Kuhmalahdella: Vireillä kolme osayleiskaavaa

Kaavat vauhdittavat kylärakentamista

Arvioiden mukaan kaavojen esittelytilaisuuteen osallistui noin 120 ihmistä. Osa heistä seurasi tilaisuutta Pentosalin eteisestä käsin.

Arvioiden mukaan kaavojen esittelytilaisuuteen osallistui noin 120 ihmistä. Osa heistä seurasi tilaisuutta Pentosalin eteisestä käsin.

Kuhmalahdella on tullut vireille kolme erillistä osayleiskaavaa: Kuhmalahden rantaosayleiskaava ja osayleiskaavat kirkonkylälle ja Pohjaan. Suunnittelutöiden on tarkoitus edetä niin, että kaavaluonnokset valmistuvat maaliskuussa 2017.

Kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä marraskuun 7.päivään saakka teknisessä keskuksessa ja Kangasalan kunnan verkkosivuilla. Sama takaraja on annettu myös kaavasuunnitelmia koskevien mielipiteiden jättämiselle.

–Nyt on mahdollista jättää toiveita ja ehdotuksia siitä, miten maaseutumainen asuminen saadaan uuteen nousuun, yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen kannustaa.

–On hyvä hetki antaa palautetta, Kuhmalahden kaavoja laativa Markus Hytönen Ramboll Finland Oy:stä täydentää.

Kirkonkylän ja Pohjan kyläkaavojen yhtenä tavoitteena on kylärakentamisen vauhdittaminen, sillä suunnittelualueiden väestö on viime vuosina vähentynyt. Yleiskaavat laaditaan siten, että ne oikeuttavat suoraan rakennuslupaan.

 

Rantaviivaa noin kaksisataa kilometriä

Rantaosayleiskaava-alueen suurimmat järvet ovat Längelmävesi, Kuhmajärvi, Vehkajärvi ja Pajulanjärvi. Lisäksi alueella on nelisenkymmentä pienempää järveä. Kaavan rantaviivalla on pituutta noin 200 kilometriä.

Vireille tulleessa rantakaavassa ratkaistaan rantarakentamisen määrä ja sijoittuminen siten, että ympäristö- ja virkistysarvot sekä maanomistajien tasapuolinen kohtelu tulevat huomioiduiksi.

Alueen merkittäviä luontoarvoja on Tervaniemenlahdella, jossa sijaitsee lintuvesien suojelusuunnitelmaan ja natura 2000 –verkostoon sisältyvä luonnonsuojelualue. Lisäksi Vehkajärven pohjoisosassa on kolme pientä luonnonsuojelualuetta.

Kaavoitusta varten alueella on tehty arkeologista selvitystyötä. Aiemmin tunnetun viidentoista muinaisjäännöskohteen täydennykseksi löytyi tässä tutkimuksessa 21 uutta kohdetta kuten esimerkiksi tervahauta ja rajamerkki.

–Kuhmajärveltä löytyi pellavan liotuspaikkoja, selvitystä tehnyt arkeologi Ulla Moilanen Pirkanmaan maakuntamuseosta kertoo.

Maakuntamuseon tutkija Miia Hinnerichsen kävi läpi Kuhmalahdella niitä jälkiä, mitä ihminen on jättänyt maisemaan viimeksi kuluneen 300-400 vuoden aikana. Hän poikkesi kaikkiaan 340 pihapiirissä, joissa yli puolessa on kulttuurihistoriallisia arvoja.

–Puntarissa on yksi hieno aluekokonaisuus, jossa maantielinja on säilynyt 1700-luvulta saakka. Suurin osa rakennuksista, kuten mylly ja meijeri, ovat pitäneet kulttuurihistorialliset piirteensä, Hinnerichsen mainitsee.

Tutkijoiden tekemät selvitykset valmistuvat lokakuun aikana. Aineisto tulee nähtäville kaavoituksen verkkosivuille.

 

Palvelut keskellä kyläkaavaa

Kyläkaavojen pinta-ala on yhteensä noin 1770 hehtaaria, josta suurin osa lukeutuu maa- ja metsätalousalueeksi. Viljellyt pellot jäävät rakentamatta. Kaava-alueet on rajattu siten, että niiden keskelle sijoittuviin palveluihin on reuna-alueilta matkaa enimmillään kahdesta kolmeen kilometriä.

Kirkonkylän palveluihin lukeutuvat päiväkoti, vanhainkoti, kauppa, kirkko ja Pentosali. Pohjassa toimivat pankki, koulu, kirjasto ja apteekki. Kirkonkylässä asuu noin 370 ja Pohjassa noin 200 ihmistä. Kummassakin kylässä on asemakaava-aluetta.

Kyläkaavojen, jotka mahdollistavat uudisrakentamisen, toivotaan valmistuessaan pysäyttävän väestön vähenemisen.

–Tehkää kylän yhteinen tonttipörssi. Sen avulla tonttien markkinointi on tehokkaampaa, Joensuu-Partanen vinkkasi kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittelytilaisuudessa.

 

Yleisömäärä löi ällikällä

Osayleiskaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa esiteltiin Kuhmalahdella Pentosalissa viime viikolla tiistaina. Yleisötilaisuuden vetovoima yllätti täysin tilaisuuden järjestäjät.

–Olimme ällikällä lyötyjä mittavasta osallistujamäärästä. Laskeskelin, että jopa 120 ihmistä saattoi olla paikalla, Jenni Joensuu-Partanen arvioi.

Tilaisuutta varten oli varattu alkujaan vain Pentosalin seurakuntasaliosa. Varsinainen liikuntasali oli kokonaisuudessaan varattu samaan aikaan liikuntakäyttöön. Tilaongelma saatiin ratkaistua niin, että seurakuntasalin ulkopuolelle jäänyt kaavatilaisuuden yleisö sai tuolipaikat puolikkaasta liikuntasalista liikuntaharrastajien käyttäessä samalla toista puolikasta.

–Kaavaluonnoksen esittelytilaisuutta varten varaamme käyttöön koko Pentosalin, Joensuu-Partanen lupasi.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?