Laki rakennuksen energiatodistuksesta muuttuu

Tom Hirmukallio ja Markku Peltola tarkastivat rakennuksen tekniikan ja rakenteet yhdessä.

– Energiatodistus vaaditaan heinäkuun alusta lähtien myös ennen vuotta 1980 valmistuneilta rakennuksilta, jos rakennus myydään tai vuokrataan asuinkäyttöön, Markku Peltola Pirkanmaan Energiakartoitus Oy:stä kertoo.

Laki ei kuitenkaan koske alle 50 neliömetrin suuruisia rakennuksia eikä vain omassa käytössä olevia vapaa-ajan asuntoja. Myös väliaikaiset rakennukset ja teollisuus- ja korjaamorakennukset on jätetty lainsäädännön ulkopuolelle. Muita poikkeuksia ovat muun muassa muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiantarve on vähäinen, kirkot sekä kasvihuoneet ja väestönsuojat.

Uudisrakennuksilta energiatodistus vaaditaan rakennusluvan yhteydessä. Uudisrakennusten on kuuluttava vähintään energiatehokkuusluokkaan C. Energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta.

Todistuksen tietoja on tärkeää kerätä paikan päällä

Markku Peltola laati energiatodiksen Taustissa sijaitsevaan Hirmukallioiden omakotitaloon. Talon isäntä Tom Hirmukallio on suurimmaksi osaksi rakentanut talon itse, joten tiedot eristeiden laadusta ja paksuudesta putoilivat helposti kuin liukuhihnalta. Myös lämmitysjärjestelmä ja sen säädöt ovat hallinnassa kuin ammattilaisella.

– Tässä talossa on sähkökattilalla toimiva vesikiertoinen lattialämmitys sekä poistoilmalämpöpumppu, Hirmukallio esittelee.

Hirmukallioiden talossa on sähköpannulla toimiva vesikiertoinen lattialämmitys sekä ilmanvaihdon poistoilman lämmön talteenotto. Markku Peltola tarkastaa laitteiston energiatodistuksen laadintaa varten.

Lisäksi lämmönlähteenä on varaava takka-leivinuuni, jota lämmitetään erityisesti pakkaskausina.

Talossa on paljon avaraa tilaa eli lämmitettäviä kuutioita, mutta silti kokonaissähkönkulutus on melko alhainen, 21 000 kilowattituntia vuodessa. Energiatodistuksessa on kuitenkin eri luku, 24 000 kilowattituntia.

– Energiatodistuksen luku on laskennallinen ja perustuu rakennuksen ja lämmitysjärjestelmän lähtötietoihin. Jos todellinen ostoenergian määrä on tätä pienempi, se kertoo säästäväisestä energiankulutuksesta. Tässä tapauksessa myös mittava takka-leivinuunin käyttö selittää eroa, Peltola selventää.

Laissa on määritelty, että energiatodistuksen tiedot kerätään asiakirjoista, paikan päällä sekä haastattelemalla rakennuksen haltijaa. Peltola korostaa erityisesti paikan päällä käynnin osuutta.

– Varsinkin vanhoissa rakennuksissa on matkan varrella usein tullut muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Tyypillisiä muutoksia ovat esimerkiksi ilmalämpöpumppu ja lisäeritykset, joskus jopa koko lämmitysjärjestelmä on saatettu uusia eikä näistä välttämättä ole asiakirjoja tallella, hän kertoo.

Energiatodistus kertoo rakennuksen energiatehokkuudesta

Energiatodistuksen tekemiseen tarvitaan tiedot rakennuksen ulkoseinien, ikkunoiden, ulko-ovien sekä ylä- ja alapohjan pinta-aloista ja eristeiden paksuudesta ja laadusta. Näiden perusteella kullekin osa-alueelle lasketaan U-arvot eli lämmönläpäisykertoimet.

– Mitä parempi on eristys, sitä pienempi on lämmönläpäisykerroin, Markku Peltola kertoo.

Lämmönläpäisykertoimet ovat hyvin keskeisiä myös energiatodistuksessa annettavien suositusten tekemisessä. Esimerkiksi Hirmukallioiden

Markku Peltola (oikealla) teki energiatodistuksen Hirmukallioiden taloon, jonne takka-leivinuuni tuo lisälämpöä pakkaskausina.

talossa on erityisen hyvin eristetty yläpohja. Tyypillisesti huonoimmat arvot ovat ikkunoissa ja ovissa, vaikka nämäkin ovat talossa hyvää luokkaa. Suositukseksi tulikin vain tiivisteiden kunnosta huolehtiminen.

– Lämmönjohtuvuus rakennuksen vaipassa saattaa haukata jopa 60 prosenttia kokonaisenergiankulutuksesta, Peltola sanoo.

Muita energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat ilmanvaihto, lämmitysjärjestelmä, vuotoilma sekä lämpimän käyttöveden valmistus.

– Esimerkiksi tässä talossa lämpimän käyttöveden valmistukseen käytetään ilmanvaihtokoneen poistoilman lämpöä, mikä on erittäin energiatehokasta, Peltola kehuu.

Energiamuoto vaikuttaa energialuokkaan

E-lukuun eli rakennuksen laskennalliseen kokonaisenergiankulutukseen vaikuttavat laskennallinen kokonaisenergiankäyttö, rakennuksen huoneistoala sekä energiamuodon kerroin.

– Kerroin on pienempi uusiutuvilla energiamuodoilla, Markku Peltola kertoo.

Energiatehokkuusluokka määräytyy E-luvun mukaan. Kaikkein paras luokka on A, ja huonoin on G. Energiamuodolla on suuri merkitys sille, mihin energiatehokkuusluokkaan rakennus sijoittuu. Sähkölämmityksellä on kaikkein suurin kerroin, kun taas pienin kerroin on uusiutuvilla polttoaineilla.

Hirmukallioiden talo jää energiatehokkuudestaan huolimatta luokkaan D, sillä suurin osa kokonaisenergiasta tuotetaan sähköllä.