Kumpikaan osapuoli ei juuri tällä vangitun silmänräpäytyksen hetkellä liiku, mutta paljon on joka tapauksessa tapahtumassa. Tarina ei kerro, miten tähän on tultu tai miten tässä käy, mutta voisi vannoa panssaripaitaisen viikingin kulmakarvojen nousevan kysyvästi, kun sivustakatsoja hengähtää innostuneena ”erittäin hyvältä näyttää”. Kyseisen viikingin kannalta tilanne – edessä tuijottaa monin kerroin miekkosta itseään isompi lohikäärme – näyttäisi nimittäin pikemminkin erittäin huonolta, ellei vastustaja olisi tehty suklaasta. Kuten Pohjolan mies itsekin.
Monikymmenkiloista ja toista metriä korkeaa taideteosta luotiin Tredun Kangasalan toimipisteessä nelisen viikkoa. Päävastuun kantoi Maria Sivulan, Ninni Punnosen ja Tiia Jussilan konditoriaopiskelijakolmikko. He lähtivät liikkeelle ideasta, jonka opettaja Reijo Heinonen oli heittänyt Pirkanmaan keittiömestariyhdistykselle. Yhdistys oli kysellyt mahdollisuutta saada ”Aasia ja Pohjoismaat” -teemalla pidettävään sadonkorjuujuhlaansa yhtä näyttävä suklaatyö kuin viimesyksyinen vedenneitoteos.
– En siinä keksinyt muuta kuin viikinki taistelemassa lohikäärmettä vastaan ja ehdotin sitä, Heinonen hymähtää.
Sivula, Punnonen ja Jussila aloittivat kakun yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Hyvä pohjatyö kannatti, sillä projektin poikkeuksellisen isosta koosta huolimatta toteutus pystyttiin tekemään pitkälti alkuperäisten suunnitelmien mukaan. Vaikeuksia toki oli, niin Sivulan työstämässä viikingissä kuin Punnosen ja Jussilan vastuualueessa eli lohikäärmeessäkin.
– Kyllä hermot menivät muutamaan otteeseen noiden siipien kanssa, Punnonen tunnustaa.
Kärsivällisyys olikin taidon ohessa hyve, jota suklaatyön tekeminen ajoittain hankalissa oloissa vaati eniten. Lihasvoimaa tarvittiin vasta loppuvaiheessa, kun työ piti saada siirrettyä autoon juhlapaikalle kuljettamista varten.
– Viime vuonna työ meinasi pudota kuljetuksen aikana. Siitä saisi hyvän Youtube-videon, ellei siinä kiroiltaisi niin paljon, Heinonen paljastaa.
Jussilan mukaan paineita onnistumisesta ei tarvinnut kokea, kun työn valmistumisen takaraja oli tiedossa heti alusta asti. Luppoaikaa ei tekijöille silti jäänyt, sillä teos saatiin valmiiksi vain paria päivää ennen määräaikaa. Kolmikko sai apua muilta oppilailta esimerkiksi jalustan sivustojen viikinki- ja lohikäärmeaiheisiin koristeisiin, joten valmis teos oli lopulta laajan yhteistyön tulosta.
Iso projekti on selvästi täyttänyt opetustarkoituksensa; kaikki kolme pääarkkitehtia ovat jälkikäteen sitä mieltä, että joitakin asioita olisi voinut tehdä toisin.
– Mutta koen, että kyllä me silti onnistuimme, Sivula hymyilee.
Olemuksesta päätellen tyytyväinen suoritukseen on myös opettaja Heinonen.
Ainoastaan vihreähousuinen viikinki näyttää hivenen tyytymättömältä. Jättikokoisen lohikäärmeen edessä se lienee kuitenkin täysin ymmärrettävää.
