Reiner Zeitlin ajatuksen Roholan kaksivesijärjestelmästä esitti,
asiasta ei ole mitään kuulunut, ehkäpä valtuusto idean vesitti?
Minullakin oli lehdessä kaksivesijärjestelmästä artikkeli,
lauseenjäseninä verbi, substantiivi ja partikkeli.
Haluan asiaan palata,
hyvää ideaa ei kannata salata.
Perheen äiti pesukoneen vieressä kyykkii,
pohjavedellä pesee likapyykkii.
Pohjavesi on likapyykin pesuun liian kovaa,
jatkuva käyttö kalkkisaostumia koneeseen povaa.
Kesällä perheen äiti kasvimaallaan astelee,
juureksia ja vihanneksia pohjavedellä kastelee.
Hapettuneesta jokivedestä kasvit enemmän pitävät,
siitä hyvin saavat ravinteita ja itävät.
Pohjaveden käyttö pesu- ja kasteluvetenä on turhaa,
rajallisten luonnonvarojen murhaa.
Ei siinä ole mitään järkeä,
asia on todella tärkeä.
Millaisen idean sainkaan,
kaksivesijärjestelmässä jokivettä ei tarvitse puhdistaa lainkaan.
Pohjavettä tarvitaan vain juomaan ja ruokaan,
kuinka suuret käyttökustannusten säästöt järjestelmä tuokaan.
Roholan alueelle laaditaan rakentamista sääntelevä kaava,
kilometrin päässä lainehtii Pälkänevesi karikkoinen ja aava.
Lähellä virtaa Kostianvirta joki,
joka neljäsataa vuotta sitten rajun luonnonmullistuksen koki.
Kaksivesijärjestelmä kannattaa kaavassa huomioon ottaa,
putkilinjojen kaivaminen jälkeenpäin pihoja ja puutarhoja sottaa.
Kaksivesijärjestelmässä on seuraavat taikasanat:
Pohjavedelle ja jokivedelle omat vesimittarit, putket ja hanat.
Vesilaskussa laskutetaan kahta taksaa,
jokivedestä tarvitsee pohjavettä vähemmän maksaa.
Pumput pieneen vesitorniin jokiveden pumppaa,
Vilpolan kesätanssien aikaan asukkaiden korviin kantautuu humppaa.
Pohjavesi Syrjänharjun vesitornista valuu,
kaikki asukkaat ruokavedeksi erinomaista pohjavettä haluu.
Jokivesi ja pohjavesi käyttävät samaa kaivantoa mutta eri putkia,
matkalla ei tehdä turhia mutkia.
Roholan alue on maata alavaa,
ilmastonmuutoksen edetessä rannalla kasvaa jalavaa.
Roholan alueella ei ole myöskään mäkiä,
missä keväisin kukkuisi käkiä.
Alueelle kaavoitetaan vain matalia omakoti- ja rivitaloja,
joista ihailla voi Luopioistentien ja Lahdentien risteyksen valoja.
Siksi paikallinen jokiveden vesitorni voidaan jättää matalaksi,
eivätkä rakentamiskustannukset nouse katalaksi.
Pälkäne olisi kaksivesijärjestelmän pioneeri,
läheisissä metsiköissä kukkuu teeri.
Kaksivesijärjestelmästä olisi Pälkäneelle imagohyöty,
saadaan vihreästi ajattelevia asukkaita ja lama on lyöty.
Jukka Ollikkala
