Lauri Niemelä: Venäjä haluaa hajottaa EU:ta ja hillitä Naton laajentumista informaatiovaikuttamisen avulla

Trollit ja hakkerit ovat nykyajan uhkia

Lauri Niemelä puhui itsenäisyysäivän juhlassa Kuhmalahdella.

Lauri Niemelä puhui itsenäisyysäivän juhlassa Kuhmalahdella.

Kuhmalahden kahdeksasta sotaveteraanista kaksi oli mukana itsenäisyyspäivän juhlassa: Antti Lindholm ja Esko Haaparanta (kuvassa).

Kuhmalahden kahdeksasta sotaveteraanista kaksi oli mukana itsenäisyyspäivän juhlassa: Antti Lindholm ja Esko Haaparanta (kuvassa).

Kuhmalahden itsenäisyyspäivän juhlassa puhunut Lauri Niemelä kertoi pohtineensa, tarvitseeko Suomi kalliita hävittäjiä vai voitaisiinko ne korvata miehittämättömillä lennokeilla, joilla amerikkalaiset ovat tuhonneet Irakissa muun muassa sillan.

Niemelä otti taannoin ajatuksen esiin Etelä-Suomen ilmapuolustusseminaarissa. Idea tyrmättiin, koska lennokeilta puuttuisi uskottavuus. Mies vakuuttui tästä itsekin seuraavalla viikolla.

– Venäläinen Sukhoi loukkasi Suomen ilmatilaa kaksi kertaa Porvoon edustalla. Lehdissä ja televisiossa oli välittömästi kuvat molemmista koneista, Niemelä päivitteli otoksia, joista jälkimmäinen otettiin puoli kymmenen aikaan illalla pimeässä.

– Loukkaus tapahtui yhden minuutin aikana. Siinä ajassa ei edes Hornet ehtisi paikalle ilman hyviä tutkalaitteita ja niiden osaavaa henkilökuntaa. Uskottavaa toimintaa: tutkahavainnoista ilmoitetaan ilmavoimille ja niin vastaanottajat ovat paikalla oikeaan aikaan.

 

Nyky-yhteiskunta lamaantuu ilman sähköä

Kuhmalahden kahdeksasta sotaveteraanista kaksi oli mukana itsenäisyyspäivän juhlassa: Antti Lindholm (kuvassa) ja Esko Haaparanta.

Kuhmalahden kahdeksasta sotaveteraanista kaksi oli mukana itsenäisyyspäivän juhlassa: Antti Lindholm (kuvassa) ja Esko Haaparanta.

Ilmatilaloukkaus oli yksi esimerkki Venäjän harjoittamasta informaatiovaikuttamisesta, jolla halutaan hajottaa EU:ta ja estää Naton laajentuminen.

Lauri Niemelä otti esille kaksi muutakin uutta uhkaa: keksittyjä uutisia suoltavat trollit sekä sähkö- ja tietoverkkoja uhkaavat kyberhyökkäykset.

– Asiantuntijoiden mukaan kaikki suurvallat pyrkivät hakkeroimaan muiden maiden tietojärjestelmiä. Tarkoituksena on päästä vaikuttamaan esimerkiksi rautateiden tai lentoliikenteen ohjaukseen.

Nykyaikainen yhteiskunta on riippuvainen monenlaisista verkoista. Tehokkaimmin maa lamaantuu, jos sähköt katkeavat. Tämä on Kuhmalahdella koettu, kun myrskytuhot ovat vieneet virrat jopa viikoksi.

– Maitotilat olivat suurissa vaikeuksissa, talot kylmenivät, eivätkä kännykät pelanneet, kolmannen polven kesäasukas muisteli vuoden takaisia syysmyrskyjä Kuhmalahdella.

 

Idän ja lännen puristuksessa

Tarja Sillanpään johtama Vivace kuoro lauloi Vaarivainaan kanteleesta. Lisäksi kuultiin Laulu Suomelle.

Tarja Sillanpään johtama Vivace kuoro lauloi Vaarivainaan kanteleesta. Lisäksi kuultiin Laulu Suomelle.

Lauri Niemelä muistuttaa, että monet meillä maalaillut uhkakuvat eivät ole toteutuneet. Ruotsalaiset eivät ole ”vallanneet” Ahvenanmaata, eivätkä saksalaiset tai venäläiset rantojamme.

– Viime vuonna pakolaisia tuli 31000 henkeä. Suhteellisen hyvin on pärjätty heidänkin kanssaan.

Lauri Niemelän mielestä Suomi on selvinnyt hyvin ahtaassa välissä, idän ja lännen puristuksessa.

– Siinä on kuljettava kieli keskellä suuta. Maamme ulkopolitiikkaa on mielestäni johdettu hyvin. Viime aikoina suorastaan mallikkaasti. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on suoriutunut tehtävässään hyvin.

 

Kaivelkaa piironkejanne

Pentosalin juhlan avannut Esko Lahtinen muistutti, ettei Suomen itsenäisyys syntynyt 99 vuotta sitten tyhjästä. Sen taustalla oli kansallinen herääminen ja sivistystason kohoaminen. Pohjaa loivat ennen kaikkea koululaitos ja kirjallisuus.

– Korkeakulttuurimme saavutti tunnustusta maailmallakin. Itsenäisyys vaati lukemattomia rohkeita miehiä ja naisia, joista moni elää keskuudessamme kiveen hakattuna, kirjoihin ikuistettuna tai kankaalle ja filmille piirrettynä.

Lahtinen sanoi, että itsenäisyyden turvanneiden sotaveteraanien aikakausi loppuu muutaman vuoden kuluessa.

– Sitten alkaa veteraaniperinteen vaalimisen aika. Toivottavasti mahdollisimman moni on siinä mukana.

Lahtinen kehotti tutkimaan piironkien laatikoita, sillä sieltä voi löytyä mielenkiintoisia papereita. Hän luki juhlaväelle Marja Särkikosken äskettäin löytämän kirjeen, jonka Matti Suvanto-niminen hevosmies lähetti helmikuussa 1940 kuhmalahtelaistaloon, josta oli otettu rintamalle hevonen.

Pohjanmaalla syntynyt kahden lapsen isä viljeli ennen sotia pientilaa Visuvedellä. Hän vakuutti pitävänsä Ropo-hevosesta huolta kuin omastaan.

– Meidän rintamanosalla on ollut ankaria taisteluita. Ajoja on riittänyt. Olemme olleet kovissa paikoissa, mutta uskon että vielä Ropo astelee kotipelloilla, Suvanto kirjoitti Alma Särkikoskelle talvisodan loppuvaiheessa.

Esko Lahtinen luki talvisodan aikaista kirjettä.

Esko Lahtinen luki talvisodan aikaista kirjettä.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?