Suomi ei näytä kauneimpia kasvojaan marras–joulukuussa. Itse asiassa pimeä ja kylmä maa vaikuttaa jokseenkin asuinkelvottomalta.
Pohjoiseen riistan perässä kesällä levittäytyneet esi-isät tuskin ymmärsivät, että elämää kuhisevalla metsällä ja yöttömällä yöllä on vastakohtansa talvella. Sitkeimmät jäivät kuitenkin sinnittelemään kylmään maahan. He kyhäsivät tuliensa ympärille rakennelmia, joista tuli muinaisia savupirttejä ja -saunoja.
Näissä hirsimajoissaan esi-isät yrittivät selvitä talven yli seuraavaan kevääseen. Pimeänä ja kylmänä aikana kaikki energia meni siihen, että sai pidettyä pirtin lämpimänä ja perheen elossa.
Joulun aikoihin savupirteissä aistittiin merkittävä käänne. Päivä alkoi pitkän synkän syksyn jälkeen vähitellen pidentyä. Vaikka varsinainen talvi oli vielä edessä, lisääntyvä valo antoi toivoa siitä, että tästäkin talvesta ehkä selvitään.
Hieman samanlaisena on säilynyt nykyjoulun merkitys. Kiireiselle ihmiselle joulun tärkein tunne on helpotus: jotenkin on taas sinnitelty läpi hektisestä syksystä. Joulun pyhien ja vuodenvaihteen jälkeen kääntyy uusi lehti.
Nykyihmistä ei koettele niinkään pimeys ja kylmyys, vaan raivoisa elämänmeno, joka vain kiihtyy joulun alla. Ennen pyhiä ja vuodenvaihdetta pitää saada hoidettua lukematon määrä asioita niin työelämässä kuin kotonakin.
Perheissä, harrastuksissa ja erilaisissa yhteisöissä on joulun alla omat perinteensä. Jouluriemuista tulee kuitenkin helposti rasitteita, kun niitä yrittää sovittaa muutenkin täyteen kalenteriin. Mutta juuri kiireen ansiosta kaiken tohinan jälkeen tapahtuva rauhoittuminen tuntuu niin suurenmoiselta.
Ihminen on siitä omituinen otus, että osaa nauttia vain muutoksista. Ilo ja onni eivät tunnu miltään, jos ne eivät lisäänny. Tarvitaan surua, murhetta, huolta ja harmia, jotta osaisi nauttia normaaleista asioista.
Kiireen voivotteleminen on tärkeää valmistautumista ravaamisen jälkeen odottavaan rauhoittumiseen. Ei peukkuja pyörittelevä pystyisi siitä samalla tavalla nauttimaan, eikä joulun rauha tuntuisi miltään, jos sellaista olisi aina.
