtua. Eiväthän nuo tyttöset ole vielä olleet ehdokkaina edes kunnallisvaaleissa.
Luopioisissa on nähty rohkaisevia esimerkkejä naisten menestymisestä. Paikalliset pankinjohtajat ovat tyttölapsia. Papin ja lukkarinkin toimessa on meillä hameniekkoja nähty. Ja rehtorin hommissa ovat naiset täkäläisissä kouluissa loistaneet vuosikymmenten ajan.
Ennen kodeissa usein joku käytti valtaa muiden yli. Talon isäntä kenties. Mutta asia saattoi kääntyä päälaelleen, kun valtiaalle tuli vanhuus ja huonokuntoisuus. Silloin alistettu vaimo tai tytär ehkä antoi miehen maistaa omaa lääkettään. Anopin komentama miniä saattoi myös kokea vahingoniloa siitä, kun pääsi itse määräämään. Syytinkimummo oppi, millaista on menettää valta ja voima. Tosin silloin vielä toteltiin Katekismuksen käskyä: ”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.”
Mummolla on monta vanhempaa sisarusta, osa heistä jo edesmenneitä. Vuosikymmenten mittaan on saanut kokea, miten nuorempaa komennetaan tai lievemmillään ohjeistetaan. Näin tapahtui vielä, kun oli jo aviomies varsinaisena komentajana ja lapset kirkuen vaatimassa omia oikeuksiaan.
Muuten niistä Rion olympialaisista vielä yksi juttu, joka ilahdutti mieltä ja tyydytti vanhankin ihmisen kauneudenkaipuuta. Hevosten balettitanssi. Upeaa katsottavaa.
Olisi kyllä kiinnostavaa päästä seuraamaan, miten sen varsan koulutus alusta asti etenee ja montako vuotta kuluu, ennen kuin se sorja ratsu oppii sirot nilkanojennuksensa musiikin tahdissa tekemään.
Mymmeli
