Koska kuitu saapuu meidän kylälle?

Antti Tirronen ja Seppo Hokkanen sopivat visiittiä Harhalaan, jotta valokuitu saataisiin myös mökille.

Pälkäneen Valokuitu oy rakentaa tällä hetkellä laajakaistaa Kantokylässä kohti Harhalaa. Sen jälkeen vuorossa on toinen pilottialue, Tausti.

– Etenemme myynti edellä. Pilottialueilla olemme päässeet tavoitteeseemme eli puolet vakituisista asunnoista on tilannut kuidun, Pälkäneen Valokuidun myyntikoordinaattori Antti Tirronen kertoi torstaina Nuijalla järjestetyssä valokuituillassa.

Tilaisuus keräsi hyvin kuulijoita. Väkeä saapui Onkkaalan lisäksi runsaasti eri puolilta Pälkänettä. Eniten kiinnosti rakentamisjärjestys: koska kuitu saapuu omalle kylälle.

Nuijan yleisötilaisuudessa saatiin lopullinen tieto liittymän kokonaishinnasta. Paikalla olleet operaattorit ilmoittivat listahinnat, joilla ne palveluitaan pälkäneläisille myyvät.

Sadan megabitin sekuntinopeudella sekä sisälle että ulos toimivan liittymän yhteishinnaksi tulee vajaat 50 euroa kuukaudessa. Verkon rakentava valokuituyhtiö perii asiakkailta 24 euron kuukausimaksua ja operaattori 24–29 euroa. Hitaammalla yhteydellä säästää operaattorin laskusta kympin kuussa.

Valokuituyhtiö tuo kuidun ja oman purkin seinään saakka 1500 eurolla. Lisäksi operaattori voi velottaa omasta purkistaan ja sen asentamisesta muutaman satasen. Uusista asiakkaista kilpailevilla operaattoreilla on kuitenkin kampanjoita, jotka laskevat muuntimen hintaa. Lisäksi asiakkaita houkutellaan muun muassa viihdepaketeilla, jotka tuovat mukanaan maksuttomia ja maksullisia lisäkanavia, tallennusmahdollisuuden ja ohjelmakirjastoja.

Valokuituillasta hyvää tietoa

Jaana Tiililä kaipaa nopeaa nettiä Epaalaan.

Epaalalainen Jaana Tiililä oli Nuijalla tutustumassa valokuituasiaan. Hän toivoo kudusta apua erityisesti television katseluun, sillä nykyinen yhteys katkeilee vähän väliä.

– Minulle valokuitu tulisi vapaa-ajan käyttöön, mutta saa nyt sitten nähdä, milloin kuitu tulisi Epaalaan. Sain täältä hyvää tietoa operaattoreilta, Tiililä kiitteli.

Harhalassa vapaa-aikaansa viettävä Seppo Hokkanen sopi tapaamisen Tirrosen kanssa. Tarkoituksena on tehdä sopimus kuidun asentamisesta Hokkasen huvilaan.

– Vietän puolet ajastani Pälkäneellä ja olisi tärkeää saada pätkimätön Skype-yhteys vaimoon, Helsingissä vakituisesti asuva mies vitsaili.

Hän tarvitsee muutoinkin nopeaa ja tasaisena pysyvää yhteyttä tiedonsiirtoon.

Tietoliikennealan diplomi-insinööri oli aikanaan kehittämässä radioaalloilla kulkevaa tietoliikennettä. Hän seuraa mielenkiinnolla tekniikan kehittymistä.

– Mobiilin etuna ovat langattomuus ja edulliset rakentamiskustannukset, mutta haittana radioaaltojen mahdolliset etenemisongelmat. Valokuitu lyö sen tiedonsiirron nopeudessa, kapasiteetissa ja laadussa. Lisäksi valokaapelille on rajattomasti tilaa maan alla. Kaivutyön kovia kustannuksia on onnistuttu kesyttämään kehittyneellä tekniikalla, Hokkanen vertailee langatonta ja lankatekniikkaa.

– Parasta on mielestäni viimeaikainen konkreettinen kehitys, jossa mobiiliverkot ja valokuituverkot optimoidaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Käytetään siis molempien hyvät puolet nopeasti lisääntyvän tiedonsiirron tarpeisiin. Nokia on johtavassa asemassa tässä kehitystyössä.

Hintojen vertailu vaatii paneutumista

Esa Östring ja Jussi Jaakkola tutustuivat valokuituhankkeen etenemiseen.

Myös verkon rakentaja ja operaattorit esittäytyivät Nuijan valokuituillassa. Väki kierteli niiden infopisteissä tutustumassa tekniikkaan ja kyselemässä rakentamisesta, palveluista ja hinnoista.

– Moni on kysynyt, minkälaisella putkella kuitu tuodaan taloon. Joillain on myös omia putkituksia, joita voi ehkä hyödyntää, Hannu Virtanen TLT Connectionista kertoi.

Operaattoreiden pisteillä ihmisiä kiinnostivat palvelujen hinnat ja laitteiden kytkeminen. Operaattoreilla on hieman erilaiset hinnoittelumallit, eikä päätelaitteiden, kytkentä- ja asennusmaksujen sekä kuukausihinnoittelun vertailu ole aivan yksinkertaista.

Valokuituyhtiön edustajat Jaana Koivisto-Virtanen, Virpi-Pohjola ja Pauliina Jaakkola olivat mukana Nuijan illassa.

Onkkaalantien varrella asuva Esa Östring pohti valokuidun hankkimista nykyisin käytössä olevan kaapelinetin sijaan.

– Pidän kyllä hyvänä, että yhteyksiä saadaan parannettua. Omassa taloudessa täytyy vertailla kustannuksia ja muita hyötyjä, hän sanoi.

Sonera tuo Pälkäneelle avoimen verkon, jonka kautta voi hankkia esimerkiksi muiden toimijoiden terveys- ja turvallisuuspalveluja.

– Palvelut voidaan toki liittää myös toisen operaattorin internetyhteyteen, mutta silloin niiden laadunvarmistus ei toimi yhtä hyvin kuin avoimen verkon kautta, Timo Einola Sonerasta kertoi.

Valokuituun liittyvät palvelut ja palvelukokonaisuudet kehittyvät kovaa vauhtia.

– Kuidussa tapahtui suuri muutos jo muutamia vuosia sitten enkä usko, että kuitu enää kauheasti kehittyy tulevina vuosikymmeninä. Sen sijaan valoa lähettävät ja vastaanottavat laitteet kehittyvät ja niiden kehitys nostaa datan siirtonopeuksia, valokuitukoordinaattori Tero Ahlqvist kertoi.