Pälkäne ylsi kärkikolmikkoon Pirkanmaan yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailussa. Pirkanmaan Yrittäjien ja Pirkanmaan liiton järjestämän kilpailun voitti Lempäälä. Muille mitalisijoille arvioitiin Ylöjärvi ja Pälkäne.
Yrittäjyys- ja elinvoimakunnan tittelistä kisasi 18 pirkanmaalaiskuntaa. Kunnat arvioivat toimintaansa yhdessä paikallisen yrittäjäyhdistyksen kanssa. 23-kohtaisen arviointilomakkeen avulla käytiin läpi yrittämisen ja elinvoiman kannalta tärkeitä asioita kaavoituksesta, hankinnoista ja yrittäjyyskasvatuksesta alkaen.
Maakuntahallinnon rakentaminen korostaa kuntien roolia elinvoimaisuuden ja yrittäjyyden kehittäjänä. Pälkäneellä työtä on ohjannut elinvoimastrategia.
Elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen aloitti puolitoista vuotta sitten tehtävässään sopivalla hetkellä, sillä hän pääsi alkajaisiksi vetämään strategiatyötä.
– Elinvoimastrategiasta ei tehty maailmoja syleilevää tieteellistä tekstiä, vaan konkreettinen kuvaus siitä, miten Pälkänettä halutaan viedä eteenpäin, Koivisto-Virtanen sanoo.
Myös yritysvaikutusten arvioinnista pyritään saamaan luonteva osa kunnan päätöksentekoa. Tärkeintä on kuitenkin toimiva yhteistyö ja keskusteluyhteys yrittäjien ja kunnan välillä. Ne pohtivat ajankohtaisia asioita säännöllisesti ilman erillisiä arviointilomakkeitakin.
– Yrittäjien ja kunnan aamukahveja järjestetään säännöllisesti sekä Pälkäneen että Luopioisten päässä. Kahvikupin äärellä tieto välittyy luontevasti. Lisäksi kuulostelemme, millaisia koulutuksia tarvittaisiin ja järjestämme niitä yhteistyössä, Koivisto-Virtanen sanoo.
Hänen mukaansa yrittäjäjärjestöt tuottavat paljon aineistoa, jota voidaan hyödyntää paikallisella tasolla.
– Nyt yrittäjäyhdistysten kanssa on pohdittu, miten löytäisimme piilotyöpaikat ja voisimme innostaa yrityksiä työllistämiseen. Keväälle suunnittelemme rekrytointimessuja yhdessä työllisyyskoordinaattori Panu Raivion kanssa.
Pälkäneläisiä on herätelty yrittäjyyteen
Yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailun palkinto on kiitosta hyvin tehdystä työstä elinkeinopalveluissa. Myös pälkäneläispäättäjät ovat nostaneet esille elinkeinoasiamiehen aktiivisuuden, joka näkyy esimerkiksi aloittavien yrittäjien määrässä.
Vaikka Suomeen on syntynyt parin viime vuoden aikana tavallista vähemmän uusia yrityksiä, Pälkäneellä yrityksiä perustettiin vuonna 2015 edellisvuotta enemmän. Myös viime vuosi oli hyvä, vaikka aloittaneiden yritysten määrä jäikin edellisvuodesta kolmella.
– On ollut aika helppo tehdä näkyvää jälkeä, kun aiemmin ei ole ollut ketään tekemässä tätä työtä, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Pälkäneläisiä innostetaan yrittäjäuralle muun muassa neljästi vuodessa järjestettävien tilaisuuksien avulla. Ne tarjoavat konkreettista tietoa yrittäjyydestä kiinnostuneille.
– Kotikylällä järjestettäviin infoihin on helppo lähteä. Yrittäjyydestä voi tulla puhumaan heti, kun siitä on pienikin ajatus. Monesti ideaa saatetaan haudutella vuosikin, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Maaseutuyrittäjät mukana Pälkäneellä
Yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailun voittanut Lempäälä on ottanut käyttöön ”yrittäjien kuuman linjan”: kaikki yrittäjäasiat hoituvat yhden numeron kautta. Pälkäneellä vastaava linja on elinkeinoasiamiehen numero. Yhden henkilön organisaatio on selkeä ja tehokas.
– En tiedä kaikkea, mutta osaan neuvoa mistä palvelut löytyvät, Jaana Koivisto-Virtanen sanoo.
Hän on ottanut hoitaakseen myös ostopalveluina aiemmin Ensimetriltä hankitut alkavan yrittäjän neuvontatehtävät.
– Aloittavalle yrittäjälle on helppoa, kun kaiken voi hoitaa alusta alkaen saman ihmisen kanssa. Sen jälkeen myös toiminnan kehittämiseen, investointeihin tai työntekijöiden palkkausasioihin liittyvät asiat hoituvat luontevasti.
Yrittäjyys- ja elinvoimakuntana kunnostautunut Pälkäne on ottanut myös maaseutuyrittäjät esimerkillisesti mukaan kehittämistyöhön. Tuottajajärjestöt osallistuivat yrittäjäyhdistysten rinnalla kilpailun arviointikeskusteluun.
– Työtä tehdään laajalla ja hyvällä kokoonpanolla, Jaana Koivisto-Virtanen kiittelee.
Hän muistuttaa, että ensiaskeleet tällä tiellä ottivat kuntapäättäjät, jotka heräsivät perustamaan elinkeinopalvelut ja hankkivat elinkeinoasiamiehen hoitamaan tehtävää.
– Ei kukaan pysty oman toimen ohella hoitamaan tätä sarkaa.
Valmiiksi työ ei kuitenkaan tule.
– Olemme tiedostaneet, että muun muassa yrittäjyyskasvatukseen on panostettava. Avainasemassa siinä ovat yrittäjäyhdistysten lisäksi koulut.
Pälkäneeltä kuuluu hyvää
Pirkanmaan Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Marko Keski-Sikkilä sanoo, että yrittäjyys- ja elinvoimakuntakilpailun tärkein tavoite oli saada kunta ja yrittäjät saman pöydän äärelle pohtimaan elinvoima-asioita.
– Kyse on ensisijaisesti kehitystyökalusta.
Palautteen perusteella arviointilomake ohjasi keskustelua hyvin.
– Jotkut kunnat myönsivät, että nyt oli pakko tarttua hieman kipeisiinkin asioihin, joista ei ollut koskaan keskusteltu.
Marko Keski-Sikkilälle Pälkäneen menestys ei tullut yllätyksenä.
– Pälkäneeltä kuuluu hyvää, ja tekemisen meininki näkyy minun työssäni. Keskusteluyhteys kunnan ja yrittäjien välillä on selkeästi toimivaa.
Tiedonkulku vähentää myös turhaa räksyttämistä, sillä usein kunnan moittiminen joutuu tietämättömyydestä. Kilpailun kärkikolmikolle yhteinen tekijä oli säännöllinen ja dokumentoitu yhteistyö yrittäjien kanssa sekä ajantasainen hankintaohjeistus, joka huomioi myös pienhankinnat. Marko Keski-Sikkilä tietää, että alkuun yrittäjiä pitää herätellä kilpailutukseen.
– Yrittäjien kannattaa olla mukana, kun kunta kilpailuttaa hankintojaan. Jos omat rahkeet eivät riitä tarjouksen jättämiseen, sen voi tehdä yhdessä toisen yrittäjän kanssa, hän sanoo.
Yrittäjien lisäksi myös kunnilla on kilpailutuksessa opiskeltavaa.
– Jokaista kynän ja kumin hankintaa ei välttämättä kannata kilpailuttaa, vaan kunta voi asettaa esimerkiksi 5000 euron rajan, jota isommat hankinnat kilpailutetaan pienhankintajärjestelmän kautta. Kunnan kannattaa myös tiedottaa paikallisille yritykselle käynnissä olevista ja tulevista tarjouspyynnöistä.
Pälkäneellä kunta on tiedottanut paikallisille yrittäjille erikseen, kun hankintoja on vireillä.
– Se on sekä kunnan että yrittäjien kannalta hyvä asia, että pienhankinnat kilpailutetaan avoimesti. Uuden hankintalain mukaan alle 60 000 euron hankinta on pienhankinta, mutta pienyrittäjälle se on jo tosi iso kauppa, Keski-Sikkilä huomauttaa.
