Helsinki sai kaupunkioikeudet 1550, kuten laajalti tiedetään. Kaupunki sijoitettiin Vantaanjoen suulle lähinnä sen länsipuolelle.
Kustaa Vaasa määräsi Rauman, Porvoon, Tammisaaren ja Ulvilan eli Porin seudun porvareita muuttamaan lähes autiolle alueelle.
Koskelan ja Kumpulan kohdalla oli muutama maatalo. Niistä uudet asukkaat saivat hankkia itselleen lähiruokaa, joka tietenkin oli myös luomua. Salpietaria ei ollut tuolloin vielä keksitty lannoitteeksi.
Heti alkuun Helsinki sai myös koulun, raastuvan ja sairastuvan.
Elämä oli aikamoista kituuttamista, vaikka asukkaat saivat viljeltävikseen siirtolapuutarhoja ja onkiakseen kaloja.
Vuodesta 1569 Helsinkiä voitiin kuvata merikaupungiksi, sillä siihen liitettiin Mustikkamaa, Korkeasaari ja Sompasaari. Ennen Kalasatamaksi muuttumistaan Sompasaari oli Elannon lasten kesäleikkipaikka ja viimeksi Suomen suurin konttisatama.
Kulosaari jäi ruotsinkielisten porvareiden asuma-alueeksi, jonka yhteishengen sittemmin silta ja raitiovaunu pilasivat.
Helsinkiläiset olivat maltillista väkeä. Vasta 1569 he ottivat haltuunsa niin sanotun Vironniemen eli Mannerheimin ja Runebergin patsaan etelän puolisen alueen.
Töölön kylä nielaistiin 1643, mutta Munkkiniemi, Haaga, Pasila ja kaikki muut kaupunginosat saivat kehittyä omassa rauhassaan melkein sata vuotta. Helsingin maalaiskunta ja Suomenlinna kehittyivät omaa tahtiaan ja vielä Oolannin sodan aikana Suomenlinnan asukasluku oli suurempi kuin Helsingin.
Vihdoin kuitenkin Helsinki heräsi. Se alkoi ahmia kitaansa lähialueitaan. Santahaminan suhteen kävi niin, että se olisi liitetty jo 1924, mutta kun maalaiskunnan pappien suurista palkoista ei päästy yksimielisyyteen, liitos toteutui vasta viime sotien jälkeen, jolloin Molokin kita vasta aukeni. Suuri alueliitos onnistuttiin tosin torpedoimaan Espoossa ja siksi se on tänään suurempi kuin Vantaa.
Vielä Vuosaarenkin (15 neliökilometriä) kaappaaminen vuonna 1966 onnistui, eikä palovammojensa takia pääkaupunkioikeutensa menettänyt Turkukaan kiukutellut, kunnes…
…kaupungin hallituksen puheenjohtaja Jan Vapaavuori teki vuonna 2006 aloitteen, jonka mukaan Helsinkiin liitettäisiin kymmenen prosenttia Sipoon maa-alasta ja viisi prosenttia väestöstä. Vantaalta tukittaisiin samalla käytävä Suomenlahdelle.
Vapaavuori sai täyden kannatuksen, eikä edes sipoolainen Hjallis Harkimo pystynyt estämään kaupan toteutumista. Päätös vahvistettiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuoden 2009 alusta.
Helsinki lupasi uusille asukkailleen 30 neliökilometrin alueella yhtä hyvää ja kahta kaunista. Alueelle piti rakentaa palvelut ja asunnot 50 000 uudelle asukkaalle ja myöhemmin metro.
Ainoastaan pääministeri Juha Sipilän tiedetään tämän nykyisen pätkätyönsä takia asuvan niillä kulmilla niinä öinä jolloin Kesärannassa ei tarvitse kitua ja rakentaa kikyä.
