Kangasalan Harjunsaloon valmistunut 53-paikkainen palvelutalo alkaa olla valmis. Rakennus luovutetaan parin viikon päästä ja asukkaat pääsevät muuttamaan 3. lokakuuta alkaen.
Pälkäneen Lastenlinnan alueelle nousee 39-paikkainen palvelutalo samalla konseptilla. Palvelut tarjoaa Attendo, joka toimii vuokralaisena Hemsön omistamassa kiinteistössä. Rakentajana toimii Rakennusliike Tikirak ja rakennuttamisen hoitaa Suomen Aluerakennuttaja.
Harjunsalon ja Lastenlinnan palvelutalot ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten yksityiset toimijat vastaavat palveluntarpeeseen. Attendon kaltaiset palveluntuottajat ja Suomen Aluerakennuttajan kaltaiset rakennuttajat seuraavat kaiken aikaa, missä olisi kysyntää hoivakodeille.
– Vanhat tilat saattavat olla huonokuntoisia ja jonossa paljon asiakkaita, Attendon kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terho kuvaa lähtötilannetta.
Kun kuntaan päätetään rakentaa uusi yksikkö, asiat etenevät nopeasti. Taustalla on kuitenkin tehty jo paljon valmistelutyötä. Eivätkä kaikki pitkäänkään valmistellut hankkeet koskaan toteudu.
– Hankeaihioita on kaiken aikaa vireillä, mutta paljon tulee hutejakin. Osapuolia on paljon, ja kaikkien palikoiden pitää sattua kohdalleen, että hanke lähtee liikkeelle, Suomen Aluerakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Tino Nurmi sanoo.
Hemsö osti kiinteistöt
Hoivayritys haluaa keskittyä palveluiden tuottamiseen. Sitä helpottaa taloudellinen tilanne. Rakennusurakoista käydään kovaa kilpaa ja kiinteistöille on helppo löytää omistaja, sillä matala korkotaso ja osakemarkkinoiden epävarmuus ovat saaneet rahan hakeutumaan kiinteistömarkkinoille.
– Ei kohteista nyt suoranaista huutokauppaa käydä, mutta kilpailu on kovaa. Se on alentanut tuotto-odotuksia ja vuokria, Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen Hemsöltä sanoo.
Ruotsalaisyritys osti viime viikolla Lastenlinnaan valmistuvan palvelutalon. Se omistaa myös Harjusalon palvelutalon.
Hemsön suurin osakas on ruotsalainen eläkerahasto. Se on yhteiskuntakiinteistöjen omistajana markkinajohtaja Ruotsissa ja kakkonen Suomessa.
– Olemme toimineet Suomessa vuodesta 2013 alkaen. Ostamme kiinteistöjä pidettäväksi, emme myytäväksi, Jarkko Leinonen sanoo.
SARA laittoi liikkeelle
Monet kunnalliset palvelut siirtyvät vuokratiloihin. Vastuu investoinneista ja kiinteistöjen huolenpidosta annetaan mielellään sen alan ammattilaisille.
Yksityiset hoivapalveluyritykset ovat luoneet tehokkaan toimintakonseptin, joka alkaa jo rakennusvaiheesta. Rakennuttaja tekee tiivistä yhteistyötä eri alojen kumppaneiden kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi rahoittajat, investoijat, suunnittelijat, konsultit, rakentajat ja palveluntuottajat. Hankkeet etenevät ripeästi, kun kaikki palaset loksahtelevat paikalleen.
– Jos kyse on valtion rahoittamasta Ara-hankkeesta, sillä on omat protokollansa ja rahoitusmallinsa. Omistajaksi etsitään Ara-kelpoiset yhtiöt. Pitkä ja perusteellinen prosessi alkaa siitä, että haetaan kunnasta tontti. Pälkäneellä ja Kangasalla päästiin etenemään toista linjaa, Tuomas Terho sanoo.
Hankkeet laittoi liikkeelle Suomen Aluerakennuttaja, SARA. Se tarjosi palveluntuottaja Attendolle ja kiinteistönomistaja Hemsölle valmista pakettia.
– Yhteistyökumppani tuntee meidät ja tapamme toimia sekä kuntien tarpeet. Myös rakentajat, konsultit ja investorit ovat olleet alalla pitkään, joten heidän kanssaan päästään joustavasti liikkeelle, Attendon kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terho sanoo.
Passeli kokoluokka
Hoivarakentajat hankkivat jo etukäteen palvelutaloille sopivia tontteja. Pälkäneeltä järjestyi kunnan rivitalotontti ja liikkeelle päästiin poikkeusluvan turvin.
Hoivarakentamiseen erikoistuneet yritykset ovat vallanneet alalla nopeasti jalansijaa. Rakentajat eivät ole perinteisiä jättejä, vaan keskikokoisia yrityksiä.
– Ne ovat konseptoineet tehokkaan mallin, jolla saadaan asianmukaiset tilat ja hinnat pysyvät kurissa, Attendon kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terho kertoo.
Kangasalan ja Pälkäneen hankkeet toteuttava Rakennusliike Tikirak Oy ei ole erityisesti keskittymässä palvelutaloihin.
– Hoivakohteet ovat meidän kokoiselle yritykselle passeleja. Nämä kaksi ovat tärpänneet, mutta olemme me tarjonneet useampaakin, toimitusjohtaja Jouni Walden sanoo.
Hoivarakentamiseen vihkiytyneet yritykset pystyvät tarjoamaan koko paketin rahoittajasta ja palveluntuottajasta alkaen. Tikirak sen sijaan lähtee mukaan vasta siinä vaiheessa, kun haetaan toteuttajaa.
– Meillä on parhaat kokemukset paikallisista rakentajista. Palvelutalot ovat niille isoja ja merkittäviä hankkeita. Usein paikallisella rakennusliikkeellä saattaa olla hankkeelle soveltuva tonttikin valmiina, Suomen Aluerakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Tino Nurmi sanoo.
Aivan pienten yritysten rahkeet eivät kuitenkaan riitä palvelutalohankkeisiin.
– Yrityksellä pitää olla riittävästi kokemusta ja riittävän vahva organisaatio, jotta niistä löytyy hanke- ja työnjohto-osaamista, Nurmi sanoo.
Vaikka urakat menisivät valtakunnallisille toimijoille, ne poikivat usein töitä paikkakunnalle.
– Paikallisten työntekijöiden tai aliurakoitsijoiden käyttäminen säästää päivärahoilta ja kilometrikorvauksilta.
Tiukat vaatimukset
Vuosi sitten Tikirakin toimitusjohtajana aloittanut Jouni Walden sanoo, että paikallisia ammattilaisia käyttävän rakennusliikkeen hyvä maine poikii palvelutalohankkeiden tarjouspyyntöjä. Kun yritys on osoittanut, että laatu ja aikataulut pitävät, hinta ratkaisee. Toisen palvelutalohankkeen rakentaminen on entistä helpompaa, kun konseptit ovat tiedossa.
Monesti hankkeet lähtevät liikkeelle jo ennen kuin tiedetään, kuka tulee toimimaan kiinteistössä ja kuka tarjoamaan palvelut. Pälkäneen ja Kangasalan palvelutalohankkeet laittoi liikkeelle Suomen Aluerakennuttaja. Vaikka kiinteistöt siirtyvät rakennusaikana Hemsölle, rakennuttaja hoitaa hankkeen loppuun ja pysyy mukana myös takuuajan, jolloin rakentaja korjaa mahdollisia puutteita.
Tikirak kantaa kokonaisvastuun Pälkäneen ja Kangasalan palvelutalojen rakentamisesta. KVR-urakassa suunnitteluvastuukin kuuluu urakoitsijalle.
– Hankkeet ovat rakennuttajalle helppoja ja mukavia, kun suunnittelija on tuttu. Silloin hän tietää jo valmiiksi muun muassa laatutason ja millaisiin asioihin hoivarakentamisessa pitää panostaa. Muun muassa materiaali- ja kalustevaatimukset ovat tiukat, Tino Nurmi sanoo.
Sijainti tärkeää
Hemsön Jarkko Leinonen sanoo, että on pitkälti sattumaa, että Pälkäneen ja Kangasalan palvelutaloilla on sama rakennuttaja, rakentaja, toimija ja omistaja.
– Emme ole ottamassa aluetta haltuun, mutta näissä kohteissa asiat sattuivat kohdalleen. Meille on muodostunut positiivinen kuva rakentajan osaamisesta, jämptiydestä ja laadusta, Leinonen kehuu.
Pälkäneen lisäksi yritys osti viime viikolla parinkymmenen miljoonan kaupassa kaksi muutakin rakenteilla olevaa vanhusten hoivakotia, joiden yhteispinta-ala on 6500 neliömetriä. Nurmijärven ja Lohjan palvelutalot ovat hieman Pälkänettä isompia. Yhteensä kolmessa kohteessa on 150 paikkaa ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville vanhuksille. Hoivapalveluita tuottavat Attendo ja Mehiläinen tekivät Hemsön kanssa 15-vuotiset vuokrasopimukset.
Hemsö on hankkinut Suomesta kiinteistöjä yhteensä lähes 210 miljoonalla eurolla. Hoivakiinteistöjen lisäksi se omistaa oppilaitoksia sekä terveydenhuolto- ja oikeuslaitoskiinteistöjä.
Pälkäneen kaltaisille pienille kunnille on tärkeää, että yksityisen palveluntuottajan ansiosta hoivapalvelut pysyvät paikkakunnalla senkin jälkeen, kun maakunta päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Lisäksi palvelutalo tuo työpaikkoja. Attendo Lumpeenkukka työllistää valmistuttuaan 25 henkeä.
Hoivakodin sijainti on tärkeää kiinteistösijoittajillekin. Ne uskovat, että kunnat ohjaavat asukkaita yksiköihin, jotka sijaitsevat lähellä kunta- ja kaupunkikeskuksia.
– Viihtyisyys, palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja yhteisöllisyys on keskeisessä paikassa parempi kuin sivummalla, Jarkko Leinonen sanoo.
Uusi palvelutalo kiinnostaa asukkaita ja työntekijöitä
Attendo Herttuatar avaa lokakuussa Kangasalan Harjunsyrjässä. Talon kalustus alkaa syyskuun puolivälissä ja ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan 3. lokakuuta.
Palvelutalon kalustukseen pätee sama kuin rakentamiseen ja toimintaankin: kaikki hoituu valmiilla konseptilla nopeasti ja tehokkaasti.
– Minulla on kokemusta uuden yksikön avaamisesta, sillä olin neljä vuotta sitten käynnistämässä Ruusukujaa Orivedellä. Meillä löytyy omasta talosta osaamista, ja kaikki on huolella suunniteltu. Helsingistä tulee kalustusvaiheeseen apureita ja kalustotoimittajat asentavat omansa valmiiksi, johtaja Katri Vuorensyrjä kertoo.
53-paikkainen talo täyttyy vähitellen lähikuukausien aikana. Myös työntekijämäärä kasvaa sitä mukaa kun asukkaita asettuu taloksi. Kun talo on täynnä, työntekijöitä on vajaa 30. Heistä neljä on sairaanhoitajia ja loput lähihoitajia.
Henkilökunnan rekrytointi ja haastattelut ovat juuri päättyneet ja kiinnostusta työpaikkoihin oli runsaasti.
– Hakemuksia tuli paljon, ja hyviä hakijoita tosi paljon, Vuorensyrjä kertoo.
Myös asukkaita uusi palvelutalo kiinnostaa.
– Markkinointi on käynnissä. Esitteitä on lähetetty ja neuvotteluita käyty mahdollisten muuttajien kanssa. Mutta päätökset eivät synny yhtäkkiä, kun on vielä omat asunnot, Vuorensyrjä sanoo.
Pieni osa asukkaista on itsemaksavia. Suurin osa tulee kunnan maksusitoumuksella tai palvelusetelillä. Palvelutalo on tehnyt Kangasalan kanssa sopimukset, joissa sovitaan, millaisia palveluita Herttuatar tarjoaa. Asukkaiksi voidaan ottaa myös muiden kuntien asukkaita.
Sijainti aktivoi
Palvelutalo rakennettiin tehostettua ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevien tarpeisiin. Hoitaja on aina paikalla ja ovet on suljettu turvallisuussyistä.
– Asukkaaksi voidaan ottaa kevyempääkin hoivaa tarvitsevia, jos apua ei tarvita ympäri vuorokauden, Katri Vuorensyrjä kertoo.
Myös pariskunnille järjestyy tarvittaessa yhteishuone tai viereiset huoneet.
Palvelutalossa pyritään toimimaan asukkaiden ehdoilla, jotta vanhukset saisivat elää loppuun saakka omannäköistä elämää. Palvelut mitoitetaan asukkaan tarpeen mukaan ja ruoka tulee talon omasta keittiöstä.
Attendo Herttuattaren toimintafilosofiassa painotetaan ympäristöä, joka tukee ikäihmisten liikkumista, fyysisen lihaskunnon harjoittamista ja sosiaalista kanssakäymistä.
– Sijainti keskellä keskustaa on erinomainen. Hoitajan tai omaisen kanssa on helppo käydä kahvilassa tai kaupassa ja elää normaalielämää. Ulkoilutila on esteetön ja lisäksi talosta löytyy oma kuntosali, joten meillä on erinomaiset mahdollisuudet ylläpitää asukkaan kuntoa, Katri Vuorensyrjä sanoo.
Kun kunto heikkenee, asukkaan ei tarvitse muuttaa mihinkään.
– Meillä on valmiudet tarjota hoitoa ja hoivaa kaikenkuntoisille asukkaille. Ihmisten ei tarvitse lähteä omasta kodistaan mihinkään, vaan myös saattohoito tarvittavine kipulääkkeineen onnistuu.
Pälkäneen Lastenlinnan alueelle valmistuvasta Attendo Lumpeenkukasta tulee pitkälti samanlainen palvelutalo. 39-paikkainen talo valmistuu kesällä 2017.
