Heikki Lyytinen: Läntinen liittouma toisi turvatakuun kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa

Nato-Suomi voisi toimia sillanrakentajana

Heikki Lyytinen puhui itsenäisyyspäivän juhlassa Sahalahdella.

Heikki Lyytinen puhui itsenäisyyspäivän juhlassa Sahalahdella.

Itsenäisyyspäivää juhlittiin Kontulassa perinteisin menoin. Mukana oli enää yksi veteraani: Matti Toukonen.

Itsenäisyyspäivää juhlittiin Kontulassa perinteisin menoin. Mukana oli enää yksi veteraani: Matti Toukonen.

Sahalahden Kontulassa itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Heikki Lyytinen tarjosi uuden näkökulman Nato-keskusteluun. Natossa Suomi voisi naapurituntemustaan ja hyvän diplomatian keinoja hyväksi käyttäen toimia sillanrakentajana Venäjän ja läntisen liittouman välillä.

– Olemmehan olleet jo yli kuusi vuosikymmentä myös rauhanturvaamisen suurvalta, Lyytinen muistutti.

Ilmavoimien komentajan tehtävistä kahdeksan vuotta sitten reserviin siirtynyt kenraali sanoi, että Suomi täyttää jo nyt Nato-kriteerit paremmin kuin moni varsinainen jäsenmaa.

– Teknisesti ja taloudellisesti olisimme ilman merkittäviä lisäkustannuksia valmiita liittymään sotilasliiton jäseneksi.

Nato tarjoaisi kiristyvässä kansainvälisessä tilanteessa vahvat turvatakuut.

– Vakuutus on otettava silloin, kun se on saatavissa, Lyytinen sanoi.

 

Toimintakykyä on testattu

Heikki Lyytinen puhui itsenäisyyspäivän juhlassa Sahalahdella.

Heikki Lyytinen puhui itsenäisyyspäivän juhlassa Sahalahdella.

Heikki Lyytinen totesi, että yleinen asevelvollisuus ja alueellinen puolustus ovat Suomelle toimiva ja edullinen yhdistelmä.

– Se perustuu korkeaan maanpuolustustahtoon ja motivoituneeseen, hyvin koulutettuun reserviin. Erityisen myönteisenä on mainittava nuorten korkea maanpuolustustahto ja velvollisuudentunne varusmiespalveluksen suorittamisesta.

Lyytisen mukaan puolustusvoimat on tällä hetkellä hyvässä kunnossa niin maalla, merellä kuin ilmassakin. Tämä luo sekä omalle kansalle että ulkomaille uskottavan kyvyn torjua maahan kohdistuvat uhat.

Toimintakykyä on testattu muun muassa ilmatilan loukkauksilla.

– Puolustusvoimat on reagoinut eri tilanteisiin asianmukaisesti ja osoittanut toimillaan, että olemme hereillä.

Lyytinen kiitti hallituksen periaateratkaisua, jonka ansiosta hävittäjähankinnat ja merivoimien uudet alukset eivät nakerra puolustusbudjettia.

 

Viidesosa kaatui tai vammautui

Iida Saarinen, Ulla Terva ja Jyrki Lähteenmäki esittivät Sibeliuksen, Kuulan ja Melartinin säveliä.

Iida Saarinen, Ulla Terva ja Jyrki Lähteenmäki esittivät Sibeliuksen, Kuulan ja Melartinin säveliä.

Juhlapuhuja muistutti, että Kontulan seinien suojiin kätkeytyy valtaisa määrä itsenäisen Suomen historiaa. Sen pihasta sahalahtelaismiehet lähtivät talvi- ja jatkosotaan. Miehistä 67 ei palannut. Oli kova isku, kun kolme prosenttia kuntalaisista kuoli parhaassa iässään.

Kovia koki koko neljämiljoonainen kansa. Sotien aikaan puolustusvoimissa palvelleista noin 700 000 miehestä ja naisesta neljäsosa kaatui tai vammautui taisteluissa. Kaatuneita oli 86 000 ja sotainvalideja 90 000, joista noin 3000 elää edelleen.

– Vaikka sodista on kulunut jo yli seitsemän vuosikymmentä, niiden aiheuttamat henkiset ja fyysiset kärsimykset ovat veteraanisukupolvelle ja sotainvalideille edelleen jokapäiväistä elämää.

Lyytinen kiitti valtiovaltaa siitä, että reilun 20 000 veteraanin asia on otettu erityissuojelukseen. Veteraanien rivit harvenevat vauhdilla, sillä heidän keski-ikänsä on jo yli 91 vuotta. Sahalahden veteraaneista juhlassa oli mukana vielä Matti Toukonen.

 

Lottaperinnettä pääsi katoamaan

Kangasalan mieslaulajat nostatti tunnelmaa Finlandia-hymnillä ja Veteraanin iltahuudolla.

Kangasalan mieslaulajat nostatti tunnelmaa Finlandia-hymnillä ja Veteraanin iltahuudolla.

Sekä Heikki Lyytinen että juhlan avannut Sahalahden sotaveteraanien puheenjohtaja Jarmo Toukola muistivat veteraanien lisäksi myös kotijoukkojen merkityksen.

– Rintama- ja kotirintamalotilla oli tärkeä osuus maamme puolustuskyvyn ylläpitämisessä, Toukola sanoi.

Hän harmitteli kadonnutta lottaperinnettä.

– Olisihan se hienoa, jos voisimme nytkin tarjota kahvit lotta-astiastoa käyttäen.

Toukola kehotti Suomen 99-vuotisjuhlapäivänä pysähtymään hetkeksi ja olemaan ylpeitä saavutuksistamme.

– Tilastojen mukaan olemme maailman kärkeä muun muassa tasa-arvon toteutumisessa, hyvässä hallinnossa, turvallisuudessa, lasten oikeuksissa, onnellisuudessa, koulutuksessa ja terveydenhuollossa.

 

Sahalahti-palkinto Tuula Jussilalle

Jari Männikkö esitteli Mannerheim-kokoelmiaan Kontulan juhlaväelle.

Jari Männikkö esitteli Mannerheim-kokoelmiaan Kontulan juhlaväelle.

Kotiseutuyhdistys nosti itsenäisyyspäivän juhlassa esiin Sahalahdella tehtävän vapaaehtoistyön. Sahalahti-Seuran perinteinen huomionosoitus ojennettiin Tuula Jussilalle.

Seppo Rinne kiitteli palkittua lämminsydämiseksi auttajaksi, joka tekee pyyteetöntä työtään vanhusten ja muiden lähimmäisten keskuudessa.

Kontulan takaosassa oli juhlan ajan esillä Mannerheim-näyttely. Kaksi vuotta sitten Sahalahti-palkinnon saanut Jari Männikkö oli koonnut sen yhdessä koulun historia- ja pienoismallikerholaisten kanssa.

– Olen harrastanut sotahistoriaa nuoresta pitäen ja tarttunut historiallisiin esineisiin aina, kun niitä on kohdalle sattunut, Männikkö kertoi.

Hänen kokoelmistaan löytyvät muun muassa kaikki suomalaiset Mannerheim-postimerkit ja kaksi amerikkalaismerkkiäkin. Itsenäisyyden satavuotisjuhlaan Männikkö suunnittelee näyttelyä Mannerheim-ristin ritareista.

Suvi Puronen ojensi Sahalahti-palkinnon Tuula Jussilalle.

Suvi Puronen ojensi Sahalahti-palkinnon Tuula Jussilalle.

 

 

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?