– Valokuituverkon rakentamisessa ollaan alueellisen kehittämisen juurilla, Pälkäneen Valokuitu Oy:n toimitusjohtaja Esko Koskela sanoo.
Hän näkee siinä paljon samaa kuin puhelinverkon rakentamisessa.
– Paikalliset puhelinosuuskunnat tarttuivat toimeen, kun paikalliset ihmiset halusivat toimivat yhteydet kotiensa, pajojensa ja apteekkiensa välille. Valokuituverkkojen rakentaminen perustuu samantyyppiseen paikalliseen toimintaan.
Koskela on elänyt verkkoviestinnän kehittämisen kaikki vaiheet, sillä hän aloitti kaapeliasentajana Pohjanmaalla, kun lankapuhelin levisi joka kotiin. Sen jälkeen sähköinsinööriksi kouluttautunut mies on ollut mukana muuttamassa relekeskuksia digitekniikkaan, rakentamassa kaukopuhelinliikennettä ja erilaisia älyverkkopalveluita, kuten vaihde- ja vastaajaratkaisuja sekä operaattorilta toiselle siirrettäviä numeroita.
Suuren mullistuksen mahdollistaa se, että hitaasti ja vähän tietoa siirtävät kupariverkko uusitaan valokuiduksi. Lähes koko ikänsä operaattoreiden palveluksessa ollut Koskela tietää, että isot toimijat keskittyvät langattomiin yhteyksiin. Operaattoreilla riittää tekemistä, että hurjalla vauhdilla kasvava mobiililiikenne saadaan kulkemaan kännykkäverkon kautta.
– Mobiilin datamäärä kasvaa rajussa kulmassa, eikä siinä näy loppua. Mobiiliverkossa on menossa ties monesko sukupolvi, Esko Koskela sanoo.
Nopeutuva verkko kantaa kuitenkin yhä suppeammalle alueelle. Tukiasemien peittoalue on pienentynyt kaiken aikaa NMT-tekniikasta alkaen, eivätkä nopeimmat verkot ulotu joka kolkkaan.
Valokuitu sen sijaan takaa suurimman mahdollisen nopeuden nyt ja tulevaisuudessa. Kuidun päähän asennettavat päätelaitteet kehittyvät kaiken aikaa, mutta valoa nopeammin ihminen ei aivan heti saa tietoa kulkemaan.
Verkon vuokraus on arkipäivää
Muun muassa Pohjois-Pohjanmaalla ryhdyttiin jo 1990-luvulla rakentamaan seutuverkkoja. Koulut, terveysasemat ja kunnan muut toimipisteet kuidutettiin ja sitten runkoverkkoa levitettiin muuallekin taajamiin.
Ensimmäisiä seutuverkkoja rakennettaessa ei ollut varmuutta siitä, miten ja mihin hintaan eri toimijat voivat toistensa verkoissa toimia.
– Verkon vuokraus oli alkuun vaivalloista. Reilun kymmenen vuoden ajan se on ollut arkipäivää. Jokainen ei rakenna omaa verkkoa, vaan operaattorit toimivat toistensa vuokralaisena, asian parissa edellisissä pesteissään työskennellyt Esko Koskela sanoo.
Myös seutuverkot voivat vuokrata verkkoaan operaattoreille.
Pälkäneellä tehty viisaita valintoja
Operaattoreilla projekti- ja tuotepäällikkönä toiminut Esko Koskela aloitti Pälkäneen valokuituyhtiön toimitusjohtajana syyskuun alussa. Mies hyppäsi liikkuvaan junaan, sillä siinä vaiheessa oli jo valittu tekniset perusratkaisut ja aloitettu pilottialueiden rakentaminen.
Koskelan mielestä Pälkäneellä on tehty viisaita valintoja: on päätetty tehdä passiivinen verkko ja hakea siihen mahdollisimman laajaa operaattoritarjontaa. Tästä hyötyy sekä laajakaistayhtiö että pälkäneläinen asiakas.
– Valokuituyhtiön ei tarvitse investoida aktiivilaitteisiin, vaan rakennamme ainoastaan fyysisen verkon. Asiakkaat voivat olla operaattoriuskollisia, jos heillä on palveluita, joista he haluavat pitää kiinni. Tai sitten voi kilpailuttaa ja vertailla erilaisia palveluita, Koskela sanoo.
Elisa ja Sonera ovat jo kertoneet, millaisia palveluita ja mihin hintaan ne Pälkäneellä tarjoavat. Lisäksi Soneran avoimen verkon kautta apajille on tulossa muitakin toimijoita. Ne osaavat räätälöidä yrityksille ja kuluttajille palveluita, joihin isot yhtiöt eivät taivu.
Viidakkorumpu helpottaa myyntiä
Esko Koskela kehuu, että valokuituyhtiötä liikkeelle laittanut Tero Ahlqvist ja liittymiä kauppaava Antti Tirronen ovat tehneet hyvää työtä. Syyskuun lopussa sivuun jäävä Alqvist on selvittänyt perusratkaisujen lisäksi myös pidemmälle meneviä palveluita ja Tirronen osannut lähestyä asiakkaita henkilökohtaisesti.
– Aiemmissa projekteissa olen tottunut siihen, että pilottialueita käynnistettäessä 30–40 prosenttia alueen kiinteistöistä on ottamassa liittymän. Mutta Harhalassa ja Taustissa päästään yli 50 prosenttiin. Se on huippulukema, Koskela kehuu.
Mies tietää, että kiinnostus kasvaa vielä, kun rakentaminen alkaa. 1500 euron liittymähinta on voimassa vain rakentamisaikana. Jälkikäteen valokuidun vetäminen on hankalampaa ja kalliimpaa.
Seuraavilla alueilla liittymien kauppaaminen on helpompaa, kun pilottialueiden asukkaat ovat kertoneet kokemuksistaan.
– Osa saattaa vielä miettiä, tarvitseeko yhteyttä, eikä tiedosta nopean yhteyden tarjoamia mahdollisuuksia.
Valokuituyhtiö tarjoaa liittymiä samaan hintaan asukkaille, yrityksille ja mökkiläisille. Nopeita yhteyksiä odotetaan monella mökkirannalla, sillä huviloiden käyttöaika voisi pidentyä entisestään, jos sieltä käsin hoituisivat kitkatta myös videoneuvottelut ja muut nopeaa nettiä vaativat työaskareet.
Valokuituyhtiö vie joka liittyjälle kaksi kuitua. Tämän ansiosta esimerkiksi viihdepaketti voidaan kytkeä niin, että uusimmankaan teräväpiirto- tai 3D-elokuvan katselu ei häiritse muuta verkkoliikennettä. Myös rivitaloihin ja kerrostaloihin rakennetaan huoneistokohtaiset liittymät, jos talossa ei ole omaa sisäverkkoa.
Viestintävirastolta luvassa avustusta
Valokuituverkkoa suunnittelee ja pilottialueita rakentaa kokenut verkonrakentaja TLT Connections. Lopulliset suunnitelmat koko kunnan kattavasta verkosta ovat valmistumassa. Sen jälkeen valokuituyhtiön on ratkaistava, minkä osuuden se sitoutuu rakentamaan vuoteen 2019 mennessä.
– Verkon pitää olla valmis loppukesään 2019 mennessä, jotta laajakaistahankkeille avustusta myöntävä viestintävirasto voi tarkastaa ja hyväksyä sen loppuvuoden aikana, Esko Koskela sanoo.
Viestintäviraston avustus voi olla miljoonan luokkaa. Se edellyttää paitsi verkon valmistumista ajoissa ja suunnitelman mukaisena, myös kunnan vastaavanlaista satsausta.
Valokuituyhtiön pystyssä pysymistä ei ole laskettu avustuksen varaan, joten tuki varmistaa pälkäneläisille huippunopeat nettiyhteydet kilpailukykyiseen hintaan.
– Kyllähän laajakaistahankkeella on merkitystä koko kunnan vetovoiman kannalta. Kun ihminen miettii asunnon ostoa tai vertailee rakennuspaikkoja, niin tietoliikenneyhteydet ovat ensimmäisiä kysymyksiä. Yrityksen sijoittumisen kannalta toimivat yhteydet ovat ratkaisevan tärkeät.
Nokialla asustava Esko Koskela on sitoutunut täysillä valokuituverkon rakentamiseen. Jatkoa ja muuttuvia tehtäviä pohditaan muutaman vuoden päästä, kun verkko on valmis.
– Yhtiön hallitus on linjannut, että minimimiehityksellä mennään ja tarvittavat palvelut ostetaan. Voi kuitenkin olla, että rakennusvaiheessa tarvitaan lisää myyntiresurssia Antin avuksi.
