Paluumuuttaja: Hanna Salomäen ensimmäisessä liigapelissä vastustajana oli LP Kangasala – seura, jota 22-vuotias edustaa tulevalla kaudella jo toista kertaa urallaan

Jännitys lähti, into jäi

Lokakuu vuonna 2010. Nuori Hanna Salomäki astelee ensimmäiseen liigapeliinsä Pieksämäen joukkueen riveissä. Ikää on toki enemmän kuin pelipaidan numerossa, mutta 16-vuotiasta luonnollisesti jännittää. Pieksämäen vastustajaksi saapuu LP Kangasala, ja ottelu televisioidaan.

– Kädet tärisivät ja hikosivat, jännitys oli ihan hirveä. Ensimmäinen lyönti meni suoraan antenniin, Salomäki huokaa.

Lopulta Pieksämäen kausi päättyy keväällä 2011 runkosarjaan yhden pisteen turvin karsintarajan yläpuolella, kun viimeiseksi sijoittunut LP Kangasala joutuu taistelemaan liigapaikastaan karsinnoissa.

Lokakuussa vuonna 2016 Salomäkeä ei liigapelien alkaminen enää jännitä. Päällimmäisenä on into kauden alkamisesta.

– Olen pelannut liigaa kotimaassa ja Ruotsissa ja tottunut niihin peleihin. En muutenkaan kyllä ole sellainen ihminen, joka kovasti jännittää asioita etukäteen.

Tälle kaudelle Salomäki vetää kahden vuoden tauon jälkeen päälleen LP Kangasalan paidan, joka ehti tulla tutuksi hänen peliuransa alkuvuosina. Vuoden 2013 Suomen cupin voitto saa hänet yhä hymyilemään leveästi.

– Voitimme Saloa vastaan 3–0. Saloa! Ei sitä itsekään ollut uskoa. Jonkun palkinnonkin kai sain mutta en muista tarkemmin, kun olin niin hysteerinen.

Sen kauden jälkeen Salomäki siirtyi Kangasalta takaisin Pieksämäelle, jota hän kuvaa valmennuksellisesti mielenkiintoiseksi kokemukseksi; joukkuetta luotsannut Hannu Seppänen ei ollut aiemmin valmentanut naisjoukkuetta. Salomäki onnistui, vaikka joukkueen kausi ei sujunut täysin nappiin. Siinä missä LP Kangasala eteni finaaleihin haastamaan LP Viestiä, Pieksämäki jatkoi kauttaan karsinnoissa – joiden jälkeen Salomäki jatkoi matkaa Ruotsiin. Ulkomailla pelaaminen oli aina ollut yhtenä uran tavoitteena.

– Siellä olet itse vastuussa asioista ja kentällä pitää tehdä pisteitä eli olla siinä roolissa, jossa ulkomaalaiset ovat täällä Suomessa. Se oli hieno kokemus – eikä sen jälkeen enää pelota saada palloja tiukoissa paikoissa vaan ennemminkin on niitä itse ottamassa ja haluaa ratkaista. Siitä haluan jatkossakin pitää kiinni, Salomäki kertoo kasvattavasta viime vuodesta.

Paluu Kangasalle sai sinettinsä melkeinpä sillä samalla hetkellä, kun Salomäki kuuli Virginie De Carnen saapumisesta päävalmentajaksi; belgialaisen otteet ja maine olivat tulleet Salomäelle hyvinkin tutuiksi nuorempana. Entinen huippupelaaja on valmentajana ylittänyt 22-vuotiaan yleispelaajan odotukset.

– Hän haastaa pelaajat joka päivä, ja vaatimustaso on kova. Hän on kuitenkin myös mahtava ihminen, jonka kanssa voi vitsailla ja jolta uskaltaa kysyä asioita. Uskon, että jos joskus myöhemmin LP:n jälkeen törmäämme jossakin, varmasti vaihdamme halit.

LP:n joukkue aloitti harjoittelun kesäkuussa ja heinäkuun omatoimijakson jälkeen palasi yhteisen sorvin ääreen elokuussa. Tavallinen treeniviikko sisältää muun muassa kolme kuntosaliharjoitusta, puolustuksesta hyökkäykseen eteneviä viikoittaisia joukkueharjoituksia – ja yhden vapaaillan.

– Ihan hyvin on jaksanut vielä perjantainakin, Salomäki sanoo.

Jokaiselle pelaajalle on laadittu oma henkilökohtainen harjoitteluohjelma. Jos ohjelma käy jollekin pelaamista ajatellen liian raskaaksi tai muuten epäsopivaksi, otetaan ohjelma uuteen tarkasteluun.

– Kaikki ovat kuitenkin tehneet sen saman kovan työn, ja juuri se yhdessä tekeminen on joukkueen isoimpia vahvuuksia. Kaikki tietävät valmentajaa myöten, että jokaiselle tulee matkan varrella huonoja päiviä, mutta se ei haittaa. Tärkeää on, että joukkueena olemme kovassa kunnossa kun pudotuspelit alkavat.

LP Kangasalan kausi alkaa vierasottelulla tulevana sunnuntaina, joten joukkueelta ennättää irrota hikipisara jos toinenkin ennen pudotuspelien käynnistymistä.

"Totta kai haluaisin pelata vielä ulkomailla, ehkä vielä kovemmalla tasolla kuin Ruotsissa. Kovasti tässä tehdään töitä sen eteen, että pystyisi elättämään itsensä lentopallolla – sillä mistä tykkää", Hanna Salomäki sanoo.

”Totta kai haluaisin pelata vielä ulkomailla, ehkä vielä kovemmalla tasolla kuin Ruotsissa. Kovasti tässä tehdään töitä sen eteen, että pystyisi elättämään itsensä lentopallolla – sillä mistä tykkää”, Hanna Salomäki sanoo.

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?