Sappeessa järjestetään huhtikuun taitteessa lumilautailun superviikonloppu. Lauantaina 1. huhtikuuta Urjanrinteessä ratkotaan pujottelun ja suurpujottelun Suomen mestaruudet, sunnuntaina lasketaan Banked Slalom Suomi-Cupin kisa.
Ratalumilautailun Suomen mestaruuksista kilpaillaan parilähdöllä.
– Ensin lasketaan aikalaskut ja niiden perusteella laaditaan kaaviot. Sitten kisataan mies miestä vastaan niin, että vain voittaja menee jatkoon, viime vuonna Rukan SM-kisassa pujottelun ja suurpujottelun hopeaa napannut Simo Järvensivu selostaa kisan kulkua.
Aitooseen vajaat kymmenen vuotta sitten asettunut Järvensivu on järjestämässä Sappeen SM-kisaa, mutta se ei estä häntä vetämästä myös numeroa rintaan.
Parilähtökisaa helppo seurata
Parilähtö tuo ratalumilautailuun oman lisäkipinänsä: suoritukseen tulee ylimääräistä latausta, kun kilpailija kolistelee portteja vieressä.
– Siinä on oma fiiliksensä, kun on kirittäjä vieressä. Ja onhan parikisa myös äärimmäisen yleisöystävällistä: kilpailu etenee nopeasti ja sitä on helppo seurata, kun voittaja menee aina jatkoon.
Edelliset mestaruudet on vienyt tamperelainen Mikko Nuuttila, joka on kiertänyt myös lajin arvokisoissa. Myös Järvensivu kuuluu kärkilaskijoihin, vaikkei kotirinteestä olekaan sen suurempaa etua.
Sunnuntaina laskettava rennompi Banked Slalom Suomi-Cup voi tuoda rinteisiin sellaisiakin laskijoita, jotka eivät SM-kisaan innostu. Järvensivu toivoo mukaan entistä enemmän nuoria laskijoita, sillä ratalumilautailua hallitsee edelleen 1990-luvulla lajin pariin lähtenyt ikäluokka.
– 1990-luku oli lumilaudan kulta-aikaa. Sen jälkeen sukset kehittyivät nopeasti, ja niillä sai samaa fiilistä kuin laudalla. Siksi nuoremmat laskijat ovat hakeutuneet suksilajien pariin, 38-vuotias Järvensivu sanoo.
Hiihtokoulussa oppii nopeammin
Simo Järvensivu aloitti lumilautailun vasta viidentoista vanhana.
– Vanhemmilla oli vaunu Sappeella. Ensimmäiset kolme kuukautta kaatuilin lastenrinteessä. Olen monta kertaa miettinyt, että kannattiko hakata itsekseen päätä seinään. Kun nyt vedän hiihtokoulua, niin aloittelijat pääsevät tunnissa samalle tasolle kuin minä ensimmäisenä talvena, Järvensivu nauraa.
Hiihtokoulun kautta pääsee nopeammin nauttimaan lajista ja vauhdikkaammista rinteistä.
– Varsinkin lautailussa on muutama tärkeä jippo. Kun ne oivaltaa, niin pääsee nopeasti eteenpäin, 18 talven ajan hiihtokouluopettajana toiminut Järvensivu sanoo.
Sappeen lisäksi hän opettaa lautailijoita Ylläksellä ja Saariselällä.
– En minä enää tee kuin ehkä kymmenen vuoroa talvessa. Aiemmin hiihtokoulussa tuli vietettyä 40–50 päivää kaudessa. Se on mukavaa touhua: saa olla ulkona ja laskea itse mukana. Ja parasta on, kun huomaa, että asiakas hoksaa laskemisen niksit, sanoo hiihdonopettajien moninkertainen Suomen mestari.
Kymmenen vuotta sitten Järvensivu oli parhaana suomalaisena viides hiihdonopettajien MM-kisoissa.
