– Apurahojen saaminen on elinehto tutkijan työn jatkumiselle ja edistymiselle. Minun alallani vakinaisia työsuhteita ei juurikaan ole, ja toimeentulo koostuu apurahoista ja projektirahoituksista. Rahoituksesta on nykyisin entistä kovempi kilpailu, joten myönteinen apurahapäätös on todella odotettu ja mieluinen. Stipendi helpottaa kummasti arkea, ja saadulla summalla työllistään itseni taas vähäksi aikaa, vehkajärveläislähtöinen ja nykyisin Kangasalla asuva Riina Sarkanen iloitsee.
Sarkanen vastaanotti perjantaina 6000 euron suuruisen apurahan Björkqvistin rahastosta. Kangasalan kunnan myöntämällä apurahalla Sarkanen jatkaa tieteellistä tutkimustyötään uuden sukupolven bioaktiivisen haavahoitovalmisteen kehittämiseksi.
Sarkanen työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopiston Lääketieteen ja Biotieteiden tiedekunnassa Solubiologian tutkimusryhmässä. Väitöskirjatutkimuksessaan Sarkanen selvitti verisuonitetun keinokudoksen kehittämistä.
– Nykyinen työ liittyy hyvin pitkälti väitöskirjatutkimukseeni ja on jatkumoa aiemmalle. Työ on nyt edennyt potilaille suunnattavan hoitotuotteen kehittämiseen. Apurahaa hain potilaalta toiselle valmistettavan yhdisteen kehittämiseen ja testaukseen. Valmisteella on tarkoitus korjata ja korvata vahingoittunutta pehmytkudosta, eli hoitaa vaikeita arpia ja hankalasti paranevia haavoja. Näihin kliinisiin ongelmiin ei oikein hyviä parantavia hoitovaihtoehtoja ole saatavilla, vaikka juuri nuo vaivat kuormittavat terveydenhuoltoa ja vaivaavat suurta joukkoa väestöstä, Sarkanen sanoo.
6000 euron apurahan vastaanotti myös Ella Viitaniemi tieteellisen ja toisen, yleistajuisen artikkelin kirjoittamiseen Kangasalan kirkon rakentamisesta, Kangasalan väen osallistumisesta, suhtautumisesta ja toimijuudesta kirkkohankkeessa. Anne Volaselle myönnettiin 2 000 euron apuraha väitöskirjatyön loppuunsaattamiseen. Hänen väitöskirjansa aiheena on kansallinen matkailu ja näköalapaikkojen rakentaminen Kangasalla vuosina 1880–1930.
Tieteen lisäksi taiteeseen ja opintoihin
Taiteen tukemiseen myönnettiin apurahoja Kangasalan lukion musiikkilinjalle oppilastyönä valmistuneen Nahkatakkinen tyttö -musikaalin kustannuksiin (3000 euroa), Jyrki Tammiselle ja näytelmätyöryhmälle koulukiertueen toteuttamiseen Kangasalan yläkouluissa ja lukiossa (2000 euroa) ja Pikkolan koululle oppilastyönä valmistuvan Kiintotähtiä ja tähdenlentoja Suomen viihdetaivaalla -musikaalin valmistelusta ja toteutuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen (3000 euroa).
3000 euron suuruiset apurahat saivat Ulla Vehmasaho Kangasalan sanataiteilijat- teoksen viimeistelyyn, painokuntoon tuottamiseen ja julkaisuun Kangasala-seura ry:lle, Virve Lilja taiteelliseen työskentelyyn ja näyttelyn järjestämiseen, Ilkka Virtanen taiteelliseen työskentelyyn ja laitehankintoihin sekä Riikka Juvonen kirjalliseen työskentelyyn. Juvonen työstää novellinomaisia kertomuksia lapsuuden Kangasalan kirkonkylältä.
1000 euron opiskelustipendit myönnettiin Tuulia Enbomille kuukauden opiskelijavierailuun Italiassa, Jaana Lehdolle vaihto-opiskelujaksoon Kolumbiassa ja Sanni-Mari Latviolle harjoittelujaksoon Intiassa. 500 euron stipendit saivat Noora Rinta-Koivula vaihto-opiskelujaksoon Oslossa ja Merja Kakko opinnäytetyön valmistumiskustannuksiin.
Tänä vuonna paljon kouluprojekteja
Björkqvistin rahaston apurahoja ja stipendejä haki yhteensä 29 henkilöä, joista 4 haki apurahaa tieteen tukemiseen, 14 apurahaa taiteen tukemiseen ja 11 haki opiskelustipendiä. Vuonna 2017 apurahoina ja stipendeinä jaetaan yhteensä 38 000 euroa, josta 14 000 euroa tieteen tukemiseen, 20 000 euroa taiteen tukemiseen ja 4 000 euroa opiskelustipendeihin.
– Tänä vuonna hakijoiden ja apurahojen saajien joukossa oli paljon kouluja. Aikaisempinakin vuosina rahastosta on myönnetty stipendejä esimerkiksi lukion musikaalille ja joillekin kouluissa tai päiväkodeissa kiertäville esityksille. Tilanne aina vaihtelee vuosittain hakijajoukon mukaan, sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski toteaa.
Palkintolautakuntaa johtava Kari Neilimo kiitti kulttuurikuntaa sivistyksen tukemisesta. Neilimo muistutti, että Suomi on noussut nykyisenkaltaiseksi sivistys- ja menestysvaltioksi tieteiden, taiteiden ja opiskelun ansiosta.
– Suomi on niitä harvoja maita, joissa on panostettu sivistykseen.
Tärkeä askel otettiin jo 1800-luvun puolivälissä, kun maahan ryhdyttiin perustamaan kansakouluja ja koko kansa opetettiin lukemaan. Samalla mahdollistettiin demokraattisen yhteiskunnan kehitys.
– Nykymaailmassa johdetaan tiedolla. Olemme siinä maailman luokkaa, Neilimo vakuuttaa.
Hän otti esiin Newsweek -lehden taannoisen vertailun, jonka mukaan Suomi on maailman paras maa asua ja elää.
– Lehti listasi neljä suomalaista menetystekijää: meillä on kaikille maksuton koulu peruskoulusta yliopistoon saakka, erittäin toimiva infrastruktuuri, hyvät sosiaaliset turvaverkot ja viennin osuus on suuri.
Kangasalan kunnan stipendilautakuntaan kuuluvat vuorineuvos Kari Neilimo, emeritaprofessori Marja-Leena Piitulainen, MMM Erkki Isokangas, arkkitehti Ritva Lahtinen, kunnanhallituksen varapuheenjohtaja Hanna Laine sekä sivistystoimenjohtaja Leena Pajukoski esittelijänä ja hallintosihteeri Noorit Tiitola sihteerinä.
