Työttömyys piinaa edelleen Suomea, vaikka tilanne onkin parantunut hieman vuoden takaisesta. Valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioon sekä siihen liittyviin lainsäädäntömuutoksiin sisältyy lukuisia työllisyysasteen nostoon tähtääviä toimenpiteitä. Vuoden 2017 budjetti tuo mukanaan yli puolen miljardin euron tuloveronalennukset, ja työntekijöiden lisäksi eläkeläisten verotus kevenee ensi vuonna. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta kohti haittaveroja, esimerkiksi tupakkatuotteiden verotusta.
Verotuksen lisäksi muitakin työnteon kannustinloukkuja puretaan. Päivähoitomaksut pysyvät kohtuullisina ja pienituloisten osalta niitä jopa alennetaan. Päivähoitomaksut laskevat noin 60 eurolla niissä yksi- ja kaksilapsisissa yksinhuoltajaperheissä, joissa huoltajan bruttotulot ovat 2200 euroa kuukaudessa. Tämä on merkittävä kädenojennus monelle yksinhuoltajalle. Uudistus parantaa myös tulevia työllistymisedellytyksiä, kun pienelläkin palkalla on helpompi tulla toimeen.
Yksinyrittäjien toimintaedellytykset kohentuvat merkittävästi. Hallituksen esittämän yrittäjävähennyksen toteutuessa liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maa- ja metsätalouden harjoittajien sekä elinkeino- ja verotusyhtymien tuloksesta saa tehdä verotuksessa viiden prosentin vähennyksen, mikä parantaa monen yrityksen kannattavuutta. Kotitalousvähennyksen määrä kasvaa hieman ja lisää osaltaan työvoiman kysyntää.
Yrittäjien ja yrittäjäjärjestöjen pitkäaikainen toive on ollut siirtyminen maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen ainakin pienimmissä yrityksissä. Yrittäjät ovat joutuneet tilittämään arvonlisäveron suoriteperusteisesti, vaikka raha ei olisi vielä siirtynyt asiakkaalta yritykselle. Lakiuudistuksen jälkeen pienimmät yritykset maksavat arvonlisäveron vasta saadessaan maksun myymästään tuotteesta tai palvelusta. Uudistus on saanut paljon kiitosta yrittäjäjärjestöiltä, sillä pienimmille yrityksille ei enää aiheudu kohtuuttomia seurauksia asiakkaiden laskunmaksun viivästymisestä.
Sami Savio
Kansanedustaja (ps.)
Ylöjärvi
