Pimeys herätti vanhan myllyn taian

Vili Hänninen kurkki tuulimyllyn ikkunasta ulos ja ihasteli Onkkaalan maisemia uudesta kuvakulmasta.
Vili Hänninen kurkki tuulimyllyn ikkunasta ulos ja ihasteli Onkkaalan maisemia uudesta kuvakulmasta.

Pälkäneen yrittäjien joulunavausta juhlittiin viime perjantaina tuttuun tapaan Vilpolanmäellä, missä julkistettiin Vuoden Pälkäneläinen ja hörpittiin kuumaa glögiä marraskuun illan pimeydessä.

Ilta huipentui näyttävään ilotulitukseen, mutta tällä kertaa tapahtumassa oli toinenkin vetonaula, joka houkutteli väkeä alkuillasta asti.

Pälkäne-Seuran Tuulimyllymuseo, joka tavallisesti viettää talvikauden suljettuna, tarjosi valaistuna, avoimin ovin ja tonttuväen kansoittamana tilaisuuden kurkistaa menneeseen maailmaan.

Koska Tuulimylly on kylmä tila, siellä voidaan säilyttää vain olosuhteita sietäviä esineitä. Pienten ikkunoiden vuoksi myllyssä on hämärää valoisina kesäpäivinäkin, mutta nyt osoittautui, että vasta tunnelmavalo ja tonttujoukko herättivät kunnolla vanhan myllyn taian.

 

Yli 200 tapasi myllytontut

Myllyn tontut säilyttivät iltahämärässä salaisuutensa eivätkä halunneet tulla kuviin. Sunnuntaina päiväsaikaan Myttäälän museolla tonttu oli jo suopea valokuvaajalle. Pälkäne-Seuran oman tontun on neulonut Anneli Kivelä.
Myllyn tontut säilyttivät iltahämärässä salaisuutensa eivätkä välittäneet tulla kuvatuiksi. Sunnuntaina päiväsaikaan Myttäälän museolla tonttu oli jo suopea toimittajalle. Pälkäne-Seuran oman tontun on neulonut Anneli Kivelä.

Taika vaikutti väkevämmin kuin kukaan osasi odottaa. Jyrkkiin ja hämäriin portaikkoihin kipusi illan aikana yli 200 kävijää. Vanha maanviljelys- ja kalastuskalusto sai led-lyhtyjen ja valoketjujen luomassa puolihämärässä uudenlaisen hohteen, joka houkutteli erityisesti lapsiperheitä seikkailulle.

Pälkäne-Seuran puheenjohtaja Anna-Mari Henriksson-Helmikkala kertoi, että ensimmäiset innokkaat olivat myllyn

Jaana Kortelahti kävi Tuulimyllymuseossa ensi kertaa sitten kouluaikojen, tytär Jenna Tohka taas aivan ensimmäistä kertaa.
Jaana Kortelahti kävi Tuulimyllymuseossa ensi kertaa sitten kouluaikojen, tytär Jenna Tohka taas aivan ensimmäistä kertaa.

ovella jo ennen varsinaista avaamisaikaa, ja pelkästään ensimmäisen tunnin aikana myllyyn ehti tutustua nelisenkymmentä henkeä. Vielä hetkeä ennen illan huipentumaa ulkotulien valaisemalla mäellä kiemursi pitkä jono innokkaita myllyvieraita.

Jaana Kortelahdelle myllymuseo oli ennen joulunavausiltaa vain muisto kouluajoilta. Sen koommin hän ei ollut tuulimyllyyn kurkistanutkaan, mutta joulutunnelma herätti hänen ja hänen Jenna-tyttärensä uteliaisuuden.

– Kyllä täällä on ihanat valot, nehän näyttävät ihan luonnollisilta! Kortelahti ihasteli.

Jenna puolestaan pudisti tarmokkaasti päätään, kun kysyttiin, pelottaako yhtään kurkistella pimeisiin soppiin.  Äiti ja tytär olivat yhtä mieltä siitä, että valo riitti hyvin liikkumiseen. Jennan mielestä oli vain jännempää, kuin oli hämärää: sitä hauskempi oli etsiskellä tonttuja.

– Valtavan hienoa ja tunnelmallista! Kyllä kannatti tulla, kiva kun keksitään järjestää jotain uutta, Jaana Kortelahti totesi.