– Haluaisin tuoda Suomen ulkopoliittiseen keskusteluun harmaan sävyjä ja välttäisin kaikin keinoin mustavalkoisuutta, määritteli keskustan presidenttiehdokas, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen näkemystään Kangasalla Kuohussa pitämässään keskustelutilaisuudessa.
Vuoden kuluttua järjestettävien presidentinvaalien toistaiseksi ainoa nimetty ehdokas on kiertänyt ahkerasti Suomea. Kangasalla järjestettiin kiertueen 76. keskustelutilaisuus, ja matka jatkui sieltä suoraan Sastamalaan. Mukana matkassa oli kansanedustaja Arto Pirttilahti.
– Kun varsinainen presidentinvaalikampanja aikanaan alkaa, tahti on nopea ja kohtaamiset lyhyitä. Tällä kiertueella haluan kertoa ja keskustella asioista syvällisemmin ja rauhallisemmin, Vanhanen kertoi.
Uimahallin kahvioon oli kerääntynyt kuulijoita paitsi Kangasalta myös naapureista, Pälkäneeltä, Valkeakoskelta ja Tampereelta.
Ulkopoliittisten kysymysten lisäksi presidenttiehdokkaalta haluttiin vastauksia muun muassa pääministeri Juha Sipilän esteellisyyssotkuihin, hinnan ja hyödyn suhteeseen suunnitelluissa hävittäjäkaupoissa sekä Ilja Janitskinin mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen, josta Vanhanen totesi, että ilman minkään puolueen tukea tarvitaan 20 000 kannattajaa, ennen kuin ehdokkuuden saa.
– Olen aivan varma, että joku ehdokkaista alkaa pelata arvoilla, joilla vaaleja on maailmalla voitettu, mutta toivon, että tällaiset politiikan ääri-ilmiöt eivät saa meillä merkittävää valtaa, hän vastasi Heikki A. Ollilan hieman ilkikuriseen kysymykseen.
Mieluummin sopu kuin Nato
Matti Vanhasta huolestutti erityisesti maailmalla leviävä suvaitsemattomuuden mustavalkoinen aalto. Oikea ja väärä ovat siinä niin ehdottomia, että sovittelulle ei jää juuri sijaa. Yhtä ainoaa oikeaa suuntaa julistavat populistiset johtajat keräävät kannatusta ja kiihottavat kansanjoukkoja.
– Vaalit ympäri maailmaa ovat osoittaneet, että äärimmäisillä kyllä tai ei -ratkaisuilla voidaan yllyttää kokonaisia kansoja suoranaisiin mielettömyyksiin, kuten Filippiineillä kävi, hän sanoi.
Vanhanen totesi, että ulkopolitiikka on Suomelle niin tärkeä aihe, että se ei kestä mustavalkoisuutta. Hän näki ehdottoman tärkeänä ulkopoliittisena linjana yhteisistä sopimuksista kiinnipitämisen ja neuvotteluvaran säilyttämisen kaikkiin suuntiin.
– Joudumme välttämättä tekemään yhteistyötä sellaistenkin tahojen kanssa, joiden kanssa se ei aina ole mieluisaa. Suomessa ymmärretään, että kompromissien tekeminen on ollut aina välttämätöntä, ja haluan ehdottomasti, että se linja jatkuu, hän sanoi.
Sotilasliitto Naton suhteen Vanhanen pitäisi oven liittymiseen raollaan, mutta ensisijaisesti hän haluaisi säilyttää Suomen puolueettomana alueena.
– Jos Naton itäraja kulkisi meidän itärajaamme pitkin, on hyvin todennäköistä, että konfliktin sattuessa räjähdys tapahtuisi juuri meidän alueellamme. Itse en ole havainnut viime aikoina Venäjän käyttäytymisessä Suomea kohtaan mitään erityisen provokatiivista, enkä näe, että meihin kohdistuisi sellaista uhkaa, joka vaatisi erityisiä toimenpiteitä, Vanhanen linjasi.
Hän pitää sovinnollista, kansainvälisiin sopimuksiin yhteystyöhön perustuvaa politiikkaa liittoutumista turvallisempana pitkän linjan ratkaisuna.
– Meidän ei pidä palata suurvaltojen maailmaan eikä Eurooppaan, jossa on kahdenlaisia valtioita, hän varoitti
Pakotteet kolhaisevat rajavaltioita
Sekä presidentti Putin että tuleva presidentti Trump suosivat selvästi kahdenvälisiä sopimuksia laajojen monenkeskisten
kauppasopimusten sijaan. Suomella on runsaasti kokemusta kahdenvälisistä sopimuksista erityisesti Venäjän kanssa, mutta osana Euroopan Unionia Suomen on oltava myös osa EU:n kauppapolitiikkaa.
Vanhanen totesi, että tämänhetkiset talouspakotteet Venäjää vastaan ovat yksi Suomelle vaikea kysymys, jossa kuitenkin on noudatettava yhtenäistä kansainvälistä linjaa.
– Emme voi luopua pakotteista, koska se veisi uskottavuuden, mutta toivon, että niitä ei tarvitse jatkaa kovin pitkään, koska ne johtavat väkisinkin siihen, että vientimarkkinamme Venäjälle supistuvat, Vanhanen huomautti.
Hän arveli, että Suomi voi vallata jonkin osan markkinoista takaisin kilpailemalla hyvällä laadulla, mutta mitä pitempään tilanne kestää, sitä vaikeammaksi se tulee, koska Venäjä täyttää markkinoita omilla tuotteillaan eikä kysyntää enää riitä.
Tällaisten pakotteiden maksajiksi joutuvat aina rajavaltiot kuten tässä tapauksessa Suomi, Vanhanen harmitteli.
Yllätyskortit Afrikka ja Kiina
Matti Vanhanen sanoi, että Lähi-idän kriisi ja Ukraina eivät ole tämän vuosisadan maailmanpoliittisia yllätyskortteja. Sellainen ei ole myöskään presidentti Trumpin valtaannousu.
Sen sijaan Kiinan yhtäkkinen kasvu maailman yhdeksi ja ehkä jo suurimmaksi talousmahdiksi on asia, joka välttämättä muuttaa maailmaa, eivätkä Kiinan kasvun läheskään kaikki seuraukset ole vielä edes arvattavissa.
Toinen asia, johon Euroopassa olisi Vanhasen mukaan syytä havahtua, on Afrikassa odotettavissa oleva kriisi. Ilmastonmuutos johtaa siihen, että yhä useammat viljelymaat Afrikan mantereella kuivuvat käyttökelvottomiksi.
Nälkä ja nopea väestönkasvu pakottavat kokonaiset kansakunnat hakeutumaan
kohti varakasta Eurooppaa, jolla ei kuitenkaan ole tarjota työtä eikä toimeentuloa samalla tavoin kuin Pohjois-Amerikalla oli 1800-luvulla tarjota eurooppalaisille.
– Euroopassa ja Suomessa olisi jo ryhdyttävä valmistautumaan siihen kansainvaellukseen, mikä Afrikan suunnasta on odotettavissa. Me emme voi ottaa kaikkia vastaan, joten toisenlaisen avun antaminen tulee välttämättömäksi, Matti Vanhanen varoitti.
Keskustan Pirkanmaan piirin varapuheenjohtaja Mirva Kittilä ihmetteli, milloin Afrikkaan annetut kehitysapumiljardit alkavat vaikuttaa johonkin.
– Kehitysapu ei riitä vastaukseksi, annetaan sitä sitten enemmän tai vähemmän. Kehitysapuvaroilla on oma tärkeä tehtävänsä monissa maissa esimerkiksi hallinnon järjestelyissä, mutta koko ongelmaa sillä ei koskaan voida ratkaista, Vanhanen selitti.
Hän muistutti, että Afrikassa on luonnonvaroja ja muuta potentiaalia koko maanosan elättämiseen omalla maaperällä. Hän piti yhtenä mahdollisuutena niin sanottua Vietnamin mallia, jossa kansainvälinen liike-elämä näki sodan runteleman maan resurssit ja alkoi tehdä investointeja, jotka auttoivat koko maan elinkeinoelämän elpymään.
– EU:lla on juuri nyt valmisteilla Afrikan varalle 88 miljardin euron rakenneohjelma, joka on mielestäni jo oikean suuntainen, Vanhanen kertoi.
