– Jos olisin tiennyt, miten isoja muutoksia on edessä, en ehkä olisi tähän lähtenyt, toiminnanjohtaja Jukka Mattila Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä naurahtaa.
Mattila aloitti yhdistyksen johdossa viisi vuotta sitten. Aiemmin hän johti vastaavaa yhdistystä, Kymijoen vesi ja ympäristö ry:tä Kouvolassa. Kymenlaakson maisemat vaihtuivat hämäläiseen maaseutuun, kun perhe löysi uuden asuinpaikan Pälkäneeltä.
Kuluneiden vuosien aikana Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen (KVVY) henkilökunnan määrä on lähes kaksinkertaistunut ja vuoden 2015 alussa toiminta siirtyi uusiin tiloihin.
Samalla yhdistys avasi uudet toimipisteet Porissa, Raumalla ja Sastamalassa. Ennestään yhdistys on toiminut Tampereella ja Hämeenlinnassa.
– Muutokset ovat vaatineet paljon työtä, mutta lopputulokseen olen hyvin tyytyväinen, Mattila toteaa.
KVVY:n päätoimipiste sijaitsee Tampereen Sarankulmassa uudessa, varta vasten yhdistystä varten suunnitellussa talossa. Yhdistys toimii talossa pitkäaikaisen vuokrasopimuksen turvin.
KVVY:n toiminta koostuu kahdesta osasta, yleishyödyllisestä yhdistystoiminnasta sekä palvelutoiminnasta. Palvelutoiminta pitää sisällään monipuolisia laboratorio- ja asiantuntijapalveluja sekä tutkimustoimintaa.
Tutkimuslaboratorioiden suuri muutos
Viimeisen seitsemän vuoden aikana useita kunnallisia ja alueellisia laboratorioita on yhdistetty KVVY:n toimintaan liikkeenluovutusten ja fuusioiden kautta. Vuoden 2015 alusta lähtien kunnalliset laboratoriot eivät enää saaneet kilpailla vapailla markkinoilla.
– Meillä on halu säilyttää tietyt alueelliset palvelut, kuten kuntien tarvitsemat elintarvike-, ympäristö- ja vesihuoltolaitosten tarvitsemat tutkimukset, Jukka Mattila kuvaa toiminnan laajentamisen motiiveja.
Hän kuitenkin korostaa, että muutos ei ole ollut itsetarkoitus, ajankohta vaan on vaatinut sitä.
Kilpailu laboratorioalalla on kovaa ja voimakkaan kasvun tuloksena KVVY:n laboratorio sijoittuu näyte- ja analyysimäärien perusteella Suomen suurimpien ympäristö- ja elintarvikelaboratorioiden joukkoon.
– Esimerkiksi viime vuonna me tutkimme 65 000 näytettä, joista teimme 380 000 analyysiä. Olemme satsanneet asianmukaisiin tiloihin ja laitteisiin, joten pystymme käsittelemään suuriakin näytemääriä, Mattila kertoo.
KVVY:ssä on töissä hieman yli sata eri alojen asiantuntijaa. Heistä yli puolet tekee työtä laboratorioissa, joissa tutkitaan muun muassa talous- ja järvivesiä, jätteiden hyötykäyttökelpoisuutta, sisäilmanäytteitä sekä elintarvikkeita.
Sertifioituja näytteenottajia yhdistyksellä on parikymmentä. Näistä puolet ottaa näytteitä päätyönään, loput tarvittaessa.
Yhdistystoiminta edellä
KVVY:n liikevaihdosta vain kaksi prosenttia tulee yhdistystoiminnan puolelta jäsenmaksuina. Tämän lisäksi hankeavustuksien määrä vaihtelee vuosittain. Näillä varoilla yhdistys tarjoaa ilmaista neuvontapalvelua sekä ympäristökasvatusta ja -viestintää.
– Palvelutoiminta tukee yhdistystoimintaa, sillä sen kautta meillä on suuri asiantuntijajoukko käytössämme, Jukka Mattila kertoo.
Suurin osa yhdistyksen liikevaihdosta koostuu palvelutoiminnan puolelta. Osa muista alueellisista vesistöjensuojeluyhdistyksistä on yhtiöittänyt laboratoriotoimintansa, mutta KVVY:ssä ei ole haluttu sille linjalle.
– Meillä toiminnan ydinmotiivi tulee yhdistystoiminnan puolelta. On arvokas asia, että pystymme toimimaan yhdistyspohjalta ja korostamaan niitä arvoja, jotka ovat meille tärkeitä, Mattila kertoo.
Hankkeet näkyvät ulospäin
KVVY:n yhdistystoiminnan näkyvin osa ovat erilaiset hankkeet. Niiden kaikkien tavoitteena on vesistöjensuojelu, vesistöjen tilan parantaminen tai ympäristöviestintä.
Haja-asutusalueiden jätevesineuvontaa yhdistys on tehnyt jo useiden vuosien ajan. Neuvonta koostuu kiinteistökäynneistä, yleisötilaisuuksista ja puhelinneuvonnasta.
KVVY tekee tilauksesta järvitutkimuksia ja tallentaa tulokset järvien vedenlaatu -palveluun (www.kvvy.fi/vedenlaatu), jota kehitetään entistä paremmaksi. Palvelusta löytyy lausuntoja myös muutamien pälkäneläisten järvien vedenlaadusta.
– Kaikilta järviltä ei ole ainakaan toistaiseksi olemassa ajantasaista tutkimustietoa, Jukka Mattila kertoo.
Yhdistys on myös kehittänyt ja testannut erilaisia menetelmiä mm. ojavesien fosforin sitomiseksi ja järvien happi- ja ravinnetalouden korjaamiseksi. Virtavesistä KVVY on inventoinut luontaisesti lisääntyviä taimenkantoja ja parantanut talkoilla taimenien lisääntymispaikkoja.
Tärkeä osa yhdistystoimintaa on myös osallistuminen erilaisten työryhmien toimintaan ja lausuntojen antaminen vesiensuojeluun liittyvissä kysymyksissä.
Uuden strategian avulla eteenpäin
KVVY:n yhdistystoiminnan strategia on parhaillaan valmistumassa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Sen mukaisesti KVVY:n toiminnan perusarvot ovat puolueettomuus, asiantuntevuus ja luotettavuus. Toiminta jakautuu kolmeen kokonaisuuteen, jotka ovat neuvonta ja ohjaus, kumppanuus, tutkimus sekä ympäristötieto ja kasvatus.
Toiminnan kehittämisen pääpaino on nyt Jukka Mattilan mukaan vesien kunnostustoimintaan liittyvään neuvonnassa sekä tiedon jakamisessa vesistöjen tilasta.
– Haemme nyt tasapainotilaa isojen muutosten jälkeen. Meillä on erinomaisia osaajia ja osastonjohtajia, joten suhtaudun luottavaisesti tulevaisuuteen, Mattila sanoo.
Kokemäenjoen vesistöalue
- Pälkäneen ja Kangasalan vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen vesistöalueeseen, joka on Suomen viidenneksi suurin jokivesistö.
- Vesistöalue tarkoittaa aluetta, jolta vedet virtaavat tiettyyn laskujokeen.
- Kokemäenjoen vesistön pohjoisimmat osat ovat Ähtärissä ja itäisimmät lähellä Päijännettä. Kaikki alueen vedet laskevat Kokemäenjokea pitkin Selkämereen.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY)
- KVVY on vuonna 1961 perustettu yhdistys, jonka tavoitteena on edistää vesiensuojelua alueellaan.
- Jäseninä yhdistyksessä on kuntia, osakaskuntia, paikallisia suojeluyhdistyksiä sekä teollisuuslaitoksia.
- KVVY:n toiminta muodostuu sekä yhdistys- että palvelutoiminnasta.
- Näkyvin osa yhdistystoimintaa ovat erilaiset neuvonta- ja tutkimushankkeet. Lisäksi yhdistys antaa lausuntoja sekä neuvoo ja ohjaa jäsenistöään vesiensuojeluasioissa.
