Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä kunnan menestymisen elinehto on menestyvät yritykset. Yritykset tuovat työpaikat ja niistä verotulot, joilla kunta menestyy.
– Pitkän päälle pelkillä valtionosuuksilla kukaan ei pärjää. Kuntien pitäisi varsinkin tänä aikana todella paljon kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla yrityksiä kuntaan saadaan, miten niitä autetaan menestymään ja millä tavalla ne pidetään kunnassa.
Kysymys on hyvin henkilökohtaisista tunteista – kotiseuturakkaudesta, hyvistä palvelukokemuksista ja luottamuksesta.
– Tunne, että sinusta välitetään, on yrittäjätarinoissa usein päällimmäisenä.
Yrittäjien kotiseuturakkaus on suuri voima
Yrittäjät ovat Mikael Pentikäisen mielestä hyvin usein kotiseuturakkaita. Tästä puhutaan liian vähän.
Paikkakunnalle, jolla on kasvettu ja jolta on saatu paljon, tahdotaan myös antaa. Tämä selittää esimerkiksi sen miksi Ponsse on Vieremällä. Kuntaan kiinnytään, mutta siihen voidaan myös pettyä.
– Vähän aikaa sitten kävin Keski-Suomessa eräällä paikkakunnalla ja kysyin suuren yrityksen toimitusjohtajalta, miksi yritys on täällä eikä Jyväskylässä, jossa se syntyi. Hän sanoi, että he lähtivät aikanaan – vuosikymmeniä sitten – pakoon Jyväskylän huonoa elinkeinopolitiikkaa, sanoo Pentikäinen.
Yrittäjä Pohjois-Suomesta taas kertoi Pentikäiselle, että tuotantolaitoksen tulipalon jälkeen kunta ei osoittanut mitään mielenkiintoa, mutta yrittäjän kotikunnasta soitettiin joka päivä kaksi kertaa.
– Siitä hän sitten päätti, että miksipä ei, ja muutti. Yritys oli pitkään kunnan suurin työllistäjä. Nämä ovat hyvin herkkiä ja henkilökohtaisia asioita.
Kuntaan on myös voitava luottaa. Yrittäjät huomaavat, jos heidän ja kunnan viranhaltijoiden sekä luottamushenkilöiden välit eivät ole kunnossa tai jos kunnassa riidellään.
– Hyvä kello kuuluu kauaksi ja paha kello vielä kauemmaksi. Jos poliittiseen johtoon tai virkamiesjohtoon ei luoteta, se karkottaa yrityksiä. Ja tätä luottamusta pitää koko ajan puolin ja toisin rakentaa.
Kuntajohtaja on avainasemassa
Toimitusjohtaja Pentikäinen sanoo, että kuntajohtaja on avainasemassa kunnan elinkeinopolitiikkaa hoidettaessa. Kysymys ei ole hänen mielestään johtajien taustoista vaan kyvystä lukea aikaa.
– Yksi ihminen voi vaikuttaa todella paljon suuntaan tai toiseen. Sillä ei ole kovin suurta merkitystä Helsingissä, Espoossa tai Vantaalla, koska sinne yritystoimintaa väistämättä keskittyy. Mutta jos maaseutukunnan johtajaa ei kiinnosta yritysten asiat, edessä on saattohoito.
Vieraillessaan äsken Kangasalla Pentikäinen vaikuttui kunnan johdon dynaamisesta otteesta elinkeinopolitiikassa. Esimerkkinä käy myös eteläsuomalaisen pikkukaupungin uusi kaupunginjohtaja, joka muutti paljon.
– Kaupunginjohtaja tutki 600 virkamiehen tehtäviä ja totesi, että kenelläkään ei ole vastuulla yritysten palvelu. Kaupunki oli maineikas siitä, että kun yrittäjä meni sinne investointisuunnitelman kanssa, hän sai valitusryöpyn. Johtaja käänsi lyhyessä ajassa tunnelman toisenlaiseksi. Nyt siellä on vireillä monia investointeja.
– Meillä voi olla hyvinkin syrjässä oleva vanhusvoittoinen kunta, jolla on erittäin toimiva elinkeinopolitiikka. Sinne tarvitaan vanhusten palveluja tarjoavia yrityksiä, luettelee Pentikäinen.
Elinvoimakunnat tulevat
Suomen talouden vaikeuksien lisäksi maan sisäinen muuttoliike muuttaa kuntien asemaa. Kilpailu on kovaa kuntien kesken ja seutujen välillä. Kun tähän lisätään vuoden 2019 alusta voimaan tuleva sosiaali- ja terveysuudistus, voi hyvin kysyä, minkälainen kunta menestyy.
– Muuttuva tilanne kyllä tajutaan, mutta kysymys on siitä, onko kunnan johto rakennettu sotekunnan vai elinvoimakunnan johdoksi. Monella tulee olemaan varmasti identiteettiongelmia.
Aika on kulumassa umpeen myös kuntien sosiaalipoliitikoilta. Tulevat valtuustot luovuttavat soteasiat maakunnille.
– Nyt jos koskaan pitää yrittäjien herätä. Heitä tarvitaan valtuustoissa. Kannustan voimakkaasti yrittäjiä osallistumaan kaikissa puolueissa. On tärkeää, että päättäjinä on henkilöitä, jotka ymmärtävät elinkeinoelämän merkityksen. Raha ei tipu taivaasta, vaan se on tekemällä tehtävä, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Suomen Yrittäjät tulee kuntavaaleihin omalla kampanjallaan. Tavoitteena on saada ehdolle sama osuus yrittäjäehdokkaita kuin viime vaaleissa.
Juha Kosonen
Yrittäjienkin on otettava digiloikka
Digitalisaatio on päivän sana. Lehtiä luetaan yhä enemmän tabletista tai mobiilipuhelimesta, rakennusluvan voi hakea verkossa, posti ilmoittaa saapuneesta paketista kännykkään, ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen miettii, miten yrittäjäjärjestön jäsenkunta digiloikasta selviää.
– Digitalisaatio ei kierrä ketään, mutta antaa kaikille mahdollisuuksia. Se muuttaa monen liiketoiminnan lainalaisuuden suurella tavalla. Jokaisen yrittäjän pitäisi omalta osaltaan miettiä, mitä muutos tarkoittaa minulle.
Mikael Pentikäinen visioi, että digitalisaatio muuttaa muun muassa sosiaali- ja terveysalaa.
– Fysioterapeutin avuksi tulee laitteita, joilla potilas ja terapeutti pystyvät seuraamaan harjoitteita ja niiden vaikutuksia. Digitalisaatio ei mene ohi sillä, että sille sulkee silmänsä. Meillä on liian paljon yrittäjiä, jotka eivät ymmärrä digitalisaation vaikutuksia.
Yrittäjän ratkaisu voi olla Pentikäisen mielestä sekin, että ei ota digitalisaatiota huomioon, mutta tämäkin päätös on tehtävä.
– Itse uskon, että mitä avoimemmin asiaa miettii, sen parempi lopputulos.
Digitalisaation ohella yrittäjäkenttää muuttaa ikääntyminen. Suomessa on lähes 80 000 yli 55-vuotista yrittäjää, jotka työllistävät noin 250 000 henkeä.
– Jokaisen yrittäjä, joka lähestyy 55-ikävuotta, kannattaisi miettiä vaihtoehtoja. Jos minä lopetan, onko jatkaja. Liian harva yrittäjä miettii tätä asiaa, sanoo Pentikäinen.
Globaali maailma edellyttää riittäviä joustoja
Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö. Silti järjestö ei neuvottele työehtosopimuksista.
Toisaalta Elinkeinoelämän Keskusliitto EK linjaa toimintaansa uusiksi. Se ei enää tee keskitettyjä tulopoliittisia sopimuksia.
Myös palkansaajapuolella on liikehdintää. Uuden keskusjärjestön perustaminen on kuitenkin toistaiseksi haudattu. Akava ajaa itseään uusiin asemiin.
– Mannerlaatat liikkuvat molemmilla puolilla. Iso liike on sekin, että järjestäytyminen palkansaajapuolella vähenee koko ajan. Lähes 40 prosenttia työntekijöistä ei kuulu enää liittoihin.
Toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mielestä uuden etsiminen on seurausta maailman muutoksesta. Globaalissa taloudessa ei menestytä, jos ei ole riittäviä joustoja.
– Kilpailu on kovaa ja muuttuu nopeasti muun muassa digitalisaation ansiosta. Jäykät rakenteet estävät yrityksen menestymistä. Tavalla tai toisella markkinat löytävät ratkaisuja. Ne löytyvät joko työttömyyden tai yrittämisen kautta. Kun asioita hoitaa yrittäjä, jouston määrä on lähes rajaton, sanoo Pentikäinen.
Suomen Yrittäjät katsoo vahvistuvansa järjestönä muutoksesta.
– Yrittäjien määrä kasvaa. Toisaalta me emme halua nykyiseen työmarkkinapöytään. Haluamme muuttaa järjestelmän. Työehtosopimuksia saa tulevaisuudessakin olla, mutta pitää olla myös mahdollisuus sopia toisin kuin työehtosopimuksiin on kirjattu.
Suomen Yrittäjät haluaa, että yrittäjille riittää lakien noudattaminen.
– Tälläkin hetkellä jo lähes neljännes yrityksistä ei ole työehtosopimusjärjestelmän piirissä.
Parasta aikaa on maassa neuvoteltu työttömyysturvan uudistamisesta ja Suomen Yrittäjien edustajat eivät ole paikalla.
– Se on hämmästyttävää ja surullista. Se kuvaa suomalaista korporatiivista järjestelmää.
Suomen Yrittäjät julkisti torstaina oman työllisyysohjelman, joka toteutuessaan loisi maahan huomattavasti enemmän työpaikkoja kuin maan hallitus neuvotteluillaan tavoittelee.
– Terveessä järjestelmässä kaikki asianosaiset osallistuvat keskusteluun, mutta maan hallitus tekee esitykset, jotka eduskunta hyväksyy. Nyt työmarkkinajärjestöt päättävät, mitä maan hallitus saa tehdä.
Mikael Pentikäinen huomauttaa, että keskustelussa oleva työttömyystuvan uudistus koskee myös henkilöitä, joita keskusjärjestöt eivät edusta.
