Kylätapaaminen: Strategisessa yleiskaavassa esiin nostettavat kylähelmet tulivat kylille yllätyksenä

Kunta ja kylät hakivat uusia yhteistyömalleja

27 kylien ja kunnan edustajaa. kokoontui Vehkajärvelle.

27 kylien ja kunnan edustajaa kokoontui Vehkajärvelle.

Tiistaina 11.10. Vehkajärven nuorisoseuran Touhulaan kokoontui Kangasalan kylien edustajia Vehkajärveltä, Kuhmalahdelta, Pohjasta, Lahdenkulmalta, Tiihalasta, Iharista, Raikusta ja Kuohenmaalta. Paikalla olivat myös kunnasta johtajat Oskari Auvinen ja Jarmo Kivineva sekä puutarhuri Jari Järvinen. Kaikkiaan tilaisuuteen osallistui 27 kylien ja kunnan edustajaa.

Kyläasiamies Marja Vehnämaa Pirkan kylistä johdatti keskustelua, jonka teemana oli kylien ja kunnan välinen yhteistyö ja sen kehittäminen uudenlaiseksi kumppanuudeksi. Vehnämaa totesi, että kolmatta sektoria kyllä kaivataan pelastamaan koko maailma, mutta todellisuudessa yhteistyö jää puheiden tasolle.

– Jotta yhdistykset ja kunta toimivat järkevästi yhdessä, tarvitaan hyvä luottamus ja aito keskusteluyhteys. Kumppanuus ei synny hetkessä, mutta se on mahdollista, kertoi Vehnämaa ja mainitsi esimerkkejä Nokialta ja Ylöjärveltä.

Vehnämaa kehaisi Kangasalan kyliä, palkittiinhan Kuohenmaa viime vuonna Pirkanmaan vuoden kylänä ja kyläkoulunsa pelastanut Raudanmaa kesällä Vuoden kyläteosta.

 

Miten pääsee kylähelmeksi?

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että parhaillaan on menossa isoja asioita, jotka vaikuttavat maaseutuun.

Yksi on parhaillaan nähtävänä oleva maakuntakaava. Se sisältää linjauksia, jotka vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

Toinen on kunnan strateginen yleiskaava, jossa laaditaan maankäytön linjaukset tuleville vuosikymmenille. Esiin nostetaan myös aktiivisen kylätoiminnan alueita, kylähelmiä. Kunta pyrkii tukemaan rakentamista, yrittämistä ja elämistä kylähelmissä, sillä niistä löytyy muun muassa kylätalo, vesijohto ja viemäri.

Kyläläisiä kiinnosti, mitkä kylät nostetaan helmiksi. Nimet tulevat esille vasta siinä vaiheessa, kun luonnos tulee nähtäville.

Kuohenmaalaiset kyselivät, miten voi päästä helmeksi, josta ei ollut mitään tietoa ennen kylätapaamista. Oskari Auvinen kertoi, että virkamiehet valmistelevat luonnosta, ja siihen voi vaikuttaa, kun se tulee lähiviikkoina nähtäville.

Kantri ry:n kyläaktivaattori Anna Kulmakorpea mietitytti kylähelmien ulkopuolelle jäävien kylien kohtalo. Pyyhitäänkö muut kylät ja alueet tyystin kartalta, kuten on käynyt muualla Suomessa?

 

Maaseutu kokee arvonnousun

Oskari Auvisen mukaan yleinen suhtautuminen kesäasuntojen vakituiseen käyttöön on muuttumassa suopeammaksi. Kunnanjohtaja sanoi, että Kangasalan 4500 vapaa-ajanasukasta pyritään huomioimaan viestinnässä, koska vapaa-ajanasukkaat ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä ja heillä on yhä vahvempi osuus kunnan toiminnassa.

Sote-uudistus siirtää kunnilta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen maakunnalle, ja kunnat joutuvat hakemaan uutta roolia. Auvinen kertoi elinkeinoelämän, vapaa-ajan, matkailun ja kulttuurin painoarvon nousevan jatkossa.

Tampereen kupeessa sijaitseva maaseutumainen kunta haluaa profiloitua ruokaan ja alkutuotantoon. Auvinen muistutti, että kunnassa on Linkosuon ja Saarioisen kaltaisia isoja ruokafirmoja sekä kasvihuonetuotantoa.

 

Koulun kohtalo kiinnosti Vehkajärvellä

Kylät ja kunta löysivät uusia yhteistyökohteita.

Kylät ja kunta löysivät uusia yhteistyökohteita.

Kunta haluaa luopua kiinteistöistä, joita ei tarvita palvelutarjontaan. Vehkajärveläisiä kiinnosti entisen koulun kohtalo. Kunta myy koulua omakotitaloksi ja lehdissä on kirjoiteltu kunnalle tuottamattomien kiinteistöjen purkamisesta. Nuorisoseuran ostotarjoukseen ei ole vastattu.

Kunnanjohtaja Oskari Auvinen kertoi, että kyliä on kohdeltava yhdenvertaisesti ja että kunta on valmis vuokraamaan koulun kyläläisille samoilla ehdoilla kuin muutkin kylät ovat ottaneet kylätaloja kontolleen. Vehkajärven entinen koulu myydään avoimesti ja käyvällä hinnalla.

Muissa kylissä talkootyötä on arvostettu vuokraamalla kiinteistö nimellisellä vuokralla. Kunta ei voi myydä kiinteistöjä alle tasearvon eikä luovuttaa omaisuutta, esimerkiksi tonttia. Vehkajärveläiset toivoivat, että kiinteistövälittäjä kertoo rehellisesti mikä koulun kunto on.

Kylät toivovat tiloja, joissa voisi toimia, harrastaa ja aloitella pienyritystoimintaa. Auvinen kertoi, että kunnan tilat ovat vuokrattavissa eikä kunta ala rakentaa erityisiä kokoontumistiloja.

Marja Vehnämaa mainitsi, että kylätalot ovat usein monipalvelukeskuksia ja niissä on monesti yhteistyösopimuksia eri yhdistysten kesken. Myös maaseudun tyhjeneviä tuotantotiloja voisi kysellä kokoontumistiloiksi.

 

Saako haja-asutusalueelle rakentaa?

Marja Vehnämaa kertoi kuulleensa ilosanomaa Turun yliopistosta. Yliopiston selkeä viesti on, että kaikessa keskittämisessä pitää painaa jarrua. Biotalous on tulevaisuuden ala, ja biotalouden edellytys on toimiva maaseutu.

Jarmo Kivineva kehotti toimijoita satsaamaan kylien kaavoihin, joissa esimerkiksi asukkaat voivat osoittaa hyviä rakennuspaikkoja.

Kaavoitusprosessissa palaute käydään huolellisesti läpi. Kivinevan mukaan rakennuspaikkoja voi siirtää ja Pelisalmesta itään on tulevaisuudessa helpompi saada asutusta.

Valmistelussa oleva strateginen yleiskaava on tärkeä asumisen ja yrittämisen kannalta. Kuhmalahden aluetta koskevat parhaillaan Pennon ja Pohjan kyläkaavat ja Kuhmalahden rantaosayleiskaava.

Arja Marttala huomautti, että kunnan tulisi mainostaa enemmän peräkylien tontteja ja rakentamispaikkoja.

Kunnanjohtaja Auvinen kertoi, että tilastojen mukaan väki vähenee Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Väki muuttaa nauhataajamaan, erityisesti Tampereen läheisyyteen. Joukkoliikennekäytävä on tärkeä, ja kerrostalot kiinnostavat enemmän kuin omakotitalot, ainakin rakennusliikkeitä.

Kyläläiset myönsivät, että suunnitelmat ovat hienoja, mutta kun rakentajaehdokas astuu kunnantoimistosta sisään, paistaa siellä läpi ”ei voi” -asenne ja sivukulmien rakentajaehdokas joutuu vetäytymään hankkeestaan. Marja Vehnämaakin vahvisti kuulleensa eri tilaisuuksissa, että Kangasala on haukutuin paikka tässä asiassa.

Kivineva valoi uskoa, että uusi maankäyttö- ja rakennuslaki helpottaa haja-asutusalueelle rakentamista. Vehnämaa kehotti kyliä tekemään kyläsuunnitelman, joka kunnan pitää huomioida taustamateriaalina. Kyläsuunnitelmien laatimiseen saa tarvittaessa apua kyläaktivaattori Anna Kulmakorvelta.

 

Kylä voi hoitaa kukkia ja auttaa kotipalvelua

Kylien tapaamiset jatkuvat seuraavaksi Raikussa.

Kylien tapaamiset jatkuvat seuraavaksi Raikussa.

Marja Vehnämaa kyseli, millaista kunnan ja kylien yhteistyö voisi olla. Esille nousi ideoita venepaikkojen vuokraamisesta, levähdyspaikkojen ja teiden varsien kunnossapidosta.

Arja Marttala ihasteli Kangasalan torin ja keskustan kesäkukkaloistoa, ja ihmetteli kukkien puuttumista Sahalahdelta ja Kuhmalahdelta. Puutarhuri Jari Järvisen mukaan kukkaloisto rajoittuu olosuhteiden pakosta vain torin ympärille: kukkien kasteleminen on kallista.

Liisa Alanko kertoi Pohjan kylän vapaaehtoisringistä, joka on omin varoin hankkinut ja hoitanut kesäkukat kylälle.

– Tuoko kunta kukka-asetelmat, jos vapaaehtoiset hoitavat kukat?

Järvinen hövelisti lupasi.

Muitakin yhteistyömalleja viriteltiin kunnan ja kylien välille. Marja Vehnämaa kertoi Sastamalan hyvästä käytänteestä. Siellä kotipalvelu ja kylät tekevät yhteistyötä esimerkiksi pitkien sähkökatkojen aikaan. Kylään otetaan yhteys tarvittaessa ja pyydetään käymään katsomassa asiakkaita ja toisinpäin.

Yhteistyökuvioita voisi löytyä myös vene- ja uimarantojen hoitamisesta. Rantojen mahdollisuudet ovat käyttämättä ja vain Mobiliaa pidetään esillä. Kanoottireiteissä voisi olla ideaa ja vuonna 2019 Heponiemessä järjestettävä Jukolan viesti voisi tarjota yhdistyksille mahdollisuuksia.

Kylien talkoisiin kaivattaisiin kunnalta pieniä kädenojennuksia. Esimerkiksi Iharissa siivotaan keväisin, ja sieltä esitettiin kaino toivomus talkoomakkaroista. Puutarhuri Järvinen ei makkaroita tyrmännyt, kunhan ensin selvitetään onko siivottava alue kunnan vai ELY:n. Lahdenkulmalla hoidetaan jo kenttää talkoilla, mutta ensin piti täyttää massiivinen pino papereita.

Marja Vehnämaa tiesi, että Lempäälä jakaa talkoorahaa 30–40 000 euroa vuodessa kevyisiin toimenpiteisiin, joilla parannetaan elinympäristöä. Työt tehdään talkoilla ja materiaalit antaa kunta. Toimintamalli on leviämässä muihin kuntiin.

 

Vesiosuuskunta toivoi tukkualennusta

Markku Välimaa kertoi Kangasalan vesiosuuskunnista. Ne toimivat pääosin talkoovoimin ja tarvittaessa ostopalveluja käyttäen.

Osuuskuntien arki on rakentamista, ylläpitoa ja korjaamista. Osuuskunta ei tuota eikä saa tuottaa voittoa. Osuuskunnissa koetaan harmia siitä, että Kangasalan Vesi perii niiltä saman tariffin mukaisen maksun kuin muilta. Osuuskunnat joutuvat tämän hinnan päälle keräämään lisää maksua peittääkseen ylläpitokustannukset.

Välimaa tiesi, että noin 40 prosenttia kunnista antaa osuuskunnille tukkuvesialennuksen. Tämä olisi Välimaan mielestä suotavaa Kangasallakin. Kilpailuttaa ei voi, koska Kangasalan Vesi on ainoa toimija. Anna Kulmakorpi nosti tässä yhteydessä esiin yhdenvertaisuuden, johon niin monesti muutenkin vedotaan.

Sinikka Toivonen Vehkajärveltä kehotti muistamaan vakiasukkaat, jotka ovat pitkään asuneet ja edelleen aikovat asua kylillä. Uusia asujia on hyvä tavoitella kuntaan, mutta antakaa arvo myös vanhoille, oli Sinikan toive. Hän toivoi alku- ja ruokatuotannon nostamista esille käytännössä eli lähiruokaa päiväkoteihin ja vanhainkoteihin.

Kunnanjohtaja Auvinen kertoi, että Kangasalan kunnassa ruuan kotimaisuusaste on 80 prosenttia.

Oskari Auvinen toisteli puhetta veroista, varoista ja säästöistä. Kun hän tuli kunnanjohtajaksi kolme vuotta sitten, oli menty kymmenen vuotta miinuksella ja piti alkaa tehdä säästöjä. Auvisen mukaan kunnan taloudenpito on selkeää: käytä vain verorahat. Seuraava talousarvio ei kuitenkaan ole leikkaava.

Auvinen kehotti lukemaan lehtiä kriittisesti, sillä vaalit ovat tulossa. Eri ryhmät ajavat omaa etuaan; maanviljelijät haluavat pöytiin tuottamaansa ruokaa ja joissakin muissa asioissa ihmiset haluavat säilyttää oman työpaikkansa. Tämä on ymmärrettävää, mutta maksaa kunnalle ja veronmaksajille, joten on tehtävä kohtuullisia valintoja, Auvinen totesi.

 Liisa Alanko

 

 

 

 

Kyliin alkaa taas olla tulijoita

Taloustaantuma ja kaupungistumistrendi ovat vähentäneet sivukulmien vetovoimaa. Takavuosina Kangasalan kuntaa moitittiin maalle rakentamisen tukahduttamisesta. Viime aikoina sivukulmien rakennushankkeille ei ole tarvinnut keksiä esteitä, koska rakentajia ei ole ollut juuri liikkeellä.

Samalla on hiipunut myös toinen kylien ja kunnan välejä hiertävä kiistakysymys. Kylistä on pistetty myyntiin kiinteistöjä, joita kunta ei tarvitse palvelutuotantoonsa. Edullisesta hinnasta huolimatta nekin ovat herättäneet laimeasti kiinnostusta, koska kyliin ei ole ollut tulijoita.

Nyt ilmapiiri on virkistymässä. Esimerkiksi Pohjasta on käynyt kaupaksi sekä entinen terveystalo että kunnan omistama rivitaloasunto. Vehkajärvellä pelätään, että kohta joku kiinnostuu myös vanhasta koulusta.

Helpoimmin kylät pystyvät turvaamaan tärkeät kokoontumistilat pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Sen avulla pystyy hakemaan esimerkiksi Leader-rahaa tilojen remontteihin.

Moni kylä on saanut järjesteltyä kylätalojen kohtalon niin, että tiloja voidaan alkaa vaalia yhdessä. Esimerkiksi Iharin torpalla on alkamassa remontti. Ehkä kovimmat näytöt kylätalojen saralla löytyy Kuohenmaalta, jonka koululla järjestetään vuosittain pari sataa tilaisuutta ja tapahtumaa.

Vielä kylätaloja enemmän kylien tulevaisuuteen vaikuttavat kaavaratkaisut. Kuhmalahdella paljon toiveita asetetaan rantaosayleiskaavaan, jonka linjauksien jälkeen rantarakentaminen voisi taas vilkastua.

Vuosien varrella suojeluvaatimukset ja normit ovat kuitenkin kiristyneet. Kuhmalahdella voidaan olla tyytyväisiä, jos viidestä ensiyrityksellä kaavoitetusta tontista kolme saadaan sovitettua uuteen kaavaan.

Tommi Liljedahl

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?