Kun Helsingin Viikkiin tai Tampereen Vuorekseen ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta, maahan vedettiin valmiiksi valokuitukaapelit, joiden ansiosta joka taloon saa nopeat nettiyhteydet. Jälkikäteen niiden rakentaminen on hankalampaa ja kalliimpaa. Johtoja pitää vedellä ennestään kaapeleita ja putkia täynnä oleviin teiden laitoihin ja valmiiden pihojen poikki.
Vaikka myös rakentamistekniikka kehittyy, valokuidun vetäminen on edelleen arvokasta. Siksi laajakaistayhteydet eivät kehity tarpeiden vaatimalla tahdilla.
Mitä harvemmassa ihmiset asuvat, sitä kalliimmaksi uuden infrastruktuurin rakentaminen tulee. Mutta jopa kaupungeissa yhteyksiä on pitänyt rakentaa paikallisin voimin, koska mobiiliin panostavat operaattorit ovat jättäneet laajakaistan muiden hommaksi. Esimerkiksi Helsingin Pitäjänmäen pientaloalueelle yhteyksiä vetää osuuskunta.
Pälkäneellä asiaan tarttuu Laitikkalan kuituosuuskunnan jälkeen kunnan omistama yhtiö. Se aikoo viedä laajakaistan kaikkien kuntalaisten ulottuville kolmessa vuodessa.
Vastaavaa ehdotettiin jo parikymmentä vuotta sitten, kun EU-aika tiivisti seutukuntien yhteistyötä. Pälkäne, Luopionen, Sahalahti ja Kuhmalahti ryhtyivät yhdistämään kuntien toimipisteitä laajakaistalla. Pitäjien bittinikkarit ajoivat silloin omaa seutuverkkoa. Jos valokuitukaapelit olisi kaivettu itse, yhteydet olisi saatu kertainvestointina. Lisäksi kaistaa olisi voitu vuokrata operaattoreille ja muille tarvitsijoille.
Oman verkon sijaan kunnat päättivät hankkia palvelun operaattorilta. Se rakensi yhteydet ja myi siitä pienen siivun kunnille kalliiseen hintaan. Kunnat perustelivat hankintaa kilpailulla ja operaattoreiden houkuttelemisella alueelle. Silloin uskottiin, että kuntien toimipisteistä valokuitu jatkaisi eteenpäin muillekin tarvitsijoille. Mutta operaattorit keskittyivätkin mobiiliyhteyksiin, joista ne saavat parempaa tuottoa vähemmällä rakentamisella.
4G toi kymmenien megojen laajakaistayhteydet mobiiliin. Se ansiosta netti on toimi ilmateitse hetken aikaa nopeammin ja edullisemmin kuin kuparijohtoon perustuva ADSL.
Kännykkäverkko on kuitenkin tukkeutumassa, koska tiedonsiirtomäärät kasvavat niin nopeasti. Uudet älypuhelimet ja niiden sovellukset ovat kaiken aikaa yhteydessä verkkoon. Sosiaalisen median kautta ei jaeta ja katsella vain tekstiä, vaan myös kuvia ja videoita. Myös uudet pelit vaativat verkolta paljon.
Operaattorit joutuvat koko ajan parantamaan ja tihentämään kännykkäverkkoa. Mitä nopeammaksi tiedonsiirto muuttuu, sitä pienemmälle alueelle signaali kantaa. Siksi katvealueet eivät vähene.
Pälkäneen Valokuitu aloitti laajakaistan rakentamisen Harhalan ja Taustin pilottialueilta. Jos päättäjät hyväksyvät suunnitelmat, seuraavaksi rakennetaan yhteydet niiden väliin jäävään Pälkäneen keskustaan, jossa asuu suuri osa kuntalaisista.
Vaikka valokuitua voidaan odottaa vielä hartaammin sivukulmilla, yhtiön kannalta keskusta on tärkein alue. Onkkaalasta pitäisi saada riittävästi maksavia asiakkaita, jotta rahkeet riittävät kuitujen vetämiseen koko laajan kunnan alueella.
Operaattorit ovat tehneet kiusallisen tehokasta pohjatyötä valokuituyhtiön puolesta, sillä edes puhelut eivät tahdo hoitua ongelmitta joka kolkassa. Silloin on turha toivoa, että myöskään bitit liikkuisivat riittävää tahtia. Edes kotikäyttäjä ei tahdo enää pärjätä 4G-yhteyden varassa, yrityksistä puhumattakaan.
Pälkäneläiset saavat laajakaistaliittymän rakennusvaiheessa edullisesti. Keskustan alueella mukaan pääsee, vaikkei naapuri liittymää ottaisikaan. Sen sijaan sivukulmilla yksittäisten liittyjien kustannukset voivat kasvaa, jos liittyjiä ei ole riittävästi. Siksi kylistä saattaa löytyä asiamiehiä, jotka pitävät huolen, että empijätkin ymmärtävät valokuidun merkityksen.
Ennen seuraavan alueen rakentamista valokuituyhtiö laatii suunnitelmat sekä itseään että rahoittajiaan varten. Kunnalle tarjotaan merkittävää porkkanaa, sillä viestintävirastolta voidaan saada miljoonaluokan avustus. Se edellyttää, että verkko rakennetaan suunnitellussa laajuudessa vuoteen 2019 mennessä. Lisäksi kunnan pitää panostaa hankkeeseen vastaavalla summalla.
Satsauksen pitäisi olla itsestään selvä. Yhtiö on kunnan kokonaan omistama. Kunnan ja viestintäviraston tuki hyödyttää laajakaistaverkkoon liittyviä kuntalaisia ja yrittäjiä. Jos yhtiö selviää rakentamisvaiheesta siedettävillä kustannuksilla, avustukset varmistavat edulliset laajakaistayhteydet. Hankkeen toteutuskelpoisuus on laskettu ilman avustuksia.
